Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Huhtiniemi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Huhtiniemi. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Metsäkaartilaisten toimintaa ja heidän "metsästystään" Etelä-Karjalassa kesällä 1944, osa 1

Karkuri 15. prikaatin kenttäoikeuden edessä. Nietjärvi 9.7.1944. SA-kuva.
Kesällä 1944, kun suomalaisten rintama petti NL:n suurhyökkäyksen paineen alla Kannaksella ja joukot perääntyivät Viipurin tasalle varsin kaoottisissa olosuhteissa, osa sotilaistamme karkasi yksiköistään ja hakeutui joko kotiseudulleen tai muualle piileskelemään metsiin. Näistä rintamakarkureista käytettiin nimitystä metsäkaartilaiset tai käpykaartilaiset. Etelä-Karjalassa, jossa esimerkiksi Lappeenrannan kaupunki ja alueet siitä itään, oli evakuoitu siviiliväestöstä, oli runsaasti mahdollisuuksia ainakin lyhytaikaiseen kätkeytymiseen. Olivathan talot tyhjinä, mutta kasvimaat jo satoa tuottavassa kunnossa. Kun Panssaridivisioonan komentaja, kenraalimajuri  Ruben Lagus kävi kaksi päivää Viipurin menettämisen jälkeen Lappeenrannassa, ”siellä vallitsi täydellinen svaboda”. Kaupunki oli täynnä karkureita, ja konepistooleja lojui kahviloissa. Saimaan saaristossa huhuttiin piileskelevän satoja, jopa tuhansia rintamakarkureita. Joitakin sotilaskarkureita teloitettiin. Sekavat tapahtumat ja teloitukset saivat aikaa vuosikymmeniä vellonneen huhumyllyn, jonka mukaan Lappeenrannan Huhtiniemen alueelle olisi teloitettu ja haudattu satoja sotilaskarkureita. Huhut saivat lopulta, ainakin toistaiseksi,  päätepisteensä vuonna 2015.

Kuinka moni näistä edellä kerrotuista rintamakarkureista oli Etelä-Karjalasta? Kun jatkosota alkoi, jäi noin 1 500 miestä koko maassa saapumatta asepalvelukseen. Etelä-Karjalassa ei ilmiö ollut mitenkään yleinen. Käpykaartilaisten suuria ryhmiä tiedetään olleen sen sijaan esimerkiksi Hämeenkyrössä, Jurvassa, Kittilässä, Kolarissa, Korpilahdella, Maskussa, Multialla, Rautavaaralla, Ruovedellä ja Valtimolla. Metsäkaarti-ilmiö liittyi täällä nimenomaan kesän 1944 sekaviin vaiheisiin ja ilmeisesti suurin osa maakunnan kylissä, metsissä ja saarissa liikkuneista karkureista oli kotoisin muualta. Jatkosodan ja ja Lapin sodan aikana sotilastuomioistuimissa käsiteltiin  yhteensä runsaat 32 000 karkuruustapausta. Kävin läpi sukututkimusseuran sivuilla olevan, 29-sivuisen luettelon rintamakarkureista, joka löytyy täältä. Luettelo  on siis varsin suppea verrattuna tapausten kokonaismäärään, mutta antanee osviittaa ilmiön laajuudesta Etelä-Karjalassa. Kotipaikan mukaan heitä oli kotimaakunnastani seuraavasti:

Joutseno 0
Jääski 9
Lappeenranta 1
Lappee 1
Lauritsala 0
Lemi 0
Luumäki 2
Nuijamaa 0
Parikkala 11
Rautjärvi 1
Ruokolahti 2
Saari 0
Savitaipale 2
Taipalsaari 0
Uukuniemi 1

