Amerikan Suomalainen Lehti 1876

Karjalatar uutisoi kotikaupugin pojan lehtihanketta kaukana lännessa lehdessään 2.6.1876 näin.

Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti Amerikassa oli nimeltään Amerikan Suomalainen Lehti. Se ilmestyi ensimmäisen kerran Hancockissa, Michiganissa huhtikuun 14 päivänä vuonna 1876. Lehden perustaja ja toimittaja oli joensuulaissyntyinen Anders Johan Muikku, joka alkuaan kutsuttiin seudulle paikallisen luterilaisen seurakunnan pastoriksi.

Syksyllä 1875 Hancockissa toimiva norjalaisen luterilaisen seurakunnan pastoria Hans Roernaes sai kirjeen suomalaiselta ylioppilaalta Anders (Antti) J. Muikulta New Yorkista. Hän ilmaisi siinä halunsa tulla Kuparisaaren alueelle. Lähettäjä kertoi, ettei hänellä ollut tarvittavia varoja matkaan. Pastori luki kirjeen suomalais-ruotsalais-norjalaiselle seurakunnalle jumalanpalveluksen yhteydessä. Suomenkieliset seurakuntalaiset olivat välittömästi kiinnostuneita. He ajattelivat, että nyt he saisivat saarnamiehen, joka puhuisi heidän äidinkieltään. Niinpä varat koottiin matkaa varten.

Anders J. Muikku oli Liperissä 22.3.1846 syntynyt kirvesmiehen poika. Hänen perheensä muutti myöhemmin Joensuuhun. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta Muikku opiskeli matematiikka Helsingin yliopistossa. Opinnot kuitenkin keskeytyivät varojen puutteeseen. Työskenneltyään mm. Pulkovon observatoriossa Pietarissa Mukku saapui Yhdysvaltoihin.

Ander J. Muikku kertoi taloudellisista huolistaan lehden tilaajille:
Oulun Wiikko Sanomia 19.8.1876

Hancockiin saapuneella Muikulla ei ollut aikeita ryhtyä saarnamieheksi tai puhetyöläiseksi. Muikun päämääränä oli perustaa sanomalehti, joka voisi palvella kasvaa suomenkielistä väestöä Kuparisaarella. Muikku vietti talven 1875 - 1876 keräten varoja sekä tilauksia lehteään varten. Hän sai tilauksia kokoon noin 300 ja aloitti lehden toimittamisen nimellä Amerikan Suomalainen Lehti. Ensimmäinen numero ilmestyi 14. huhtikuuta 1876, joka on siis Amerikan suomenkielisen sanomalehdistön syntymäpäivä. Muikun toimittama lehti ilmestyi kerran viikossa perjantaisin ja se oli nelipalstainen. Lehden vuosikerran hinta oli kaksi dollaria. Se painettiin saksalaissyntyisen E.P. Kibbeen kirjapainossa. 
Muikku yritti tehdä lehdestään monipuolisen ja elävän. Lehti sisälsi paikallisuutisia ja uutisia niiltä paikkakunnilta, jonne oli asettunut suomalaisia siirtolaisia. Mukana oli myös uutisia Suomesta. Lehden toimittajan suurimmaksi ongelmaksi osoittautui hänen kyvyttömyytensä talousasioiden hallinnassa. Lisäksi tilausten määrä ei kasvanut toivotusti. Kuparisaaren suomalaiset eivät vielä olleet riittävän kypsiä ymmärtämään hankkeen vaatimia taloudellisia uhrauksia, vaikka lehden tarpeellisuus myönnettiin. Toimittaja joutui lisäksi hankauksiin paikallisen apostolisluterilaisen / lestadiolaisen seurakunnan papinvirkaa hoitaneen saarnaaja Salomon Kortetniemen kanssa. Väitetään Kortetniemen kieltäneen seurakuntalaisiaan tilaamasta Muikun lehteä. Tuossa vaiheessa enemmistö alueen suomalaisista asukkaista kuului Kortetniemen seurakuntaan.

