Lähes lakkautettu koulu: Kuusimäki

Kuusimäen koulu talvella 2016

Lappeenrannan länsialueelle Kuusimäkeen suunniteltiin uuden koulun rakentamista jo 1950-luvun alkuvuosina. Tuumasta toimeen päästiin kuitenkin parikymmentä vuotta myöhemmin.  Kuusimäen – Huhtiniemen alueelle valmistui marraskuussa 1972 uusi Kuusimäen kansakoulu. Se oli saman vuoden alussa valmistuneen Mäntylän koulun tavoin neliluokkainen ns. viipalekoulu. Viipalekoulut olivat rahoituksellisesti eri asemassa kuin suurin osa muista kouluista. Yleensä valtio oli myöntänyt avustuksia koulurakentamiskustannuksiin. Näiden elementeistä koottujen koulujen rakentamiskustannuksiin ei valtio osallistunut, mutta sen sijaan myönsi kyseisille kouluille korotettua valtionapua. Uutta oli jokaisessa luokkatilassa ollut verhoseinällä eristettävissä oleva pienopetustila.

Tämäkin koulu tilattiin Myyntiyhdistys Puutalolta ja rakennuksen valmisti Rauma-Repola Oy:n Rauman puutalotehdas. Tilaajan velvollisuus oli tehdä perustus ja rakentaa tontille rekkakuljetuksen kestävä tiepohja. Elementeistä kootun koulun pystytys tapahtui ripeästi noin puolentoista kuukauden aikana. Urakkasumma oli 684 250 markkaa. Ensimmäisenä lukuvuonna koulussa oli 139 oppilasta.

Kuusimäen koulun toisen osan , josta käytettiin myös nimitystä Kourulan koulu, rakentaminen käynnistettiin syksyllä 1979. Rakentaminen oli alkuaan tarkoitus järjestää Kourulan Toimintakeskus Oy:n hankkeena, jolloin kaupunki olisi vuokrannut koulutilat ja saanut vuokraan valtionavun. Vuoden 1978 lopulla lainsäädäntö kuitenkin muuttui niin, ettei vuokramenoja luettukaan enää valtionapuun oikeuttaviksi. Niinpä koulun rakentaminen toteutettiin kaupungin omana hankkeena. Kaksikerroksiseen uuteen koulurakennukseen valmistui seitsemän tavallista luokkatilaa, ruokala, kieliluokka, musiikkiluokka sekä kirjasto. Lisäksi koulun läheisyydessä oli kaksi laaja kenttää liikuntaa varten. Tämän jälkeen Kuusimäen koulu toimi kahdessa eri kiinteistössä. Niitä erotti vilkasliikenteinen Helsingintie. Tässä vaiheessa koulun oppilasmäärä nousi yli 400:n.

