Sukuhistoriaa 3, osa 2

 

Taipaleen vanha ortodoksinen kirkko

Annan elämä jatkui kotiseudulla Taipaleen kylässä ilmeisesti noin vuoteen 1910 saakka. Taipaleen ortodoksisen seurakunnan pääkirjassa (1895-1915) on merkintä hänen muutostaan Joensuun ortodoksisen seurakunnan jäseneksi 31.12 (muuttokirjan numero 92), mutta merkinnästä puuttuu vuosiluku. Hänen sisarensa Marian kohdalla on samanlainen merkintä Joensuuhun muutosta 8.2.1911 (muuttokirjan numero 111). Muuttokirjojen numeroinnista olen päätellyt, että Anna muuttovuosi voisi olla 1910.

Mutta täyttä varmuutta muuton ajankohdasta ei voi antaa, sillä varmuuttani jäytää tieto, että Anna Surakka-niminen henkilö matkusti 26.5.1909 Hangosta Titania-laivalla Englantiin päämääränään Amerikka. Hänen matkansa jatkui Englannista 4.6. ja sen päätepisteenä oli Kanadan Ontariossa Toronton kaupunki. Siirtolaisinstituutin passiluettelot eivät kuitenkaan anna haulla yhtään Anna Surakkaa, joka olisi hakenut passia ennen vuotta 1911. Ensimmäinen Surakan Annalle myönnetty ja Siirtolaisinstituutin arkistoista löytyvä passi on myönnetty Amerikkaan muutto varten 20.5.1911 ja kyseessä oli nimenomaan tarinamme Anna. Pari kuukautta myöhemmin myönnettiin passi eräälle toiselle Anna Surakalle, mutta hän ei ole Taipaleen tilalla no 28 lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Annamme, vaan pari vuotta vanhempi Polvijärvellä asunut kaimansa. Passissa Annan kotipaikka on Joensuun kaupunki ja passi myönnettiin viideksi vuodeksi.

Matka Atlantin yli, joka muuten maksoi 261 markkaa (= 1025€) alkoi Helsingistä Titania-aluksella 27.9.1911 ja jatkui Englannista 6.10. Empress of Ireland-aluksella. Alus saapui Quebeckin satamaan lokakuun 14. päivä ja Anna jatkoi matkaansa päämääräänsä Toronton kaupunkiin. Tämän jälkeen Anna vaiheet katoavat useaksi vuodeksi. Seuraavan kerran pääsen hänen jäljilleen sisarensa Marian maahanmuuttoselvityksen perusteella. Kun Maria Surakka saapuu maaliskuun 7. päivä 1916 Porth Huronissa Michiganissa Yhdysvaltoihin, hän ilmoittaa päämääräkseen sisarensa Anna Surakan asunnon. Annan osoitteeksi hän kirjoittaa maahantulokaavakkeeseen Box 21, Demmon, Houghton, Michigan. Maria oli tätä aikaisemmin asunut jo useamman vuoden Kanadan Torontossa. Milloin Anna oli siirtynyt Kanadasta Yhdysvaltoihin, on minulle vielä tässä vaiheessa mysteeri.

Seuraavan kerran Annan liikkeistä jää merkintä rekistereihin 19.7.1917 Kanadan rajan ylittämisestä Sault St. Mariessa. Tuliko hän Kanadan puolelta vai menikö hän sinne? Seuraava merkintä Kanadan ja USA:n rajan ylittämisestä on 24.2.1918 Vermontin St Albansissa. Viimeiseksi asuinpaikakseen hän merkitsee maahanmuuttokaavakkeeseen Toronton. Päämääränä oli Calumetin kaupunki Michiganissa, jossa hänen vasta avioitunut Maria -sisarensa nyt asui ja jonka osoitteen hän ilmoittaa kaavakkeeseen. Annalla oli mukanaan 100 dollarin käteisvarat. Erikoiseksi päämäärän tekee se, että Anna oli avioitunut Calumetissa 6.10.1917 eli siis runsas neljä kuukautta aikaisemmin John Alfred Hurun kanssa…

Jatkuu

They are thrifty and industrious - Finns in Copper Country

The last place on Earth for many Finns has been Copper Country, Michigan. There they found their living after immigration. This "The Last Place on Earth" you will find three miles north of Calumet, in Phillipsville, at US Highway 41.

I found this short article about Copper Country Finns in the Ironwood News Record. It was published on August 1, 1896. I retyped this, a little bit blurry text, with some comments:

A Industrious People

Twenty years ago there were not over 100 Finnish residents in Houghton County [1]. Today there are estimated to be over 7 000, or more than any other nationality other than Americans. The largest immigration of Finns was between the years of 1885 and 1886. The great majority of those coming to this country belong to the peasant class, very few coming from the cities of their native land. The chief occupation of the Finns in the Copper Country is mining, but quite a number have taken up farming on a small scale. They are also fast becoming a prominent factor in business circles; and they compare favorably in sobriety with any other nationality. The American News (Amerikan Uutiset)[2], published in Calumet, has the largest circulation of any Finnish weekly paper published in America. The Suomi Society, a Finnish fraternal organization, has the largest membership of any society in Calumet. There is also a Woman’s league, which devotes itself to philanthropic and educational purposes. In religion, the Finnish people are Lutherans, divided into two sects – the Apostolic Lutheran and the Evangelical Lutheran. In politics, they are mostly Republican, with a scattering of Prohibitionists. Most of the Finns own the houses they live in, and are considered as a rule to be thrifty and industrious. The population of the farming towns of New York Mills and Cokato, Minn., principally comprises Finns who formerly lived in in Houghton County, where they sayed the means with which tp purchase their farms. The immigration of Finns to Houghton is now on the average ten per day.

[1] Actually the Finnish immigration started ten years earlier, at first from Northern Norway.

[2] Amerikan Uutiset was started in Minneapolis with the name Työmies. When in Calumet published Amerikan Suomalainen Lehti ceased publication, Työmies was moved to Calumet in 1894 and it's name was changed to Amerikan Uutiset.