Marraskuinen iltapäivänäkymä Lappeenrannan linnoituksesta

Näkymää Linnoituksen valleilta, oikealla komea kylpylaitos, vasemmalla entinen olutpanimo.

Kotikaupunkini tunnetuin nähtävyys on varmasti Linnoitus. Tuo alue pistää niemenä Saimaaseen järven etelärannalla. Linnoitus muodostaa mäentöyrään, joka kohoaa noin 15- 20 metriä Saimaan pinnasta. Järvi ympäröi Linnoitusta kolmesta suunnasta. Etelässä linnoitus päättyy Pusupuiston-nimellä tunnettuun notkoon, jonka takaa kohoaa Salpausselän harjanteet.  Tälle niemelle rakensi Ruotsi 1500-luvulla linnoituksen, jonka ympärille alkoi sitten muovautua taajama. Siitä kehittyi vähitellen Lappeenrannan kaupunki.

Mikäli Ruotsin valtio olisi rakentanut linnoituksensa jonnekin muualle, olisi Lappeenranta vähäpätöinen kyläpahanen autioituvalla itäsuomalaisella maaseudulla. Sitä piristäisi viikonloppuisin otsa hiessä oravanpyörää mökeilleen pakeneva  "tiät sä"-kansa, joka tuntisi ylemmyyttä paikallista rahvaanomaista miuta/siuta-heimoa kohtaan.... Talvisin tilanne kuitenkin aina rauhoittuisi ja "miet ja siet " kävisivät Saimaalla pilkillä ja verkoilla, pilkkoisivat puita ja... ja äänestäisivät vaaleissa keskustaa...

Linnoituksen valleja, taustalla Rakuunamuseo

Noh, asiaan... Tuntieni päätyttyä suuntasin pyöräni jälleen kohti Lappeenrannan kaupunginarkistoa, joka siis sijaitsee, kuten asiaan kuuluu, historiallisessa rakennuksessa, historiallisella paikalla. Arkisto on toinen Lappeenrannan vankilan ja kehruuhuoneen (= naisvankila) säilyneistä rakennuksista. Molemmat on rakennettu samoilla piirustuksilla. Arkisto sijaitsee niistä nuoremmassa, 1790-luvulla rakennetussa. Vankilatoiminta päättyi Lappeenrannan Linnoituksessa vuonna 1938, tai ei aivan, siellä oli sotavuosina sotavankisairaala. Arkistossa perehdyin jälleen kyläkoulujen lakkauttamishistoriaan tällä seudulla.

Tältä näyttää Lappeenrannan kaupungin keskusta valleilta. Kuvan keskellä Lappeen Pyhän Marian kirkon torni.

Linnoituksen keskeisimpien rakennusten joukkoon kuuluu ortodoksinen kirkko, jonka torni pilkistää puiden ja rakennusten välistä

Entisestä vankilasta palatessani poikkesin Linnoituksen valleille, joilta otin muutamia kuvia. Ja tämä on varsinainen syy postaukseeni. Tosin kuvat eivät onnistuneet mitenkään erityisesti, koska hämärä ja sumu tekivät käsivarakuvauksen haasteelliseksi. Olisin siis tarvinnut jalustaa, mutta sitähän ei ollut mukana...

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 5: Keskisaaren kansakoulu (Päivitetty 11.4.2016)

Keskisaaren kansakoulun vuonna 1938 laaditut julkisivupiirustukset.
Lähde: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Etsiessäni tietoja vanhoista kouluista blogiani varten törmäsin kouluun, josta en ollut koskaan aikaisemmin kuullutkaan. Kyseessä on vuonna 1938  (vai 1933, kuten Lappeen Historia II väittää) toimintansa aloittanut Keskisaaren koulu. Keskisaaren koulupiiri oli perustettu jo vuonna 1929. Silloin koulupiirin alueella asui 34 yläkoulu- ja 11 alakouluikäistä lasta. Kaupunginarkistosta kaivamissani Keskisaaren koulun piirrustuksissa vuodelta 1938 kerrotaan koulurakennuksen olevan itse asiassa vanha Haapajärven koulu. 