torstai 28. heinäkuuta 2016

Lähes lakkautettu koulu: Kuusimäki



Kuusimäen koulu talvella 2016
Lappeenrannan länsialueelle Kuusimäkeen suunniteltiin uuden koulun rakentamista jo 1950-luvun alkuvuosina. Tuumasta toimeen päästiin kuitenkin parikymmentä vuotta myöhemmin.  Kuusimäen – Huhtiniemen alueelle valmistui marraskuussa 1972 uusi Kuusimäen kansakoulu. Se oli saman vuoden alussa valmistuneen Mäntylän koulun tavoin neliluokkainen ns. viipalekoulu. Viipalekoulut olivat rahoituksellisesti eri asemassa kuin suurin osa muista kouluista. Yleensä valtio oli myöntänyt avustuksia koulurakentamiskustannuksiin. Näiden elementeistä koottujen koulujen rakentamiskustannuksiin ei valtio osallistunut, mutta sen sijaan myönsi kyseisille kouluille korotettua valtionapua. Uutta oli jokaisessa luokkatilassa ollut verhoseinällä eristettävissä oleva pienopetustila.

Tämäkin koulu tilattiin Myyntiyhdistys Puutalolta ja rakennuksen valmisti Rauma-Repola Oy:n Rauman puutalotehdas. Tilaajan velvollisuus oli tehdä perustus ja rakentaa tontille rekkakuljetuksen kestävä tiepohja. Elementeistä kootun koulun pystytys tapahtui ripeästi noin puolentoista kuukauden aikana. Urakkasumma oli 684 250 markkaa. Ensimmäisenä lukuvuonna koulussa oli 139 oppilasta.
Kuusimäen koulun toisen osan , josta käytettiin myös nimitystä Kourulan koulu, rakentaminen käynnistettiin syksyllä 1979. Rakentaminen oli alkuaan tarkoitus järjestää Kourulan Toimintakeskus Oy:n hankkeena, jolloin kaupunki olisi vuokrannut koulutilat ja saanut vuokraan valtionavun. Vuoden 1978 lopulla lainsäädäntö kuitenkin muuttui niin, ettei vuokramenoja luettukaan enää valtionapuun oikeuttaviksi. Niinpä koulun rakentaminen toteutettiin kaupungin omana hankkeena. Kaksikerroksiseen uuteen koulurakennukseen valmistui seitsemän tavallista luokkatilaa, ruokala, kieliluokka, musiikkiluokka sekä kirjasto. Lisäksi koulun läheisyydessä oli kaksi laaja kenttää liikuntaa varten. Tämän jälkeen Kuusimäen koulu toimi kahdessa eri kiinteistössä. Niitä erotti vilkasliikenteinen Helsingintie. Tässä vaiheessa koulun oppilasmäärä nousi yli 400:n.
Kuusimäkeen saatiin uusi koulu kertoi Etelä-Saimaa 7.11.1972

Eniten oppilaita koulussa oli lukuvuonna 1983 – 1984. Tällöin Kuusimäen ala-asteella opiskeli 530 lasta. Lähinnä entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden maahanmuuttajien lapsille tarkoitettu Palmu-luokka aloitti toimintansa Kuusimäen koulussa syksyllä 1996. Luokassa oli kymmenen oppilasta. Palmu-luokka siirtyi lukuvuoden 2001 – 2002 jälkeen Skinnarilan koulun yhteyteen. Kuusimäen koulun toiminta jatkui perinteisiä latuja aina 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle, jolloin koulussa havaittiin vakavia sisäilmaongelmia.  Työterveyslaitoksen Lappeenrannan toimipisteen laatiman selvityksen mukaan niitä oli koulun Sunisenkadun varrella olevassa rakennuksessa, jossa opiskelivat ensimmäiset ja toiset luokat ja toimi iltapäiväkerho. Rakennuksessa opiskeli 65 oppilasta. Sunisenkadun koulu alkoi olla elinkaarensa päässä, eikä siihen kannattanut tehdä mitään isoja remontteja. Tekninen lautakunta esittikin, ettei koulua peruskorjata, vaan se puretaan purkamista välittömästi, kun opetustoiminta on siirtynyt rakennuksesta pois. Sunisenkadun rakennuksessa opiskelleille löytyivät nopeasti korvaavat tilat seurakunnan omistamista tiloista sekä Katajakadulla sijaitsevasta koulun toisesta rakennuksesta. myöskään Katajakadun tiloissa ei sisäilmaongelmilta vältytty Vuonna 2012 tehdyissä tutkimuksissa sekä Kuusimäen koulun että Kourulan päiväkodin tiloissa todettiin eristeissä kosteus- ja mikrobivaurioita. Koulun perustuksissa oli tapahtunut liikkumista ja alapohjissa painumista. Pahin tilanne oli koulun keittiösiivessä. Vuonna 2014 rakennuksen ilmastointia parannettiin. Länsialueen koulukiinteistöjen kunto johtikin syksyllä 2012 siihen, että keskusteluun nousi kokonaan uuden koulun rakentaminen korvaamaan Skinnarilan ja Kuusimäen laajaa peruskorjausta vaativat koulurakennukset. Useiden vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen esitti koulutoimenjohto syksyllä 2013 Kuusimäen, Skinnarilan ja Lavolan koulut korvaavan uuden 1. - 6. vuosiluokkien koulun rakentamista Sammonlahteen. Esitys sai myös kaupunginvaltuuston tuen. Sammonlahden suurkoulu sai runsaasti kielteistä kansalaispalautetta. Alueen asukkaita huolestutti pitkät koulumatkat ja pelko turvallisuudesta isossa koulussa.