Sanomalehti Keski-Suomessa pohdittiin
Muikun lehtihankkeen epäonnistumisen
syitä. Keski-Suomi 24.2.1877

Lehdestä ilmestyi yhteensä 14 numeroa. Jo melko pian Muikku tiedotti lehtensä tilaajille lohduttomasta taloudellisesta tilanteesta. Lehden viimeinen numero ilmestyi heinäkuussa 1876 ja  enää vain kaksisivuisena. Lähes kaikki Amerikan Suomalaisen Lehden numerot ovat kadonneet. Tiettävästi jäljellä on enää kaksi numeroa. Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyy yksi vajavainen numeroa ja toinen, kokonainen numero, on Finnish American Heritage Centerissa Hancockissa. Muikku joutui taloussotkujensa takia vankilaan, jossa ollessaan hän toimitti joitakin numeroita paikallisten liikemiesten kustantamaan julkaisuun nimeltä Lehtinen.

Anders J. Muikku kuoli 5. päivä helmikuuta Johan Fredrik Friskin talossa Quincy Hillillä, Hancockissa. Hänen haudalleen pystytettiin muistokivi 4. heinäkuuta 1880. Muutama vuosi sen pystyttämisen jälkeen kaivosyhtiö hankki hautausmaa-alueen hallintaansa ja se hylättiin. Osa omaisista siirsi haudat läheiselle Lakesiden hautausmaalle. Muikun hauta jäi sinne kuitenkin edelleen. Vuonna 1914 J.A.Kärkkäinen, Emil Saastamoinen, Juuso Hirvonen ja F. Tolonen päättivät muuttaa myös Anders J.Muikun haudan Lakesiden hautausmaalle. Kärkkäinen ja Hirvonen kaivoivat Muikun luut ylös haudasta ja ne siirrettiin suomalaismalliseen arkkuun. Anders J. Muikku laskettiin uudestaan haudana lepoon Lakesiden hautausmaalla 18.9.1915. Vanha hautakivi korvattiin uudella, jonka valmisti Sampo Granite, Qiuncysta, Massachusettsin osavaltiosta. Uutta  hautakiveä varten kerättiin varoja 66,95 dollaria. Varoilla laitettiin vielä haudan ympärille aitaus. Vanha hautakivi lahjoitettiin silloiselle Suomi Collgen museolle.

Myös Amerikan Suomalainen Lehti kaivettiin haudastaan. Se koki uuden tulemisen vuonna 1879. Tällä kertaa elinkaari oli huomattavasti pidempi, viisitoista vuotta.

Uutinen Anders J. Muikun kuolemasta saapui hänen entiseen kotikaupunkiinsa
huhtikuussa 1877. Uutisessa on väärä kuolinpaikka. Karjalatar 6.4.1877

Raattamaan muotokuvan maalaaja kuollut USA:ssa (Haaparannanlehti 27/1 1959)

Yksityiskohta Selim Töyrän Raattamaa-muotokuvasta

Alla oleva artikkeli perustuu pääosin Haaparannanlehdessä 27.1.1959 ilmestyneeseen artikkeliin, jota olen kuitenkin monelta osin muokannut ja täydentänyt. Aluksi suoraa lainausta artikkelista:

"Laestadiolaisissa kodeissa Tornion- ja Muonionjokilaaksossa on Lapinsaarnaajan Juhani Raattamaan muotokuva Selim Töyrän siveltimen tuloksena. Äsken Amerikasta saapuneen tiedon mukaan on siellä viime marraskuun 22 pnä kuollut Suomen Ylimuoniosta kotoisin ollut tunnettu taidemaalari Selim Alfred Töyrä, joka useita vuosikymmeniä on toiminut taidekoulun opettajana ja toimensa ohella vapaana taiteilijana Los Angelesissa, Kaliforniassa. Hän oli syntynyt Muoniossa 13. 11. 1875 ja kuoli Stats Metropolitan (luultavasti tarkoitetaan Metropolitan State Hospitalia) sairaalassa Norwalkissa 22. 11. 1958 sekä siunattiin 28. 11. krematoriohautauksessa Utter-McKinley Broadwayn kappelissa Los Angelesissa."