Haapajärvelle oli valmistunut uusi koulurakennus vuonna 1936. Kyseinen koulu oli perustettu jo vuonna 1901 ja sen koulupiiri vuonna 1898. Vuoden 1920 pitäjäkartta kertoo Haapajärven koulun sijainneen silloin nykyisen Haapajärven kylätalon eli entisen koulun kaakkoispuolella, muutaman kilometrin päässä siitä, suunnilleen niillä tienoilla, missä Keskisaarentie liittyy Vainikkalantiehen.

Lappeen Keskisaaren kansakoulun päädyistä tehdyt julkisivupiirustukset vuodelta 1938.
Lähde: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Siirrettiinkö entinen Haapajärven koulu tuosta uuteen paikkaan? Ja jos, niin minne? Sitäkö varten laadittiin vuonna 1938 nuo muutospiirrustukset? Vai säilyikö se entisellä paikallaan, nimensä muuttaneena ja muutostyöt kokeneena?

Tämän mysteerin selvittämiseksi perehdyin Hilkka Keskisaaren vuonna 1996 julkaisemaan kirjaan Elämää rajakylässä. Lappeen Haapajärvi. Kirja on yksityiskohdiltaan runsas kuvaus Haapajärven kylästä. Tätä se on myös seudun koulujen osalta. Lisäksi kävin läpi kaupunginarkistossa Lappeen kunnan koululautakunnan pöytäkirjoja. Näiden avulla piirtyi selkeä kuva siitä, mitä Keskisaaren koululle aikoinaan tapahtui.

Haapajärven vuonna 1901 rakennettu koulu sijoitettiin silloisen koulupiirin keskelle, Hansaaren kankaalle. Kuten lähes kaikissa koulupiireissä, myös Haapajärvellä syntyi riita koulurakennuksen paikasta, jonka takia sen paikka mitattiin alueen keskelle. Haapajärven koulupiirin jakaminen nousi puheeksi ensimmäisen kerran vuonna 1921, kun kunnanvaltuusto teki kyselyn siitä, mitä mieltä kyläläiset olisivat koulupiirin jakamisesta. Seuraavan kerran asiasta puhuttiin kesällä 1924, jolloin keskusteltiin Keskisaaren koulun avaamisesta jo seuraavana syksynä. Asia ei edennyt. Vuonna 1929 Lappeen kunta jaettiin valtioneuvoston päätöksellä 31 koulupiiriin, jonka seurauksena Keskisaaren koulupiirin syntyminen sinetöitiin.

Koulupiirin jako toteutettiin lopulta vuonna 1933. Keskisaaren koulu aloitti toimintansa vuokratiloissa, Haapajärven koulu sen sijaan jatkoi entisisä tiloissa Hansaaren kankaalla. Tällaisena tilanne jatkui kesään 1936 saakka, jolloin uusi Haapajärven koulurakennus valmistui uudelle paikalle ja entinen koulukiinteistö jäi tyhjäksi.

Keskisaaren koulun paikasta alkoivat keskustelut tammikuussa 1930. Useita vaihtoehtoja käytiin läpi ja kyläläiset olivat kokouksessaan "jyrkästi Kinnarin maan kannalla". Tuo alue oli 1,5 hehtaarin suuruinen sijaiten Neulsillan pohjoispuolella. Koska koulurakennusta ei ollut, koulua varten vuokrattiin Juho Keskisaarelt ynnä muilta ns. Elun torppa. Vuosivuokra oli 3000 markkaa. Vuosina 1933 - 1935 Keskisaaren kansakoulun oppilaat joutuivat opiskelemaan öljylampun valossa, sillä vuokratalossa ei ollut sähköjä. Vuodeksi 1936 ne jo saatiin, kun taloon vedettiin sähkölinja ja kunta suostui maksamaan sähkölaskut.