Tämän näköinen oli Sunisenkadun varrella ollut koulu ennen sen tuhopolttoa  talvella 2014
Kuusimäen Sunisenkadun varressa olleen koulurakennuksen kohtaloksi eivät lopulta kuitenkaan koituneet purkukoneet, vaan alaikäisten poikien tuhotyö. Käytöstä poistettu rakennus tuhoutui rajussa tulipalossa 6.2.2014. Kaksi koulupoikaa oli sytyttänyt kolmisen vuotta tyhjillään olleen ja purkua odottaneen rakennuksen tuleen. Poikien korvattavaksi määrätty taloudellinen vahinko oli 30 000 euroa.
Talvinen näkymä Kuusimäen koulusta anno domini 2016

Lappeenrannan länsialueen palveluverkko oli tämän jälkeen vilkkaan kansalaiskeskustelun ja virkamiesselvitysten kohteena. Viranhaltijatyöryhmä esitteli tammikuussa 2016 valmistuneen perusteellisen selvityksensä 28.1.2016. Selvityksessä käytiin läpi mm. alueen koulurakennusten kunto, asukas- ja oppilasennusteet, esiteltiin viisi eri vaihtoehtoa palveluverkon jatkosuunnittelulle ja käytiin läpi niiden teknis-taloudelliset, toiminnalliset ja sosiaaliset vaikutukset. Suunnitelmat eri vaihtoehtoineen esiteltiin kuntalaisille Sammonlahden koululla 5.5.2015, kaupungin verkkosivuilla eri vaihtoehtoja ja luotiin mahdollisuus palautteen antamiseen verkkosivujen kautta. Valmistelussa pyydettiin lausunnot lautakunnilta, alueen kouluilta ja koulujen henkilökunnilta.  Monien vaiheiden jälkeen kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessa 6.6.2016 vaihtoehdon, jossa Kuusimäessä säilyivät peruskoulun ensimmäiset ja toiset luokat, joille rakennetaan uudet tilat.

Alla yhteenveto koulun oppilasmääristä vuosina 1972 – 2011.

1972 - 1973
1973 - 1974
1974 - 1975
1975 - 1976
1976 - 1977

139
143
174
230
345
1977 - 1978
1978 - 1979
1979 - 1980
1980- 1981
1981 - 1982
1982 - 1983
237
322
337
428
484
503
1983- 1984
1984- 1985
1985-1986
1986 - 1987
1987- 1988
1988- 1989
530
442
450
439
427
434
1989- 1990
1990 - 1991
1991 - 1992
1992- 1993
1993- 1994
1994-1995
429
409
382
347
353
350
1995 - 1996
1996- 1997
1997- 1998
1998- 1999
1999 - 2000
2000 - 2001
327
291
251
250
209
214
2001 - 2002
2002-2003
2003-2004
2004-2005
2005-2006
2006-2007
212
198
208
188
169
164
2007-2008
2008-2009
2009-2010
2010-2011


140
162
145
139