Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ruokolahden Lassila

Koulunakin toiminut Lassilan kylätalo

Heinäkuussa 2015 vierailin Ruokolahden Lassilan Linnavuorella. Samalla matkalla pyöräilin hieman myös paikallisilla kyläteillä. Pysähdyin hetkeksi ihailemaan vanhaa kylätaloa, jolla on ollut monta roolia. Talo on toiminut seuratalona, mutta myös sotilaiden majoitustilana, rajavartioston tukikohtana, vankileirinä ja kouluna.

Ruokolahden Lassilaan perustettiin kansakoulu vuonna 1941, kun vuonna 1911 aloittanut Mansamäen koulu oli tuhoutunut jatkosodan alussa hyökkäysvaiheen aikana. Jalkaväkirykmentti 6:n esikunta oli tuolloin sijoittunut Mansamäen koululle. Vihollisen lentokoneet pommittivat sitä 30.7.1941 palopommeilla. Rakennus repeili ja syttyi tuleen tuhoutuen täysin. Pommituksen jälkeen puna-armeijan lentokoneet tulittivat vielä kiivaasti koulua ja sen lähiympäristöä. Pommituksessa kuoli yksi sotilas ja kaksi lottaa.

Lassilan kylästä löytyi kouluksi sopiva maalaisliiton Lassilan osaston seuratalo, jonka kunta osti. Kunta teki kouluksi vaihtuneelle seuratalolle tarvittavat muutokset. Kouluun rakennettiin opettajan asunto ja keittola. Alkuvaiheessa koulu pidettiin Lasse Peltosen, Armas Savolaisen ja Oiva Huhtasen taloissa. Mansamäen koulusta opettajaksi Lassilaan siirtyi Saimi  Huhtanen. Koululla olivat opettajina myös Aino Markkanen, Aune Suikkanen ja Sirkka Auvinen. Kun Imatran kauppala muodostettiin vuonna 1948, perustettiin Huhtasenkylään oma koulu. Se toimi aluksi Immolan varuskunnan suojissa ja Rautionkylässä Kaukopään kansakoulussa.  Oman koulurakennuksen Huhtasenkylä sai vuonna 1950. Lassilan kansakoulussa oli alkuvuosina reilut sata oppilasta. Koulun lakatessa siellä oli enää 12 oppilasta.

Seuratalon omistavat nykyisin Keskustan Lassilan paikallisyhdistys ja Ruokolahden Lassilan Martat. Rakennus toimii kyläläisten yhteisten tapahtumien pitopaikkan

Lähde: Lainajyvästöstä euroaikaan. Ruokolahden kylät ja koulupiirit. Jyväskylä 2009. Sivut 63 - 65

Ruokolahden Lassilan Linnavuori

Näkymä Lassilan Linnavuorelta Latvajärvelle

 Sunnuntai-iltaisena vaelluskohteena oli 12.7.2015 Ruokolahden Lassilan Linnavuori. Se sijaitsee Niskapietilän museotieltä poikkeavan Lassilan tien kupeessa, lähellä nykyistä valtakunnan rajaa.

Niskapietilän tie on osa vanhaa Savonlinna - Viipuri –maantietä. Tiehallinto on valinnut sen yhdeksi niistä museoteistä, joiden on tarkoitus kertoa tienpidon historiasta Suomessa. Tie kulkee Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven alueella ja on 19,5 kilometriä pitkä. Niskapietilän tie oli muotoutunut jo ennen Uudenkaupungin rauhaa 1721. Tällöin raja katkaisi liikenneyhteydet Saimaalta Pietariin, kunnes Turun rauhassa 1743 Kaakkois-Suomen alue liitettiin kokonaisuudessaan Venäjään. Toisen maailmansodan jälkeinen rajansiirto katkaisi jälleen yhteydet Viipuriin. Niskapietilän tie toimi valtatie 6:n osana vuoteen 1957 asti, jonka jälkeen se jäi syrjään valtaliikenteeltä. Tien historiasta löytyy lisätietoa täältä.

