Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Luumäen Munteen kansakoulu

Näkymä Syväkoskentieltä Munteen entiselle kansakoululle

Entisen koulun portti

Syyskuun 17. päivä tekemälläni pyöräretkellä aikomuksena oli kierrellä Luumäen kunnan pohjoisosan kyläteitä ja kuvata tien varrelle osuvia kyläkouluja, muistomerkkejä ja muita  mielenkiintoni herättäviä näkymiä. Valtatie kuusi ja Helsinki - Pietari-rata jakavat kunnan sunnilleen keskeltä kahtia itä-pohjois-suunnassa. Luumäellä toimi aikoinaan 18 kansakoulua. Näistä seitsemän sijaitsi valtatie kuuden pohjoispuolella, nimittäin Viuhkola, Munne, Hermunen, Juurikkala, Pukkila/ Kankaanmäki, Kontula ja Lakkala/Kannuskoski. Tänä päivänä yksikään näistä kyläkouluista ei ole enää toiminnassa. Viimeisenä sulki ovensa Kannuskosken koulu keväällä 2015.

Munteelle oma kansakoulu saatiin syksyllä 1930. Koulun vihkiäisiä vietettiin marraskuun viimeisenä päivänä 1930. Etelä-Saimaa kertoi pienessä vihkimistailaisuudesta tehdyssä artikkelissa 2.12. juhlatilaisuudesta seuraavaa:

Viime sunnuntaina vihittiin tarkoitukseensa Munteen piirin vastavalmistunut kansakoulu. Klo 3 alkoivat juhlallisuudet koristetussa luokkahuoneessa, joka oli yleisöä tungokseen asti täynnä. Aluksi veisattiin adventtivirsi, jonka jälkeen koulun opettaja P. Kolpo piti tervehdyspuheen kosketellen siinä kansakoululaitoksen syntyä maassamme yleensä. Veisattua virrestä 285, 1, 2 ja viimeisen säkeistön, piti kirkkoherra Hannes Valkama lämminhenkisen vihkiäispuheen sanojen "Herran pelko on viisauden alku" johdolla. Vapaiden sanojen aikana opettaja E. Neulanen toi tervehdykset sekä onnittelut kunnan vanhimman koulun ja sen opettajiston puolesta, selostaen kodin ja koulun suhdetta toisiinsa. Samalla hän kunnan puolesta luovutti asianomaisen koulun johtokunnan huolenpidon alaiseksi. Naapurikoulujen opettajien puolesta myöskin tuotiin onnittelut valmistuneelle koululle. Muun ohjelman väliajoilla esitti tilaisuutta varten harjoitettu laulukuoro hengellisiä lauluja. Väliajalla, mikäli tungokselta voitiin, tarkasteltiin uutta koulurakennusta. Huoneiden sijoittelu tuntui onnistuneelta ja itse rakennustyö näyttää hyvin suoritetulta. Kaikin puolin vaikuttaa koulutalo ajanmukaiselta ja tarkoitustaan vastaavalta. Vihkimätilaisuus päättyi yhteisesti laulettuun virteen.

Komea koulurakennus alkaa olla pusikon saartama

Näkymä koulun pihalta

Munteen seudun asukkaiden ilo ja tyytyväisyys oman oppilaitoksen saamisesta kotikulmille jäi kuitenkin yhden sukupolven mittaiseksi. Munteen kansakoulun elämänkaari oppilaitoksena jäi lopulta vain 36 vuoden mittaiseksi. Luumäen kunnanvaltuusto päätti koulun lakkauttamisesta kokouksessaan huhtikuussa 1966. Munteen koulupiiri yhdistettiin Kankaanmäen piirin ja oppilaat jatkoivat koulutyötään Ellolan kylässä olevassa koulussa. Kunnanvaltuusto päätti edellä mainitusssa kokouksessaan lakkauttaa myös Patolahden kansakoulun toiminnan. Patolahden koulupiiri yhdistettiin Taavetin koulupiiriin. Edellisenä vuonna koulutyö oli päättynyt Kontulassa ja Niemellä ja vuonna 1964 Juurikkalassa. Vuonna 1967 "lahtipenkille" joutuivat Hermusen ja Koskisaaren kansakoulut. Elettiin ensimmäistä kyläkoulujen lakkautusaaltoa. Munteelta Laarille vievän Syväkosken tien varressa oleva rakennus siirtyi tämän jälkeen yksityisomistukseen. 

Kysyessäni  Munteella erään talon asukkailta koulurakennuksen sijaintia, minulle sanottiin, että "tuolla mäen alla se on pusikon keskellä rappiotilassa". Kun saavuin paikalle, tuo arvio näytti oikealta. Nyt tämä kohta yhdeksänkymmentä vuotta täyttävä rakennus näyttää olevan hylätty. Piha-alue on päässyt pusikoitumaan, katto näyttäisi vuotavan ainakin yhdestä kohdasta. Paikalla ei liene käynyt kukaan muutamaan vuoteen. Ainakaan pihalla ei näkynyt merkkejä siitä, että siellä olisi juurikaan liikuttu. Surullinen näky kaiken kaikkiaan.