Ruumiinsiunauksen toimitti paikallisen suomalaisen seurakunnan pastori Omar Halme.[1]

Töyrän Raattamaa-muokuva mustavalkoisena kokonaisuudessaan

Muoniolaislähtöinen Alfred Selim Töyrä oli lähtöisin talonpoikaisoloista. Töyrän isä oli tilanomistaja, taitava mies käsistään: valmisti lukkoja, pyssyjä ja niin edelleen.[2] Selim-poika kävi kansakoulun, ei tosin kotikylässä eikä aivan naapurikylässäkään, vaan Enontekiön kirkonkylässä Hetassa.  Sinne kotoa oli matkaa 80 km. Koulumatkan hän kulki hiihtäen ja joskus poronpulkassa. Kahdessa vuodessa kykeni Selim omaksumaan kansakoulukurssin tiedot. Hieman myöhemmin hän hankkiutui Helsinkiin harjoittamaan taideopintoja.[3] Isä olisi mieluummin nähnyt, että hänen teräväpäisestä pojastaan olisi tullut virkamies kuin nälkäänäkevä taiteilija. Ennen pitkää Töyrä asettui asumaan Tornioon[4], missä hän maalasi ahkerasti. Täällä syntyi myös Haaparannan Rauhanyhdistyksen rukoussalissa vieläkin oleva suuri maalaus ”Kristuksen taivaaseen nouseminen”, jonka opettajatar Angelika Laestadius osti Töyrältä.[5] Näin Töyrä sai matkarahat Amerikan-matkaa varten, jolle hän lähti perheensä kanssa 8.4.1903.[6] Vanhat kaupunkilaiset ovat kertoneet, kuinka Töyrä asuessaan Tornion seudulla kokosi sopivia äijiä lähellä olevalle Palovaaran kukkulalle, ja näin syntyi tuo tunnettu maalaus, josta vieläkin (siis 1950-luvulla) ovat kaupunkilaiset ovat tuntevinaan joitakin hahmoja. Töyrä omisti Amerikassa Chicagossa suuren kulissimaalaamon, mutta sen ylläpitäminen ei tyydyttänyt hänen taiteellista kunnianhimoaan. Niinpä hän myi sen ja muutti Los Angelesiin, jossa toimi pääsiallisesti muotokuvamaalarina. Asiakkainaan hänellä oli useita tunnettuja filmitähtiä. Töyrä saavutti kuuluisuutta taidemaalarina ja hänet nimitettiin Los Angelesin yliopiston taideprofessoriksi.

Bror Hjortin tekemä Jukkasjärven alttaritaulu

Laestadiolaissaarnaajasta Juhani Raattamaasta syntyi muotokuva 1800-luvun loppuvuosina hänen saarnamatkallaan Ylimuonioon.[7] Täällä näytetään vieläkin sitä tupakamaria, missä Selim noin 20-vuotiaana käytteli sivellintänsä. Haaparannanlehden mukaan ”nykyaikainen katsoja on tuossa Raattamaan kuvassa näkevinään kuin kajastuksen van Goghia, ja siinä ilmenee vallan harvinaisen voimakas kuvausvoima. Katsottakoon esim. kasvojen karakteristiikkaa ja ennen kaikkea kömpelöitten käsien ilmettä.” Työ on ollut esillä näyttelyissä ja herättänyt niin paljon huomiota, että julkaistiin liitekuvana Nuori Suomi-joulualbumissa. Töyrän aikoinaan tekemä muotokuva on selvästi tunnistettavissa taitelija Bror Hjortin vuonna 1958 valmistuneessa Jukkasjärven kirkon alttarimaalauksessa. Vuosisadan vaihteessa valmistui monien muiden Lapin kuvien ohella myös Kaaresuvantolaisen saarnaajan ”Ies-Pietin” eli  Pietari Vasaran muotokuva.

Sisäkuva Haaparannan rauhanyhdistykseltä. Seinällä Selim Töyryn maalaus
"Kristuksen taivaaseen nouseminen".

