Aira Huuskonen, lappeenrantalainen naisdesantti

Kiinni jäänyt desantti saattoi säästää henkensä ryhtymällä yhteistyöhän suomalaisten tiedusteluviranomaisten kanssa. Kuvassa Lohijoelle pudotettu desantti, inkeriläinen Laukkanen nimeltään, mukanaan olevalla radiolähettimellä ottamassa yhteyttä Venäjälle. Käkisalmi 1942.02.11. SA-kuva

Lueskellessani Atso Haapasen kirjaa Viholliset keskellämme. Desantit Suomessa 1939 - 1944 löysin sivuilta 260 - 263 tarinan lappeenrantalassyntyisestä 21-vuotiaasta naisdesantista. Kokosin naisdesantin tarinan pääpiirteet yhteen alla olevaan artikkeliini. Täältä löytyy lisäksi laatimani laajempi katsaus kyseiseen kirjaan.

Kolme desanttia Äänislinnan seudulle

Heinäkuun 9. päivän välisenä yönä 1942 livahti kolme desanttia suomalaisten miehittämälle alueelle Itä-Karjalassa. Heistä vanhin oli Eino Ilmari Matikka, joka oli siviiliammatiltaan metsätyöläinen. Matikka oli kotoisin Äänisenrannan piirin Pienen-Mussalon kylästä.. Toinen desantti oli Veijo Kalevi Luoto, sahatyömies Sorokan kaupungista. Kolmas oli urheiluvalmentaja Aira Annikki Huuskonen, joka oli kotoisin Äänislinnan kaupungista. Hän toimi puna-armeijassa radistina.

Desantit tuotiin lentokoneella Ison-Mussalon järvelle. Tehtävänä oli oleskella Äänisjärven, Maasjärven ja Lohijärven välisellä alueella ja hankkia tietoja Äänislinnan kaupungista. Toimeksiantona oli selvittää suomalaisten sotilasosastojen vahvuuksia, asemia ja muita sotilaallisia kohteita. Lisäksi piti hankkia asiakirjoja, joiden avulla siviilit saisivat oleskella kaupungissa. Matikka ja Luoto olivat suomalaisessa asepuvussa, Huuskonen siviilipuvussa. Desanteilla oli pistoolit ja käsikranaatteja, radio ja yhteensä 5000 markkaa rahaa.

Raaka kaksoismurha

Desantit toimivat tehtävässään raa’asti.  Eino Matikka otti Äänislinnan kaupungissa Irina Poljakov-nimisen vanhuksen ja Tatjana Denisovin oleskelulupakirjat, jonka jälkeen hän katkaisi puukolla molempien naisten kaulat, jotteivat nämä ilmoittaisi asiasta suomalaisille. Kun Huuskonen ilmoitti tapoista radiolla venäläisille, nämä olivat tyytyväisiä. Kiinnijäämisen estämiseksi ampumista oli käsketty välttää.

Kaikki kolme desanttia jäivät kuitenkin kiinni. Matikka pidätettiin 10.8.1942, Huuskonen 11.8., molemmat Polovinnoje-järven seudulla. Luoto otettiin kiinni 20.8. hänen yrittäessään neuvostoliittolaisten puolelle Syväri-joen eteläpuolella Salmijärvellä.

Matikka sai vakoilusta ja kahdesta murhasta kuolemantuomion. Hänet teloitettiin 24.10.1942.  Luoto ja Huuskonen tuomittiin elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen. Luoto, joka ilmoitti sukunimekseen myös Karjalaisen, oli syntynyt Oulussa 17.3.1924. Neuvostoliittoon hän meni salaa vuonna 1933 ilmeisesti vanhempiensa mukana. Luoto vapautettiin 1.10.1944. Sekä Huuskonen että Luoto säilyttivät henkensä nuoren ikänsä takia. Huuskonen aloitti myös yhteistyön suomalaisten tiedusteluviranomaisten kanssa

Naisdesantti vaihtaa puolta

Huuskosta kuulustellessa suomalaiset päättivät suomalaiset aloittaa sanomien vaihdon venäläisten kanssa Huuskosen välityksellä. Tarkoituksena oli houkutella venäläisiä lähettämään lentokoneita hakemaan partiota joltakin järveltä. Huuuskonen siirtyi nyt suomalaisten palvelukseen. Hän kirjoitti suomalaisten laatimia sanomia partion tiedustelutietoina. Viestitys onnistui hyvin ja puna-armeija muonitti muutaman kerran kiinnisaatua partiota aavistamatta mitään. Lopullisena juonena houkuteltiin puna-armeijaa hakemaan kahta muka kiinniotettua suomalaista upseeria Säpsäjärven rannalta. Tämä onnistuikin 28.8.1942, kun kaksi Shavrov Sha-2 lentovenettä saapui heitä noutamaan. Kyseiset koneet saatiin ehjinä ja niitä voitiin käyttää pyörillä varustettuna myös maakoneina. Koneet siirrettiin onnistuneen petkutuksen tuloksena Suomen ilmavoimien käyttöön.

Mikä liittää tämän hurjan ja monivivahteisen tarinan Lappeenrantaan?

Desantti Aira Huuskonen oli syntynyt 8.12.1921 Lappeenrannassa ja muuttanut vanhempiensa mukana 10-vuotiaana Neuvostoliittoon. Hän oli anonut vapaaehtoisena pääsyä puna-armeijaan. Hänestä tuli näin 21-vuotiaana entisen isänmaansa petturi. Petos ei jäänyt yhteen kertaan, vaan hän petti myös uuden asuinmaansa. Tuskinpa hänellä oli muuta vaihtoehtoa. Aira Huuskonen vapautettiin vankeudesta 28.9.1944. Palautettiinko hänet Neuvostoliittoon, jossa maanpetturilla lienee ollut edessä vain yksi kohtalo? Vai siirtyikö hän joidenkin muiden puolta vaihtaneiden tavoin länteen?