Kuusimäkeen saatiin uusi koulu kertoi Etelä-Saimaa 7.11.1972

Eniten oppilaita koulussa oli lukuvuonna 1983 – 1984. Tällöin Kuusimäen ala-asteella opiskeli 530 lasta. Lähinnä entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden maahanmuuttajien lapsille tarkoitettu Palmu-luokka aloitti toimintansa Kuusimäen koulussa syksyllä 1996. Luokassa oli kymmenen oppilasta. Palmu-luokka siirtyi lukuvuoden 2001 – 2002 jälkeen Skinnarilan koulun yhteyteen. Kuusimäen koulun toiminta jatkui perinteisiä latuja aina 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle, jolloin koulussa havaittiin vakavia sisäilmaongelmia.  Työterveyslaitoksen Lappeenrannan toimipisteen laatiman selvityksen mukaan niitä oli koulun Sunisenkadun varrella olevassa rakennuksessa, jossa opiskelivat ensimmäiset ja toiset luokat ja toimi iltapäiväkerho. Rakennuksessa opiskeli 65 oppilasta. Sunisenkadun koulu alkoi olla elinkaarensa päässä, eikä siihen kannattanut tehdä mitään isoja remontteja. Tekninen lautakunta esittikin, ettei koulua peruskorjata, vaan se puretaan purkamista välittömästi, kun opetustoiminta on siirtynyt rakennuksesta pois. Sunisenkadun rakennuksessa opiskelleille löytyivät nopeasti korvaavat tilat seurakunnan omistamista tiloista sekä Katajakadulla sijaitsevasta koulun toisesta rakennuksesta. myöskään Katajakadun tiloissa ei sisäilmaongelmilta vältytty Vuonna 2012 tehdyissä tutkimuksissa sekä Kuusimäen koulun että Kourulan päiväkodin tiloissa todettiin eristeissä kosteus- ja mikrobivaurioita. Koulun perustuksissa oli tapahtunut liikkumista ja alapohjissa painumista. Pahin tilanne oli koulun keittiösiivessä. Vuonna 2014 rakennuksen ilmastointia parannettiin. Länsialueen koulukiinteistöjen kunto johtikin syksyllä 2012 siihen, että keskusteluun nousi kokonaan uuden koulun rakentaminen korvaamaan Skinnarilan ja Kuusimäen laajaa peruskorjausta vaativat koulurakennukset. Useiden vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen esitti koulutoimenjohto syksyllä 2013 Kuusimäen, Skinnarilan ja Lavolan koulut korvaavan uuden 1. - 6. vuosiluokkien koulun rakentamista Sammonlahteen. Esitys sai myös kaupunginvaltuuston tuen. Sammonlahden suurkoulu sai runsaasti kielteistä kansalaispalautetta. Alueen asukkaita huolestutti pitkät koulumatkat ja pelko turvallisuudesta isossa koulussa.

Tämän näköinen oli Sunisenkadun varrella ollut koulu ennen sen tuhopolttoa  talvella 2014

Kuusimäen Sunisenkadun varressa olleen koulurakennuksen kohtaloksi eivät lopulta kuitenkaan koituneet purkukoneet, vaan alaikäisten poikien tuhotyö. Käytöstä poistettu rakennus tuhoutui rajussa tulipalossa 6.2.2014. Kaksi koulupoikaa oli sytyttänyt kolmisen vuotta tyhjillään olleen ja purkua odottaneen rakennuksen tuleen. Poikien korvattavaksi määrätty taloudellinen vahinko oli 30 000 euroa.

Talvinen näkymä Kuusimäen koulusta anno domini 2016

Lappeenrannan länsialueen palveluverkko oli tämän jälkeen vilkkaan kansalaiskeskustelun ja virkamiesselvitysten kohteena. Viranhaltijatyöryhmä esitteli tammikuussa 2016 valmistuneen perusteellisen selvityksensä 28.1.2016. Selvityksessä käytiin läpi mm. alueen koulurakennusten kunto, asukas- ja oppilasennusteet, esiteltiin viisi eri vaihtoehtoa palveluverkon jatkosuunnittelulle ja käytiin läpi niiden teknis-taloudelliset, toiminnalliset ja sosiaaliset vaikutukset. Suunnitelmat eri vaihtoehtoineen esiteltiin kuntalaisille Sammonlahden koululla 5.5.2015, kaupungin verkkosivuilla eri vaihtoehtoja ja luotiin mahdollisuus palautteen antamiseen verkkosivujen kautta. Valmistelussa pyydettiin lausunnot lautakunnilta, alueen kouluilta ja koulujen henkilökunnilta.  Monien vaiheiden jälkeen kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessa 6.6.2016 vaihtoehdon, jossa Kuusimäessä säilyivät peruskoulun ensimmäiset ja toiset luokat, joille rakennetaan uudet tilat.

Alla yhteenveto koulun oppilasmääristä vuosina 1972 – 2011.