Töyrä kävi synnyinmaassaan 1910-luvulla, vaimonsa ja kahden lapsen kuoleman jälkeen.[8] Hän palasi heti uudelleen Amerikkaan, jossa hän sitten asuikin elämänsä loppuvaiheet. Hänen maalamansa taulut ”Katkenneet kielet” ja ”Amerikan tähtilipun synty” palkittiin kilpailuissa ja avasivat hänelle ateneumin ovet Los Angelesissa. Kotiseutua Muoniota, sen väririkkaita syksyjä ja keskikesän aurinkoisia vuorokausia ei koskaan unohtanut. Koti-ikävä kiveliön Pohjolaan kuuluu kirvelleen hänen sydäntään aina viime vuosiin saakka. Sodan jälkeen Töyrä lahjoitti suurikokoisen maalauksen nimeltään ”Kirkastettu Kristus Jordanin rannalla” Ylimuonion rukoushuoneelle. Tämä Muonion pojan viimeinen tervehdys olisi tosin siirrettävä seurakunnan kirkkoon, sillä pieni rukoushuone Ylimuoniossa ei voi antaa tarvittavaa perspektiiviä Selim Töyrän teokselle, joka on tosi nähtävyys, ei ainoastaan seurakuntalaisille, vaan myös turisteille.

---

[1] Myös Kalifornian valtion kuolinrekisteri (Death Index) vahvistaa kuolinpäiväksi marraskuun 22. päivän 1958. Vuoden 1940 väestönlaskenta kertoo Selim Töyrän asuneen kaupungin 14. piirissä.

[2] Selim Töyrän isä Mikko Juhonpoika Rauhala (myöh. Töyrä) oli lähtöisin Kittilästä. Mikko Rauhala siirtyi Muonioon, Ylimuonion kylään, mistä osti Töyrän eli Tapanin tilan, jota ryhtyi asumaan. Mikko Töyrän vaimo vuodesta 1855 oli Elsa Maria Kaarlentytär Mäki eli Örn, syntyisin Muoniosta. Tästä avioliitosta syntyi yksitoista lasta, joista Selim oli järjestyksessä yhdeksäs. Töyrän äidin kerrottiin olleen "harras kristitty".

[3] Selim Töyrä opiskeli Helsingissä Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

[4] Töyrä muutti Ylimuoniosta Tornioon vuonna 1901.

[5] Kaupungin säätyläisväestö koetti auttaa Töyrää ostamalla hänen taulujaan. Hän ei kuitenkaan onnistunut saaduilla tuloilla elättämään itseään.

[6] http://maine.utu.fi/emregfree/ml_finresults2.asp

[7] Töyrä oli mukana Suomen taiteilijoiden näyttelyssä Ateneumissa vuonna 1897 Juhani Raattamaata esittävällä taulullaan. Se onkin hänen varhaistuotantonsa tunnetuin teos. Maalaus herätti niin suurta huomiota, että se julkaistiin Nuori Suomi -joulualbumin liitekuvana.

[8] Selim Töyrä avioitui Senia Eveliina Jaakontytär Saarelan (1880-1909) kanssa. Töyrä osti morsiamelleen ompelukoneen, joka tekona kuohutti hänen silloisia auttajiaan. Yhdysvalloissa Töyrän perheeseen syntyi neljä lasta. Vaimo palasi myöhemmin takaisin Suomeen.

Raattamaan muotokuvan maalaaja kuollut USA:ssa (Haaparannanlehti 27/1 1959)

Yksityiskohta Selim Töyrän Raattamaa-muotokuvasta

Alla oleva artikkeli perustuu pääosin Haaparannanlehdessä 27.1.1959 ilmestyneeseen artikkeliin, jota olen kuitenkin monelta osin muokannut ja täydentänyt. Aluksi suoraa lainausta artikkelista:

"Laestadiolaisissa kodeissa Tornion- ja Muonionjokilaaksossa on Lapinsaarnaajan Juhani Raattamaan muotokuva Selim Töyrän siveltimen tuloksena. Äsken Amerikasta saapuneen tiedon mukaan on siellä viime marraskuun 22 pnä kuollut Suomen Ylimuoniosta kotoisin ollut tunnettu taidemaalari Selim Alfred Töyrä, joka useita vuosikymmeniä on toiminut taidekoulun opettajana ja toimensa ohella vapaana taiteilijana Los Angelesissa, Kaliforniassa. Hän oli syntynyt Muoniossa 13. 11. 1875 ja kuoli Stats Metropolitan (luultavasti tarkoitetaan Metropolitan State Hospitalia) sairaalassa Norwalkissa 22. 11. 1958 sekä siunattiin 28. 11. krematoriohautauksessa Utter-McKinley Broadwayn kappelissa Los Angelesissa."

Ruumiinsiunauksen toimitti paikallisen suomalaisen seurakunnan pastori Omar Halme.[1]

Töyrän Raattamaa-muokuva mustavalkoisena kokonaisuudessaan

Muoniolaislähtöinen Alfred Selim Töyrä oli lähtöisin talonpoikaisoloista. Töyrän isä oli tilanomistaja, taitava mies käsistään: valmisti lukkoja, pyssyjä ja niin edelleen.[2] Selim-poika kävi kansakoulun, ei tosin kotikylässä eikä aivan naapurikylässäkään, vaan Enontekiön kirkonkylässä Hetassa.  Sinne kotoa oli matkaa 80 km. Koulumatkan hän kulki hiihtäen ja joskus poronpulkassa. Kahdessa vuodessa kykeni Selim omaksumaan kansakoulukurssin tiedot. Hieman myöhemmin hän hankkiutui Helsinkiin harjoittamaan taideopintoja.[3] Isä olisi mieluummin nähnyt, että hänen teräväpäisestä pojastaan olisi tullut virkamies kuin nälkäänäkevä taiteilija. Ennen pitkää Töyrä asettui asumaan Tornioon[4], missä hän maalasi ahkerasti. Täällä syntyi myös Haaparannan Rauhanyhdistyksen rukoussalissa vieläkin oleva suuri maalaus ”Kristuksen taivaaseen nouseminen”, jonka opettajatar Angelika Laestadius osti Töyrältä.[5] Näin Töyrä sai matkarahat Amerikan-matkaa varten, jolle hän lähti perheensä kanssa 8.4.1903.[6] Vanhat kaupunkilaiset ovat kertoneet, kuinka Töyrä asuessaan Tornion seudulla kokosi sopivia äijiä lähellä olevalle Palovaaran kukkulalle, ja näin syntyi tuo tunnettu maalaus, josta vieläkin (siis 1950-luvulla) ovat kaupunkilaiset ovat tuntevinaan joitakin hahmoja. Töyrä omisti Amerikassa Chicagossa suuren kulissimaalaamon, mutta sen ylläpitäminen ei tyydyttänyt hänen taiteellista kunnianhimoaan. Niinpä hän myi sen ja muutti Los Angelesiin, jossa toimi pääsiallisesti muotokuvamaalarina. Asiakkainaan hänellä oli useita tunnettuja filmitähtiä. Töyrä saavutti kuuluisuutta taidemaalarina ja hänet nimitettiin Los Angelesin yliopiston taideprofessoriksi.

Bror Hjortin tekemä Jukkasjärven alttaritaulu

Laestadiolaissaarnaajasta Juhani Raattamaasta syntyi muotokuva 1800-luvun loppuvuosina hänen saarnamatkallaan Ylimuonioon.[7] Täällä näytetään vieläkin sitä tupakamaria, missä Selim noin 20-vuotiaana käytteli sivellintänsä. Haaparannanlehden mukaan ”nykyaikainen katsoja on tuossa Raattamaan kuvassa näkevinään kuin kajastuksen van Goghia, ja siinä ilmenee vallan harvinaisen voimakas kuvausvoima. Katsottakoon esim. kasvojen karakteristiikkaa ja ennen kaikkea kömpelöitten käsien ilmettä.” Työ on ollut esillä näyttelyissä ja herättänyt niin paljon huomiota, että julkaistiin liitekuvana Nuori Suomi-joulualbumissa. Töyrän aikoinaan tekemä muotokuva on selvästi tunnistettavissa taitelija Bror Hjortin vuonna 1858 valmistuneessa Jukkasjärven kirkon alttarimaalauksessa. Vuosisadan vaihteessa valmistui monien muiden Lapin kuvien ohella myös Kaaresuvantolaisen saarnaajan ”Ies-Pietin” eli  Pietari Vasaran muotokuva.