Luolan suuaukko pystysuorassa vuorenseinämässä

Lassilan Linnavuori kohoaa Latvajärven rannalla. Vuoren laelle kannattaa kiivetä vuoren jyrkkää seinämää sieltä avautuvien upeiden näkymien vuoksi. Linnavuoren kupeessa, korkeassa pystysuorassa graniittikalliossa olevalle rakoluolalle kiipeäminen ei oleylivoimainen suoritus. Luolaan pääsyn helpottamiseksi joku on ystävällisesti väsännyt loppumetreille tikkaat. Luola kulkee kallion läpi ja näyttää jatkuvan pitkälle ylöspäin, mutta kiipeäminen vaatii taitoa, apuvälineitä ja varsinkin uskallusta. Nimittäin paikoitellen vaikuttavat lohkareet, joiden päälle pitäisi kiivetä, ainakin meikäläisestä varsin epävakailta.

"Luolamies" vartiossa

Sulo V. Siitonen kertoo Ruokolahden kotiseutulukemistossaan (osa 2, sivu 109) lyhyesti vuoreen liittyvästä perimätiedosta.  Sen mukaan vuori sai nimensä sen sisällä olevasta onkalosta. Vainovuosina kyläläiset olivat paenneet vihollista luolaan ja linnoittautuneet sen sisälle. Isonvihan aikana vuoren onkaloissa oli ollut piilossa 40 kyläläistä. Aseistetut vartiomiehet olivat valvoneet luolan molempia suuaukkoja. Kun venäläiset eivät saaneet suomalaisia ajettua ulos luolista, olivat he kaataneet kallionrakosista kiehuvaa vettä luolassa olevien päälle. Keino ei ollut kuitenkaan tepsinyt, sillä kylmä kallio jäähdytti veden ennen kuin se satoi luolassa olevien niskaan.

Näkymää luolan sisältä

Linnavuoren reissua ei kannata jättää vain käynniksi luolassa. Kiersimme vuoren nousten vähitellen sen kaakkoista seinustaa  pitkin vuoren laelle. Vuoren laelta avautuvat komeat näkymät Latvajärvelle ja ympäristöön. Tuulen ja tuiskun pieksämät ikimännyt kruunasivat maiseman. Juuri kypsymässä oleva runsas mustikkasato sai matkalla suun makiaks. Edellisenä päivänä rakennustelineiden pystyttämisessä kipeytynyt oikea polvi vihoitteli vuorelta alas laskeutuessa ja lannisti hieman muuten mukavia fiiliksiä.

Näkymä Linnavuoren laelta. Edessä vuoressa oleva pystyhalkeama, josta rakoluola on muodostunut

Vuoren laella oli rehevässä kukinnassa runsaasti näitä kasveja

Näkymä Linnavuoren laelta

Näkymä Linnavuoren laelta

Taipalsaaren Kuivaketveleen linnavuori

Näkymä Kuivaketveleen Linnavuorelta Saimaalle

 Aurinkoisena sunnuntaina 24.5.2015 suuntasin pyöräni Taipalsaarelle. Ensimmäinen pysähdykseni tapahtui Kuivaketveleen Linnavuorella yksi Etelä-Karjalan suosikkipaikoistani.

Linnavuori on termi, jolla tarkoitetaan korkean ja jyrkkärinteisen mäen tai harjun päälle rakennettua muinaista puolustusvarustusta. Myös käsitettä muinaislinna käytetään usein linnavuorta tarkoittavana. Esi- tai varhaishistoriallisia mäkilinnoja tunnetaan laajoissa osissa Eurooppaa. Ruotsissa näitä linnavuoria on rekisteröity jopa yli 1 000. Varsinkin keltit rakensivat rautakaudella lukuisia mäkilinnoja.