	1972 - 1973	1973 - 1974	1974 - 1975	1975 - 1976	1976 - 1977
	139	143	174	230	345
1977 - 1978	1978 - 1979	1979 - 1980	1980- 1981	1981 - 1982	1982 - 1983
237	322	337	428	484	503
1983- 1984	1984- 1985	1985-1986	1986 - 1987	1987- 1988	1988- 1989
530	442	450	439	427	434
1989- 1990	1990 - 1991	1991 - 1992	1992- 1993	1993- 1994	1994-1995
429	409	382	347	353	350
1995 - 1996	1996- 1997	1997- 1998	1998- 1999	1999 - 2000	2000 - 2001
327	291	251	250	209	214
2001 - 2002	2002-2003	2003-2004	2004-2005	2005-2006	2006-2007
212	198	208	188	169	164
2007-2008	2008-2009	2009-2010	2010-2011
140	162	145	139

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Uusia kansakouluja Lappeen maaseutukyliin 1910-luvulla

Puralan kansakoulu vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Lappeen kunnan kansakoulujen piirijako oli voimassa sellaisenaan toistakymmentä vuotta. Vuoden 1911 loppuun mennessä kansakouluja oli perustettu yhteensä 17. Näin ollen niitä oli kolme enemmän kuin vuoden 1898 piirijakopäätöksessä oli sovittu. Uusien koulujen perustamistarve kasvoi koko ajan, sillä Lappeen kunnan asukasmäärä oli voimakkaassa kasvussa. Vuonna 1910 esitti valtuuston puheenjohtaja, kauppias A. J. Enckell uuden piirijaon suorittamista. Valtuusto hylkäsi ehdotuksen äänestyksessä todeten, ettei mitään ennakkopäätöksiä kansakoulujen piirijaossa tehtäisi, vaan jo missä piirissä tästä asiasta tehdään vaatimus, niin silloin aina valtuusto ratkaisee asian. Tästä päätöksestä huolimatta asetti valtuusto 24.2.1912 toimikunnan tarkastamaan kansakoulujen piirijaon. Tällä kertaa tyydyttiin kuitenkin vain koulupiirirajojen tarkistamiseen ja esimerkiksi koulupiirien silloinen lukumäärä (19) jäi ennalleen. Lisäksi toimikunta yritti saada myös ratkaisun Kauskilan piirin koulupaikasta. Siitä alkoi kuitenkin pitkä valituskierre, joka viivytti koulun alkamista vielä lähes vuosikymmenen. Vuonna 1919 perustettiin uusi piirijakotoimikunta. Sen päätehtävänä oli Nuijamaan kuntaan siirtyneen Kansolan koulupiirin järjestely niiden kylien osalta, jotka jäivät Lappeen kuntaan.  Lisäksi tehtävänä oli Juvakan, Mustolan ja Taikinamäen koulupiirien uudelleenjärjestely. Toimikunta ehdotti Armilan, Hanhijärven, Lempiälän, Muukkolan, Partalan, Parkkarilan ja Tirilän koulupiirien muodostamista. Ehdotus hyväksyttiin syyskuun 11 päivänä 1920.

Lavolan kansakoulun julkisivupiirustus laajennusta varten

Oman kansakoulun perustamiseen Lavolaan herättiin vuonna 1910, kun keskustelunaiheeksi nousi Taikinamäen kansakoulun laajentaminen. Taikinamäen kansakoulussa oli jatkuvasti suuri tilanahtaus. Edes puolet piirin kouluikäisistä lapsista, joita oli 802, ei sinne sopinut. Lisäksi Lavolasta oli Taikinamäelle pitkähkö matka, neljä – kuusi kilometriä. Kesällä 1910 pidettiin kyläkuntakokouksia, joissa hahmoteltiin uuden koulupiirin rajoja, koulun sijaintipaikkaa sekä johtokunnan ja rakennustoimikunnan jäseniä. Alueen asukkaat päättivät kokouksessaan 30.10.1910 anoa valtuustolta oman koulupiirin muodostamista ja ehdottivat koulutalon rakentamista viipymättä Juhana Kivistön maalle. Marraskuun 26 päivänä 1910 valtuusto muodostikin Lavolan kansakoulupiirin ja määräsi siihen rakennettavaksi koulun syksyyn 1911 mennessä. Koulupiiriin tulivat kuulumaan Montolan, Tapavainolan, Kourulan, Sinnarilan kylät sekä osia Ihalaisen, Rutolan ja Lavolan kylistä. Koulun rakentaminen alkoi vuoden 1911 alussa Juhana Kivistöltä ostetulla 1,5 hehtaarin tontilla. Koulu valmistui ajoissa ja sen vihkiäisiä vietettiin 27.8.1911. Ensimmäisen vuonna koulutyön aloitti opettaja Ville Peltolan johdolla 38 oppilasta.

