 |
Nyrhilän kansakoulu talvella 1957.
Kuva LKA. |
Pyöräilin kesäkuisena iltana Kärenkylän ja Nyrhilän
kyläteitä. Jälleen kylätiet olivat hiljaisia. Ainoastaan yhden lenkillä olevan
pariskunnan sain jututettavakseni. Heillä ei juuri ollut tietoa kyläseudun
koulun historiasta. Entinen kansakoulu löytyi Salpauselän harjanteen päältä
Nyrhiläntieltä Kuutostielle vievän kylätien pätkän varrelta. Koulu on nykyisin
yksityisasuntona. Koulun alkuperäisellä paikalla, Kouvolaan vievän tien ja
Kärenkylälle vievän tien risteyksen tienoilla, en kuitenkaan älynnyt tällä kertaa käydä.
 |
Uutinen Kären kansakoulupiirin
perustamisyrityksestä.
Itä-Suomen Sanomat 3.3.1896. |
Tein koosteen koulun vaiheista lähteinäni Taavi G. Murron
kirja Lappeen pitäjän historia II, Tapio Törmän kokoama Jäljet Jängynrannalla.
Kyläkirja, usean kirjoittajan Kunta kaupungin kupeessa. Lappeen historia II.
1865 - 1966, lehtileikkeet sekä Lappeenrannan kaupunginarkiston
"aarteet". Nyrhilän - Kärenkylän ja Rovon seudulle rakennettiin
ensimmäinen kansakoulu vuonna 1901. Kun Lappeen kuntakokous hyväksyi 15.7.1899
kuntaan kansakoulupiirijaon, yksi muodostetuista koulupiireistä oli
Kärkelä. Kären seudulla oltiin liikkeellä
kansakouluasiassa jo useita vuosia aikaisemmin eli kevättalvella vuonna 1896.
Kären kylässä pidettiin silloin kokous aikomuksena perustaa sinne kansakoulu.
Kokouksen avasi Rutolan sahan työjohtaja Falck ja sen puheenjohtajana toimi
toimittaja O. I. Helander Lappeenrannasta. Paikalla oli noin 50 talollista.
Heistä 21 vastusti koulun perustamista ja
20 kannatti. Olipa paikalla joitakin, jotka halusivat jopa lopettaa
kunnan ainoan kansakoulunkin Taikinamäellä. Kokous valitsi kuitenkin viisimiehisen
toimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin esityksen tekeminen koulun
perustamiseksi.
Sen työstä ei tullut
kuitenkaan mitään. Vasta vuonna 1899 hyväksytty kansakoulujen piirijako laittoi
rattaat pyörimään.
 |
Uutinen Kären kansakoulun
perustamisesta:
Itä-Suomen Sanomat 15.2.1900 |
Helmikuun 11. päivänä pidettiin Kären kansakoulupiirin
perustava kokous herastuomari Juhana Kären talossa. Talon isäntä Juhana Kärki
lupasi yhdessä veljensä Antti Kären kanssa lahjoittaa kansakoululle sopivan
maapalan. Kansakoulun johtokuntaan valittiin Juhana Kären lisäksi talollinen
Antti Räätäri, opettaja J. Pusa sekä talolliset Elias Haimi, Antti Olkkonen,
Heikki Kuokkanen, Pietari Tilsala ja Antti Varis. Kokouksesta kertoneessa
lehtiuutisessa todettiin optimistisesti: Näin on siis nyt ikäänkuin kulmakivet
laskettu tälle rakennukselle.
Koulun rakentaminen kohtasi kuitenkin vielä hankaluuksia.
Rovon kyläläisten ja varsinkin Rutolan sahan omistajan Gutzeit OY:n puolelta
esiintyi vaatimuksia koulun suurentamiseksi ja lisäksi toivottiin sen rakentamista lähemmäs Rutolaa. Gutzeit OY tarjosi siinä
tapauksessa koululle ilmaisen tontin, rakennuslautoja ja polttopuut. Lappeen
kuntakokouksessa joulukuussa 1900 oli koulun paikan vaihtaminen esillä. Se
kuitenkin hylättiin, koska sovitulle koulun paikalle oli jo rakennettu
kivijalka, vedettu rakennustarpeita ja tehty rakennuksen muista töistä jo
urakkasopimukset. Samalla päätettiin, että piiri rakentaa yhdessä Kären koulun,
ja jos se sitten katsotaan liian pieneksi, niin suurentakoon piiri Kären koulun
taikka rakentakoon yhdessä uuden koulun Rovolle tai johonkin muuhun sopivaan
paikkaan.
 |
Ilmoitus Kären kansakoulun
urakkahuutokaupasta:
Itä-Suomen Sanomat 29.11.1900 |
Kansakoulurakennuksen piirustukset laati talollinen Antti Räätäri,
joka oli yhdessä opettaja J. Pusan sekä herastuomari J. Kären kanssa koulun
pontevimpia ajajia. Rakennusurakan huusi itselleen puutyöntekijä Paavo Turkkila
Lappeelta 1462 markan hinnasta. Ikkunat ja ovet
otti tehtäväkseen talollinen Antti Räätäri 620 markan maksusta ja
ulkohuoneitten teon talollinen Antti Olkkonen 250 markan hinnasta. Koulu oli
tarkoitus rakentaa naisopettajan kouluksi, mutta päätös muutettiin. Koulusta
tuli miesopettajajohtoinen. Ensimmäisinä koulun opettajina toimivat Lauri Backman.