Rakennettavan koulun paikka muuttui lopulta, kun Lappeen kunta osti heinäkuussa 1937 Emil ja Tyyne Mikkolalta "Lehtimies"-nimisen tilan. Koulu rakennettiin tälle kunnan omistamalle tontille. Haapajärven koulu siirrettiin Hansaaren kankaalta uuteen paikkaan kesällä 1938. Keskisaaren koulun piirustukset ja rakennussuunnitelmat hyväksyttiin 11.5.1938. Urakkasopimus Hansaaren koulun purkamisesta ja uudelleen rakentamisesta tehtiin 28.5.1938 Juho ja Väinö Haimin kanssa. Urakkasumma kohosi 199 000 markkaan. Valmistuneen koulun ottivat kunnan edustajat vastaan 27.12.1938.

Sotavuosina koulun toiminta oli pysähdyksissä pitkiä aikoja. Talvisodan alettua koulua ei pidetty 2.12.1939 jälkeen pommitusten takia. Välirauhan alettua eivät koululaiset päässeet palaamaan koululle, koska uusi raja sijaitsi vain 300 metrin päässä koulusta. joten he kävivät Haapajärven koulua. Seuraavat tiedot Keskisaaren koulun toiminnasta ovat vuodelta 1941, jolloin koulussa oli 44 oppilasta.. Vuonna 1944 tuli jälleen katko Keskisaaren koulun toimintaan. Koko syyslukukauden ajan keskisaarelaiset kävivät koulua Haapajärvellä, koska jälleen raja oli tullut niin lähelle koulua.

Keskisaaren koulun tuhoksi muodostui Puralan koulun tavoin sen palaminen. Koulu paloi vuonna 1956 heinäkuun 31. päivän ja elokuun 1. päivän välisenä yönä salaman sytyttämänä. Tulipalon jälkeen kunta vuokrasi hätäratkaisuna Pekka Meurosen tuvan kouluksi. Siihen sijoitettiin kolme ensimmäistä luokkaa. Neljännen, viidennen ja kuudennen luokan oppilaat siirrettiin Haapajärven kouluun opiskelemaan. Uutta koulua ei ruvettu enää suunnittelemaan, koska kunta katsoi, että koulupiirissä oli liian vähän oppilaita. Kuitenkin niitä oli enemmän kuin esimerkiksi Haapajärvellä. Lukuvuonna 1962 - 1963 Haapajärven koulupiirin alueella oli 31 oppilasta ja Keskisaaren piirin alueella 35.  Keskisaaren koulupiirin asukkaiden toiveet uudesta koulurakennuksesta kaikuivat kuuroille korville ja lopulta Lappeen kunta teki kesällä 1964 päätöksen koulun lakkauttamisesta.

Lopuksi yhteenveto Keskisaaren kansakoulun oppilasmääristä. Tiedot on poimittu Lappeen kunnalliskertomuksista vuosilta 1935 - 1963.

Keskisaaren kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1935 – 1963

vuosi	1935	1936	1937	1938	1939	1940	1941
oppilasmäärä	24	42	28	36	18	19	17
vuosi	1942	1943	1944	1945	1946	1947	1948
oppilasmäärä	16	17	21	27	33	36	35
vuosi	1949	1950	1951	1952	1953	1954	1955
oppilasmäärä	33	34	33	28	25	25	25
vuosi	1956	1957	1958	1959	1960	1961	1962	1963
oppilasmäärä	24	16	9	11	16	16	16	16

Keskisaaren kansakoulun muutospiirustukset laati J.A.R.Rantanen vuonna 1938

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 4: Purala (Päivitetty 18.9.2016)

Puralan kansakoulu n. vuonna 1957
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros saa tällä postauksella uuden ulottuvuuden. Tällä kertaa kirjoituksen kohteena oleva koulukiinteistö ei ole enää pystyssä, joten en pysty sitä kuvaamaan. Niinpä tätä kirjoittaakseni olen turvautunut arkistojen aarteisiin. Lappeenrannan kaupunginarkistosta löytyy Puralan kansakoulun arkisto. Sitä ja lisäksi teosta Kunta kaupungin kupeessa - Lappeen Historia II  hyödyntämällä, olen koonnut tämän kirjoitukseni..