Linnavuorelle johtavan polun alku

Suomessa linnavuoria käytettiin rautakaudella, etenkin ristiretkiajalla (noin vuodesta 1050–1150 vuoteen 1300) ja keskiajallakin. Myös pronssikautisista linnavuorista on muutamia viitteitä.

Linnavuoret tunnistaa kivisistä valleista, jotka ovat luultavasti toimineet puisten rintavarustusten perustuksina. Usein linnavuoret ovat olleet nopeasti rakennettuja tilapäisiä varustuksia. Joskus linnavuorella saattoi olla pysyvääkin miehitystä.

Linnavuorelle kulkevan polun alkupäässä on informaatiotaulu

Linnavuoria tai sellaiseksi otaksuttuja tunnetaan maassamme noin 90 kappaletta. Lisäksi lukuisten muiden kohteiden nimet tai niihin liittyvä perimätieto viittaa muinaisen mäkilinnan sijaintiin kyseisellä paikalla, vaikka sieltä ei ole löydetty varustusten jäänteitä. Lisäksi tiedetään joitakin vuoria ja mäkiä käytetyn puolustus- tai pakopaikkoina, vaikkei niitä ei ole tiettävästi linnoitettu.

Kuivaketveleen linnavuori sijaitsee Taipalsaarella, Kuivaketveleen saaren koillisosassa, Linnalahden ja Savilahden välillä. Matkaa sinne on noin kuusi kilometriä Lappeenrannasta ja kuusi ja puoli kilometriä Taipalsaaren kirkonkylästä. Linnavuori sijaitsee tie numero 408 varrella. Tosin kyseiseltä tieltä pitää poiketa sivuun Linnavuorentielle. Risteyksessä on musta kyltti: ”Linnavuori”. Linnavuoren juurella on tien varressa hyvä parkkipaikka ja polun alussa infotaulu. Parkkipaikalta vuoren päälle on yli 40 metrin nousu Saimaan pinnan tasolta. Polun jyrkimmälle osalle on rakennettu hyvin hoidetut tukevat portaat. Linnavuoren luoteiset ja pohjoiset seinämät ovat erittäin jyrkät ja näyttävät. Mahdollisen vihollinen nousu vuoren laelle sitä puolustavien tulen alla lienee ollut lähes mahdotonta.  Mäen loivemmalla kaakkoisrinteellä on ollut kivivalli, jonka perusteella kohde on tulkittu muinaislinnaksi. Vallituksen ja jyränteiden sisäpuolelle jää vajaan hehtaarin kokoinen kallion laki. Linnavuorella on tehty vuonna 2002 arkeologinen tutkimus ja se on ajoitettu karkeasti viikinkiajalle. Kuivaketveleen linnavuoren ohella Taipalsaarelta on tunnistettu kaksi muutakin linnavuorta, Kannuksen ja Turasalon linnavuoret. Rautakautisesta asutuksesta kertovat Taipalsaarella kertovat Vammonniemen ja Mammonniemen kalmistot viikinkiajalta.  Niissä vainajan tuhka ja hauta-antimet on kätketty kallion koloihin tai kiviröykkiöön.

Linnavuoren laelle vievän polun jyrkimmille kohdille on rakennettu tukevat portaat

Linnavuori sijaitsee Kuivaketveleen saaren koillisosassa, Linnalahden ja Savilahden välillä. Linnavuoren laki on laajahko metsäinen kallio, jonka lounais- ja pohjoisreunat ovat jyrkät. Loivan kaakkoisosan poikki on kulkent puolustuvarustus, sillä alueelta on löydetty 40 metrin mittaisen kivi- ja puurakenteisen vallin jäännöksiä. Linnavuori on rauhoitettu muinaismuistolain perusteella, joten omia kaivauksia ei alueella tule tehdä!

Runsaan 40 metrin korkeudesta avautuu komeat maisemat Saimaan rannoille!

Näkymä Saimaalle

Näkymä Saimaalle

Näkymä Saimaalle

Linnavuoren laki on suhteellisen tasainen