Koulun eteläinen siipi

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ylämaan Väkevälän kansakoulu

Väkevälän entinen kansakoulu toukokuussa 2017

 Eräällä toukokuisista pyöräretkistäni pysähdyin toviksi entiselle Ylämaan Väkevälän kansakoululle, jossa talon ystävällinen isäntä kertoili rakennuksen vaiheista ja esitteli sitä. Kokosin tästä 21,5 vuotta toimineesta koulusta blogikirjoituksen käyttäen hyväkseni Väkevälän koulun arkistoa ja Minna Vilhusen kirjoitusta Väkevälän koulun vaiheita vuonna 2003 ilmestyneessä kirjassa Kankaisiista Korvenrantaan. Nurmela ja Väkevälä sekä kadotettu Salajärvi.

Jatkosodan päättymisen jälkeen Väkevälän ja Nurmelan lapset kävivät koulua Hujakkalan kansakoululla noin vuoden verran, kunnes Väkevälän - Nurmelan supistettu kansakoulu käynnistyi vuoden 1946 alussa. Opettajan virka julistettiin avoimeksi 25.11.1945 ja tehtävään valittiin Laura Koivisto. Kouluhuoneistoksi vuokrattiin Väkevälästä 900 markan kuukausivuokralla Jenny Väkevältä. Yläkoulua päätettiin pitä 16 viikkoa ja alakoulua neljä viikkoa. Maaliskuussa 1946 koulupiirin nimi muutettiin Väkevälän koulupiiriksi, koska uusi koulurakennus oli aikomus pystyttää Väkevälän kylään Eino ja Tahvo Väkevän maalle. Huhtikuussa 1946 johtokunta julisti koulun opettajan viran avoimeksi. Virkaan valittiin Aili Johanna Kälviä, joka oli tehtävässä vuoteen 1949 saakka. Väkevälän kansakoulu jatkoi vuokralaisena Jenny Väkevän talossa myös lukuvuoden 1946 - 1947. Talosta vuokrattiin eteiset, suuri kamari luokkahuoneeksi ja opettajan asunnoksi kamari ja keittiö. Opettajalla oli oikeus käyttää myös saunaa ja paistouunia. Lisäksi vuokrattiin koulukeittolaa varten kellari ja ulkovaja koulun polttopuille. Vuokra nousi nyt 1500 markkaan kuukaudelta. Syyslukukauden 1947 koulua pidettiin Nurmelassa Jalmari Seppäläisen talossa.

Kouluhallituksen toimesta rakennettu ja 4,5 miljoonaa maksanut uusi koulutalo valmistui Väkevälään syksyllä 1948. Rakennuksessa oli yksi luokkahuone ja eteinen, joka toimi samalla veistoluokkana. Koululla oli lisäksi opettajan asunto ja koulukeittola. Erillisen talousrakennuksen valmistui sauna ja navetta yhdelle lehmälle. Maalaiskansakoulujen opettajan etuihin kuului vielä tuolloin oikeus lehmän pitämiseen ja viljelys- ja puutarhamaahan.  Keväällä 1949 koulun ympärille rakennettiin puisista pylväistä aita, sinne rakennettiin tie ja koulun piha-alue siivottiin talkoilla toukokuun lopulla. Väkevälän koulun vihkiäisjuhlaa vietettiin 12.6.1949.

Koulun opettajaksi tuli lukuvuodeksi 1949 - 1950 Tauno Metsola ja hänen jälkeensä tehtävässä oli vuosina 1950 - 1952 Eeva Kaija. Hänen jälkeensä opettajaksi saatiin Inkeri Nurmela (myöh. Autio), joka huolehti koulupiirin lasten opetuksesta aina koulun lakkauttamiseen saakka vuonna 1967. Koulun käsityönohjaajina toimivat Lauri Nurmi )1946 - 1949), Onni Ahola (1950 - 1952, 1961 - 1967), Unto Autio (1952 - 1953), Anton Väkevä (1953 - 1961) ja Lempi Metsola (1949 - 1950). Koulun oppilasmäärä oli suurimmillaan (28) sen ensimmäisenä toimintavuonna. 1950-luvun alkuvuosina koulussa oli vain toistakymmentä oppilasta, kunnes oppilasmäärä alkoi kasvaa. Uusi oppilasmäärähuippu saavutettiin lukuvuonna 1960 - 1961. Tällöin Väkevälän kansakoulua kävi oli 25 lasta. 1960-luvun puolivälissä oppilasmäärä alkoi uudestaan laskea eikä oppilasennusteet luvanneet muuta kuin laskusuuntaa. Viimeisenä toimintavuonna Väkevälän koulua kävi 17 kansakoululaista. Koulun lakattua kylän lapset siirtyivät jatkamaan koulutietään Hujakkalan kansakoulussa.

Kun koulurakennus jäi tyhjäksi, myi Ylämaan kunta sen kesäasunnoksi. Muutaman vuoden kuluttua rakennus siirtyi lappeenrantalaiselle yrittäjälle, joka perusti koululle minkkitarhan. Hänen yrityksensä ajautui kuitenkin konkurssiin ja kiinteistö joutui pakkohuutokauppaan. Tällöin kiinteistön nykyinen omistaja huusi rakennuksen ja käyttää sitä vapaa-ajan asuntonaan.

Väkevälän kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1946 – 1967:

1946	1946-1947	1947-1948	1948-1949	1949-1950	1950-1951	1951-1952	1952-1953
28	28	22	23	puuttuu	15	12	13
1953-1954	1954-1955	1955-1956	1956-1957	1957-1958	1958-1959	1959-1960	1960-1961
12	17	16	16	20	20	19	25
1961-1962	1962-1963	1963-1964	1964-1965	1965-1966	1966-1967
22	23	20	18	16	17