Lappeen kunnan koulupiirijako vuonna 1957
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Puralan koulupiirissä ryhdyttiin varsinaisiin toimenpiteisiin oman koulun saamiseksi vuonna 1911. Koulumatkat Simolaan ja Taikinamäelle olivat liian pitkiä ja hankalia eikä pyhä- ja kiertokoulut enää tyydyttäneet tiedon ja valistuksen kaipuuta. Aluksi syntyi riitaa koulun paikasta, kun osa halusi sen sijaitsevan koulupiirin keskellä, osa taas korosti tulevan koulun maisemallista ympäristöä. Edellinen kanta voitti ja niinpä päätettiin piirikokouksessa 13.8.1911  rakentaa koulu ns. Vaitsillanmäelle silloisen maantien varteen Puralan kylässä. Täällä oli saatavissa 1,3 hehtaarin suuruinen tonttimaa. Koulun tuli alkaa omassa koulutalossa jo syksyllä 1912.

Uutinen Puralan kansakoulun saunarakennuksen ja ulkohuoneiden
urakasta. Lappeenranta-lehti 12.10.1912.

Koulu päätettiin perustaa miesopettajan kouluksi. Tulevalle opettajalle ehdotettiin vuosipalkaksi luontaisetujen lisäksi 400 markkaa. Piirikokous valtuutti maanviljelijä Juho Kangasmuukon esittelemään kunnalle tehtyjä päätöksia ja esittämään anomus koulun perustamisesta. Johtokuntaan valittiin maanviljelijät Elias Laiho, Antti Lasonen, Juho Suokiianen, Elias Lipiäinen, Pekka Kangasmuukko ja Elias Tukia (tuleva kansanedustaja ja kunnallisneuvos). Viimeksi mainittu oli alkuvuosina kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana ja häntä seurasivat Mikko Lipiäinen, Antti Lasonen ja Ville Myyrä. Johtokunnan lisäksi otettiin rakennustoimikuntaan mukaan Juho Kangasmuukko sekä Pekka Pulli.

Koulun perustaminen sai vahvistuksen vuonna 1912. Koulun päärakennuksen urakoi kauppias A.J. Enckell Vainikkalasta. Rakennuksen oli määrä valmistua koulun alkaessa elokuussa 1912. Koulupiirin asukkaat toivat rakennushirret, katonkannattimet, kaivoivat perustukset, toivat muuta rakennusmateriaalia ja rakensivat koulun ympärille aidan sekä muokkasivat peltomaata koulun ja opettajan käyttöön.

Koulu täytyi aloittaa kuitenkin vuokrahuoneistossa rakennustöiden viivästymisen takia. Lopulta 3.11.1912 vietettiin koulun vihkiäisiä. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin 10.5.1912 Kaarlo P. Anttonen ja tyttöjen käsityönopettajaksi 28.7.1912 Hulda Toivonen. Vuodesta 1913 koulun johtajaopettajana oli Heikki Anttonen ja tyttöjen käsityönopettajana rouva Hilja Anttonen. Lukuvuonna 1920-1921 valittiin toiseksi opettajaksi Naimi Virtanen. Toimi lakkasi kun Kauskilan piiriin perustettiin oma koulu.