Sisäkuva Haaparannan rauhanyhdistykseltä. Takaseinällä Selim Töyryn maalaus
"Kristuksen taivaaseen nouseminen".

Töyrä kävi synnyinmaassaan 1910-luvulla, vaimonsa ja kahden lapsen kuoleman jälkeen.[8] Hän palasi heti uudelleen Amerikkaan, jossa hän sitten asuikin elämänsä loppuvaiheet. Hänen maalamansa taulut ”Katkenneet kielet” ja ”Amerikan tähtilipun synty” palkittiin kilpailuissa ja avasivat hänelle ateneumin ovet Los Angelesissa. Kotiseutua Muoniota, sen väririkkaita syksyjä ja keskikesän aurinkoisia vuorokausia ei koskaan unohtanut. Koti-ikävä kiveliön Pohjolaan kuuluu kirvelleen hänen sydäntään aina viime vuosiin saakka. Sodan jälkeen Töyrä lahjoitti suurikokoisen maalauksen nimeltään ”Kirkastettu Kristus Jordanin rannalla” Ylimuonion rukoushuoneelle. Tämä Muonion pojan viimeinen tervehdys olisi tosin siirrettävä seurakunnan kirkkoon, sillä pieni rukoushuone Ylimuoniossa ei voi antaa tarvittavaa perspektiiviä Selim Töyrän teokselle, joka on tosi nähtävyys, ei ainoastaan seurakuntalaisille, vaan myös turisteille.

---

[1] Myös Kalifornian valtion kuolinrekisteri (Death Index) vahvistaa kuolinpäiväksi marraskuun 22. päivän 1958. Vuoden 1940 väestönlaskenta kertoo Selim Töyrän asuneen kaupungin 14. piirissä.

[2] Selim Töyrän isä Mikko Juhonpoika Rauhala (myöh. Töyrä) oli lähtöisin Kittilästä. Mikko Rauhala siirtyi Muonioon, Ylimuonion kylään, mistä osti Töyrän eli Tapanin tilan, jota ryhtyi asumaan. Mikko Töyrän vaimo vuodesta 1855 oli Elsa Maria Kaarlentytär Mäki eli Örn, syntyisin Muoniosta. Tästä avioliitosta syntyi yksitoista lasta, joista Selim oli järjestyksessä yhdeksäs. Töyrän äidin kerrottiin olleen "harras kristitty".

[3] Selim Töyrä opiskeli Helsingissä Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

[4] Töyrä muutti Ylimuoniosta Tornioon vuonna 1901.

[5] Kaupungin säätyläisväestö koetti auttaa Töyrää ostamalla hänen taulujaan. Hän ei kuitenkaan onnistunut saaduilla tuloilla elättämään itseään.

[6] http://maine.utu.fi/emregfree/ml_finresults2.asp

[7] Töyrä oli mukana Suomen taiteilijoiden näyttelyssä Ateneumissa vuonna 1897 Juhani Raattamaata esittävällä taulullaan. Se onkin hänen varhaistuotantonsa tunnetuin teos. Maalaus herätti niin suurta huomiota, että se julkaistiin Nuori Suomi -joulualbumin liitekuvana.

[8] Selim Töyrä avioitui Senia Eveliina Jaakontytär Saarelan (1880-1909) kanssa. Töyrä osti morsiamelleen ompelukoneen, joka tekona kuohutti hänen silloisia auttajiaan. Yhdysvalloissa Töyrän perheeseen syntyi neljä lasta. Vaimo palasi myöhemmin takaisin Suomeen.