Uutinen Lappeen kunnavaltuuston päätöksestä Puralan
koulupiirin jakamisesta. Lappeenranta 95/25.8.1908

Puralan koulupiiri oli muodostettu alkuaan liian laajaksi, mutta vielä laajemmaksi se tuli sen jälkeen, kun siihen siirrettiin Tukialan ja Vihtolan kylät. Piirin pituudeksi tuli 16 - 17 kilometriä. Koulupaikan valinta osoittautui vaikeaksi, kun koulumatkat olivat monesta kylästä liian pitkiä.
 Asian järjestämistä helpotti se, että joukko koulupiirin asukkaita anoi vuonna 1908 piirin jakamista. Kesäkuun l päivänä 1908 pidetyssä kokouksessa valtuusto myönsi piirin liian laajaksi, ja asetti komitean suunnittelemaan sen jakamista. 22.8.1908 pidetyssä kokouksessa valtuusto erotti Puralan piiristä Annikkalan, Kauskilan, Tukialan ja Vihtolan kylät uudeksi Kauskilan piiriksi. Koulupiiriin jäivät Puralan lisäksi Lipiälä, Kemppilä, Tujula, Hyypiälä ja osa Kiialasta. Samaisessa kokouksessa päätettiin nostaa kunnan kansakoulun rakentamiseen annettava avustus 9000 markkaan. Tämän jälkeen koulupiirissä ryhdyttiin varsinaisiin toimenpiteisiin oman koulun saamiseksi vuonna 1911. Osa halusi koulun sijaitsevan koulupiirin keskellä, osa taas korosti tulevan koulun maisemallista ympäristöä. Edellinen kanta voitti ja niinpä päätettiin piirikokouksessa 13.8.1911 rakentaa koulu ns. Vaitsillanmäelle silloisen maantien varteen Puralan kylässä. Täällä oli saatavissa Antti Tukialta 1,3 hehtaarin suuruinen tonttimaa. Tavoitteena oli aloittaa koulutyö omassa koulutalossa jo elokuussa 1912. Koulu perustettiin miesopettajan kouluksi. Tulevalle opettajalle ehdotettiin vuosipalkaksi luontaisetujen lisäksi 400 markkaa. Piirikokous valtuutti maanviljelijä Juho Kangasmuukon esittelemään kunnalle tehtyjä päätöksiä ja esittämään anomus koulun perustamisesta. Johtokuntaan valittiin maanviljelijät Elias Laiho, Antti Lasonen, Juho Suokiianen, Elias Lipiäinen, Pekka Kangasmuukko ja Elias Tukia (tuleva kansanedustaja ja kunnallisneuvos). Viimeksi mainittu oli alkuvuosina kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana. Koulun päärakennuksen urakoi kauppias A.J. Enckell Vainikkalasta. Koulupiirin asukkaat toivat rakennushirret, katonkannattimet, kaivoivat perustukset, toivat muuta rakennusmateriaalia ja rakensivat koulun ympärille aidan sekä muokkasivat peltomaata koulun ja opettajan käyttöön. Koulu täytyi aloittaa kuitenkin vuokrahuoneistossa rakennustöiden viivästymisen takia. Lopulta 3.11.1912 vietettiin koulun vihkiäisiä. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin 10.5.1912 Kaarlo P. Anttonen.

