Kiihtelysvaaran kirkko

Kiihtelysvaaran kirkko syyskesällä 2017

Allekirjoittanut vieraili miltei vuosi sitten Kiihtelysvaaran kirkolla palatessani Ilomantsista. Perimmäinen syy vierailulle oli käynti nälkävuosina kuolleiden muistomerkillä, joka sijaitsee kirkkotarhassa. Kuvasin silloin myös komeaa kirkkorakennusta, sankarihautoja ja kellotapulia. Kirkon kuvaus ei oikein onnistunut, sillä kyseisenä päivänä oli vuoden 2017 kesälle harvinainen sää. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, enkä saanut kelvollisesti koko kirkkoa kuvaan kuin yhdestä suunnasta.

Kiihtelysvaaran kirkko oli puinen ristikirkko, jolla oli ikää – silloin – 247 vuotta. Kirkko oli rakennettu Heikki Hägerin johdolla vuosina 1769–1770. Kirkkoa oli korjattu useaan otteeseen, 1830-luvulla, vuosina 1855–1856 ja 1931. Istumapaikkoja oli kirkossa 452 hengelle. Kiihtelysvaaran kirkko oli vanhimmista Pohjois-Karjalassa säilyneistä luterilaisista kirkoista. Kirkon kellotapuli on vuodelta 1856.

Kirkkorakennuksen kohtaloksi muodostui aamuyöllä 23.9.218 syttynyt tulipalo. Kyseessä oli ilmeisesti tuhopoltto. Päivällä kirkosta oli jäljellä enää savuavat rauniot. Palosta onnistuttiin pelastamaan alttaritaulu, ehtoollishopeat ja osa alttarivaatteista. Kirkkotarhassa sijainnut kellotapuli saatiin suojattua.

Aina kun pysähtyy satoja vuosia vanhojen komeiden puurakennusten luona, miettii miten ne saisi säilymään aikakausiensa muistomerkkeinä vielä tuleville polville. Tänään noita kansallisia aarteita on jälleen yksi vähemmän. Surullinen päivä Kiihtelysvaaralle ja koko Pohjois-Karjalalle!

Kiihtelysvaaran kellotapuli säilyi 23.9.2018 tulipalossa

Uukuniemen luterilainen kirkko

Uukuniemen luterilainen kirkko

Suomalaisen maalaispitäjän keskeinen rakennus oli vuosisatojen ajan seurakunnan kirkko. Kirkkoon ja sitä ympäröivälle kirkonmäelle kokoonnuttiin sunnuntaisin paitsi kuuntelemaan papin pitämää saarnaa ja hänen julistamiaan kuulutuksia, tapaamaan tuttuja ja kuulemaan viimeiset uutiset. Kirkkorakennukset olivat ja ovat upeita esimerkkejä suomalaisen puurakentamisen vuosisataisesta perinteestä. Yksi tällainen rakennus seisoo entisen Uukuniemen kunnan kirkonkylässä, Ertonmäellä.

Uukuniemen kirkko näyttää olevan hyvässä kunnossa

Tämä, Uukuniemen järjestyksessä neljäs kirkko,  rakennettiin 1790-luvulla.  Vuodelta 1793 löytyy maininta kirkon rakentamisesta. Tämä puinen ristikirkko, jonka rakennusvaiheista ei ole säilynyt tietoja, vihittiin vuonna 1797. Vuonna 1832 esitettiin pitäjänkokouksessa, että kirkkoa olisi korjattava. Kirkossa suoritettiin rakennusmestari Juho Theodor Tolpon johdolla vuonna 1853 perusteelliset korjaukset , joista on huomattavasti enemmän tietoa kuin kirkon rakentamisesta. Rakennus vuorattiin sekä sisältä että ulkoa laudoilla. Lisäksi kirkko varustettiin uudella katolla, tornilla, lattialla, ikkunoilla ja ovilla.  Lehtiuutisen mukaan korjaustyön oli määrä valmistua kesän 1854 aikana, jolloin kirkko oli tarkoitus maalata. Jumalanpalvelukset kirkon sisällä oli aloitettu 1.10.1853. Kirkkorakennuksen uusiminen ja kellotapulin rakentaminen tulivat maksamaan suunnilleen saman summan, mitä kokonaan uuden kirkon pystyttäminen. Kulut olivat yhteensä 6 210 hopearuplaa. Tämän ristikirkon pituus ja leveys ovat 24 metriä ja sen kupoli kohoaa 23 metrin korkeuteen. Istumapaikkoja Uukuniemen kirkossa on 600. 

Laatokka-lehti kertoi 26.7.1887 Uukuniemen kirkon
saaneen alttaritaulun

Maalaiskirkkoja ei vielä 1800-luvulla yleensä lämmitetty. Sanankuulijoilla oli talvisin runsaasti vaatteita päällä, ja kirkko oli yleensä täynnä tai lähes täynnä väkeä.  Kirkko sai lämmityslaitteet vuonna 1910. Samassa yhteydessä se myös maalattiin. Seitsemäntoistakertaiset urut kirkkoon asennettiin vuonna 1919. Seuraavat merkittävät korjaukset kirkossa tehtiin vuosina 1938 – 1939 arkkitehti Ilmari Launiksen johdolla. Seuraava korjaus suoritettiin vuonna 1954, jolloin kirkko sähköistettiin, korjattiin ja maalattiin. Uudet kahdeksantoistakertaiset urut kirkko sai vuonna 1982. Kirkon vieressä on kaksi hautamuistomerkkiä. Toinen on vapaussodan muistomerkki, jonka ympärille on haudattu 19 sankarivainajaa. Vieressä olevan talvi- ja jatkosodan sankarivainajien muistomerkin edustalla lepää 206 kyseisten sotien sankarivainajaa.

Maalaiskirkoissa ei pitkään aikaan ollut lämmityksen ohella myöskään alttaritauluja. Uukuniemelle se saatiin vuonna 1887. Taulun oli maalannut vuonna 1883 Kaavilla Mikko Kiljander. Mallina oli ollut professori Adolf von Beckerin Kaavin kirkkoon tekemä maalaus. Maalaus maksoi 750 markkaa ja lisäksi kehyksiin ja muihin kuluihin meni vielä 300 markkaa. Taulu restauroitiin Valamon luostarin konservointilaitoksessa vuonna 2004.