(1901 - 1902) ja Bruuno Hako. Uuden koulurakennuksen vihkiäisiä vietettiin
25.8.1901 ja koulutyö aloitettiin seuraavana päivänä.
 |
Uutinen Kären kansakoulu-urakan
huutokaupasta.
Itä-Suomen Sanomat 13.12.1900. |
Rutolaan valmistui oma kansakoulu kesällä 1908. Koulun
perusti Gutzeit OY ja sen vihkiäisjuhlaa vietettiin 27.9.1908. Kuukauden
kuluttua koulun perustamisesta Lappeen kunta katsoi kuntakokouksessaan
22.8.1908 kyseisen kansakoulun perustamisen kylään tarpeelliseksi.
Lappeen kunta osti yhtiöltä rakennuksen
tontteineen sekä puoli hehtaaria maata 9 000 markan kauppahinnasta. Rovon
koulupiiri erotettiin omaksi koulupiirikseen 28.5.1910. Siihen kuuluivat
Rovon
sahan alue, Rutolan, Tapavainolan
ja Montolan kylät.
Vuoden 1911 kansakoulumatrikkeli kertoo Kären koulun
sisältävän yhden luokkahuoneen, veisto/voimistelusalin, ulkohuoneet sekä kolme
asuinhuonetta (61 neliömetriä). Koulutilaan (Kärki N:o 1244) sisältyi peltoa
0,6 hehtaaria, opettajan palkka ei päätä huimannut se oli VAIN 300 markkaa.
Koulussa vuonna 1910 oppilaita 43.
 |
| Suksiteline Nyrhilän koulun pihalla. Kuva LKA. |
Lappeen kunnanvaltuusto muokkasi kouluverkkoa uudelleen
1930-luvun alussa. Pohjana oli kunnan uusi kansakoulupiirijako, jossa
muodostettiin uudet Parkkarilan, Hurtanmaan, Vilkjärven, Tanin, Keskisaaren ja
Ilottulan koulupiirit. Huhtikuussa 1930 päätettiin Kären koulupiiri jakaa
kahtia Rovon ja Hurtanmaa koulupiirien kesken. Lopullisesti piirien muutos
lyötiin lukkoon kunnanvaltuuston kokouksessa 31.7.1930. Kären piiristä
siirrettiin perustettun Hurtamaan koulupiiriin koko muu Kärenkylä paitsi Juho
Kären talo. Lisäksi Kären kansakoulu päätettiin siirtää Nyrhilän kylään. Tämän
jälkeen koulun vaiheisiin perehtyminen edellyttäisi koulun arkistoon
tutustumista, koska sen vaiheista ei löydy muualta yksityiskohtaisia tietoja.
Ilmeisesti ainakin vuonna 1931 koulupiirin alaluokkalaiset kävivät koulua Antti
Turkkilan tuvassa Nyrhilässä, vanhemmat luokat Kären koululla.
 |
| Nyrhilän koulu 1960-luvulla. Kuva LKA. |
Lappeen ja Lemin kunnat järjestelivät vuonna 1938 koulupiirirajojaan Jängynjärven rannoilla.
Lappeen kunnan Varis-Lavolan kylä siirrettiin Lemin kunnan Ruomin koulupiiriin
ja Lemin Laakkolan kylä Lappeen Nyrhilän koulupiiriin.
Koulun siirto uuteen paikkaa Nyrhilään toteutui vasta vuonna 1939. Lukuvuonna 1956 - 1957
Nyrhilän kansakoulussa oli vielä 60 oppilasta. Oppilasmäärä laski 1960-luvulle
tultaessa reilusti ja vuonna 1965 se oli pudonnut 35 :een.
Kun Pulsan kansakoulu lopetti toimintansa
keväällä 1968 oppilaiden vähyyden ja koulun huonokuntoisuuden vuoksi, koulun
oppilaat siirtyivät opiskelemaan Nyrhilän – Siparin kouluun, jotka oli
yhdistetty. Osa kyseisen koulun oppilaista opiskeli Nyrhilän, osa Siparin
koulussa. Nyrhilän kansakoulun toiminta lakkasi keväällä 1974 ja oppilaat
siirtyivät Korkea-ahon kouluun.
 |
| Näkymä Nyrhilan koululle vuonna 1970 |
Alla yhteevetoa Kären / Nyrhilän kansakoulun oppilasmääristä vuosina 1922 –
1974
1922
|
1923
|
1924
|
1925
|
1926
|
1927
|
1928
|
1929
|
46
|
50
|
41
|
45
|
41
|
43
|
45
|
48
|
1930
|
1931
|
1932
|
1933
|
1934
|
1935
|
1936
|
1937
|
58
|
49
|
62
|
45
|
57
|
42
|
66
|
38
|
1938
|
1939
|
1940
|
1941
|
1942
|
1943
|
1944
|
1945
|
59
|
66
|
67
|
65
|
62
|
58
|
49
|
65
|
1946
|
1947
|
1948
|
1949
|
1950
|
1951
|
1952
|
1953
|
56
|
48
|
42
|
46
|
45
|
46
|
50
|
46
|
1954
|
1955
|
1956
|
1957
|
1958
|
1959
|
1960
|
1961
|
49
|
61
|
65
|
60
|
64
|
51
|
53
|
53
|
1962
|
1963
|
1964
|
1965
|
1966
|
1966-1967
|
1967-1968
|
1968-1969
|
49
|
53
|
47
|
40
|
35
|
37
|
30
|
|
1969-1970
|
1979-1971
|
1971-1972
|
1972-1973
|
1973-1974
|
|
|
|
64
|
84
|
62
|
49
|
13
|
|
|
|