Etelä-Savo 5.6.1941

 Sotavuosina myös Puralan koulun entiset oppilaat kantoivat raskaan taakan puolustaessaan kotiseutuaan. Talvisodan jälkeen ottivat Lappeen lotat tehtäväkseen hankkia jokaiselle kunnan kansakoululle muistotaulun, johon oli kaiverrettu kyseistä koulua käyneiden sankarivainajien nimet. Puralan koulussa tuon muistotaulun paljastustilaisuus oil toisena helluntaipäiväna kesäkuun alussa 1941.

Puralan koulun oppilaat ja opettajat kuvattuina koulun edessä lukuvuonna 1964 - 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Suurimmillaan koulun oppilasmäärä oli vuonna 1947, jolloin 59 lasta kävi koulua Vaitsillanmäellä.

Lukuvuonna 1957 Puralan koulussa oli 33 oppilasta ja se oli kaksiopettajainen koulu. Oppilasmäärä alkoi laskea 1960-luvulla alle kriittisen 25 oppilaan. Lukuvuodeksi 1965 - 1966 kouluun odotettiin tulevaksi vain 18 oppilasta, eikä nousua oppilasmäärässä ollut näkyvissä, vaan päinvastoin. Puralan koulun johtokunta vastusti lakkauttamista vedoten koulurakennuksen kohtalaiseen kuntoon. Koululautakunta esitti kuitenkin kunnanvaltuustolle Puralan koulun lakkauttamista kokouksessaan 29.4.1965. Seuraavassa kokouksessa 7.5.1965 lautakunta pyörsi päätoksensä ja siirsi ratkaisua vuodella eteenpäin. Koulun lopullinen lakkauttamispäätös 1.8.1966 oli helppo, koska koulurakennus oli palanut kesän aikana. Puralan koulupiiri yhdistettiin osittain Kauskilan koulupiiriin, osittain Kasukkalan piiriin. Puralalaisille koulun menetys oli isoa asia, sillä koulun tiloja olivat käyttäneet maamiesseura, maatalouskerhot ja seurakunta.

Puralan koulu kuvattuna  ilmeisesti kesällä 1965, vuosi ennen koulun palamista

Puralan kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1922 - 1966

1922	1923	1924	1925	1926	1927	1928	1929	1930	1931
35	35	23	22	23	27	15	39	38	27
1932	1933	1934	1935	1936	1937	1938	1939	1940	1941
39	28	36	26	49	36	53	35	36	40
1942	1943	1944	1945	1946	1947	1948	1949	1950	1951
32	32	45	51	50	59	52	51	52	47
1952	1953	1954	1955	1956	1957	1958	1959	1960	1961
45	40	36	31	33	34	28	30	33	34
1962	1963	1964	1965	1966
35	34	28	27	18

Post sriptum
Kiertelin polkupyörälläni jälleen Piutulan, Puralan ja Hytin kylissä 18.9.2016. Tällä kertaa onnistuin tavoittamaan henkilön, joka kertoili hieman koulun loppuvaiheista. Kun koulu syttyi palaamaan, oli lähes koko kylän väki rientänyt sitä sammuttamaan. Rakennus ei palanut perustuksiaan myöten, mutta kuitenkin niin pahasti, etti sen korjaaminen ollut mahdollista. Myös koulun piharakennus oli syttynyt tuleen. Kertoja oli ollut palon jälkeisen vuorokauden vielä vahdissa uudelleen syttymisen varalta. Kun nyt kiertelin entisellä koulun paikalla, ei koulumäen aikasemmasta tehtävästä muistuttaneet enää kuin pusikon keskellä seisova kellari, kalliolla kohoavat lipputangon tukujalustat, koulurakennuksen kivijalan jäänteet sekä metsän keskellä ja tien varressa seisovat kouluaidan tolpat.
Alla kuvia tältä retkeltä.

Entinen Puralan koulumäki on pusikoitunut

Pusikoituneen entisen koulupihan keskellä seisoo vielä kalliolla lipputangon jalustat

Tiheän lehtipuuston välissä häämöttää kellari

Kouluaidan tolpat ovat vielä säilyneet pystyssä