Ilmoitus Kansolan kansakoulun
urakkahuutokaupasta.
Itä-Suomen Sanomat 7/19.1.1905

Saimaan kanavan lähelle Kansolan kylään oli vuonna 1904 perustettu kansakoulu.  Vuonna 1907 Nuijamaan kunnan muodostuessa siihen liittyivät Lappeesta Kansolan, Kokkilan, Kouvolan, Metsä-Kansolan, Rapattilan ja Ruokolan kylät sekä osia Antamoisten, Kasukkalan ja Laihalan kylistä. Näin myös Kansolan kansakoulu jäi Nuijamaan kunnan alueelle. Tämän jälkeen Kansolan kansakoulu oli vielä runsaan vuosikymmenen Lappeen ja Nuijamaan rajakylien yhteisenä kansakouluna, kunnes Nuijamaan kunta siirsi koulun kauemmaksi kuntarajasta Ruokolan kylään. Silloin alkoivat Lappeen Kähärilän ja Lyytikkälän asukkaat puuhata omaa kansakoulua. Vuoden 1919 alkupuolella oli asia useita kertoja Lappeen kunnanvaltuustossa käsiteltävänä, ja toukokuun 31 päivänä päätettiin vihdoin muodostaa uusi Lempiälän koulupiiri. Siihen liitettiin Karhusjärven, Kähärilän, Lempiälän ja Lyytikkälän kylät. Koulun avaaminen lykkäytyi koulupaikasta tehdyn valituksen vuoksi niin, että avaamispäätös tehtiin vasta 22.5.1920. Koulu aloitti toimintansa opettaja Lempi Suomisen johdolla 30.8.1920 vuokrahuoneissa Juhana Oikkosen talossa Lempiälän kylässä. Kouluhuoneiston ahtauden takia oli Kouluhallitus myöntänyt avustusta ainoastaan elokuun 1 p:vään 1922 sillä ehdolla, että oppilaita otetaan vastaan vain 32. Seuraavaan syksyyn oli kuitenkin kouluun pyrkijöitten luku lisääntynyt 63:een. Ison oppilasmäärän vuoksi tarvittiin toinen vuokrahuoneisto. Se saatiin Juhana Tyrisevän talosta Lyytikkälän kylästä. Opettajaksi Lyytikkälässä toimivaan kouluun valittiin 28 p:nä elokuuta 1921 Kalle Vihtori Sievänen. Syksyllä 1921 käynnistyi oman koulutalon rakentamishanke. Rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Räihä ja rakennutti urakoitsija J. Pelli. Rakennustyöt alkoivat keväällä 1922 ja saman vuoden syyskuulla voitiin jo koulutyö uudessa rakennuksessa käynnistää. Vihkiäisjuhla vietettiin lokakuun 22 p:nä 1922.

Lempiälän kansakoulu vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Vuonna 1916 oli Mustolan piirikokouksen aloitteesta Lappeen kunnanvaltuustossa käsiteltävänä Partalan ja Saarnialan kylien erottaminen omaksi koulupiiriksi. Puutteellisen valmistuksen vuoksi ei kunta voinut tehdä asiasta lopullista päätöstä. Vuonna 1919 kyseisten kylien asukkaat itse anoivat koulun perustamista. Valtuusto käsitteli anomusta joulukuussa 1919, mutta päätti jäädä odottamaan samassa kokouksessa asetetun piirijakovaliokunnan työtä. Koska valiokunta puolsi Partalan koulupiirin muodostamista, päätti valtuusto syksyllä 1920 avata Taneli Veikkaselta ja Juhana Partaselta vuokratuissa taloissa kansakoulun. Kouluhuoneistot olivat ahtaita ja epämukavia ja niinpä oman koulurakennuksen pystyttämisessä oltiin ripeitä. Koulurakennusta varten lunastettiin maa-alue Taavetti Viuhkoselta 5000 markan hinnasta. Koulutalon kustannusarvio oli 190 000 markkaa (nykyrahassa 63 160 euroa). Rakennuksen pystyttämisestä järjestettiin urakkahuutokauppa 26.3.1921. Koulupiirin asukkaat tarjosivat rakennustarpeet, urakoitsijan tehtäväksi jäi rakennuksen pystyttäminen. Kaikki koulupiirin asukkaat eivät kuitenkaan suorittaneet heille määrättyä työosuutta ja niinpä koulun johtokunta uhkasi periä ne rahana ulosoton kautta. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Irene Maria Sulka. 

Partalan kansakoulu vuonna 1956.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto