Simolan pommitukset kesäkuussa 1944

Simolan aseman vesitornin seinässä näkyvät edelleen selkeästi pommituksen jäljet

Allekirjoittanut teki heinäkuun alussa vuonna 2015 pyöräretken entisen Lappeen pitäjän eteläisiin kyliin. Kävin silloin mm. Simolan koululla ja asemalla, Rikkilän entisellä koululla, Vainikkalan asemalla ja myös sen entisellä koululla. Olen jotakin kirjoitellut muista paikoista jo aikaisemmin blogiini, mutta Simolan aseman olen jättänyt rauhaan. Nyt päätin kuitenkin tehdä pienen koosteen kyseisen seudun historian yhdestä dramaattimmista tapahtumasarjasta, kun tarvitsin tietoja siitä erääseen tilaisuuteen. Aikomuksenani on tuoda myöhemmin esille sellaistakin faktaa, jota ei näytä lukuisissa aihetta sivuavissa artikkeleissa olevan.

Vesitornin sisältä löytyy tuhoisien pommien kappaleita

Lappeen Simolan kylässä elettiin kohtalokkaita hetkiä jatkosodan aikana kesäkuussa 1944. Tällöin, 19. - 20.6., Neuvostoliiton ilmavoimien suorittamat kolme suurpommitusta aiheuttivat tuhoa ja kuolemaa Simolan kylässä, asemalla ja aseman raiteilla seisoneissa junissa sekä Etu-Simolan (Raippo) pysäkillä. Pommitukset liittyvät Neuvostoliiton kesäkuussa Kannaksella aloittamaan suurhyökkäykseen. Pommitusten tavoitteena oli estää suomalaisten rautateitä pitkin suorittama huoltoliikenne rintamalinjojen takana. Simola joutumisen laajojen pommitusten kohteeksi selittää sen asema Karjalan kannakselta tulevan ja sinne vievän junaliikenteen solmukohtana. Niinpä Simolan asemalla ja ratapihalla oli pommituspäivinä käynnissä erittäin vilkas liikenne. Junanvaunut olivat tavaroiden lisäksi täynnä evakkoja, lottia, sotilaita, linnoitustyömiehiä ja jopa sotavankeja. Pommituksessa kuolleiden määrästä esiintyy useita toisistaan poikkeavia tietoja. Suurin annettu lukumäärä on 142. Menehtyneistä noin puolet oli siviilejä ja loput sotilaita, virkailijoita ja neuvostoliittolaisia sotavankeja. Haavoittuneita oli ainakin 150.

Lepolan hautausmaalla on pommituksessa kuolleiden
joukkohauta sekä muistomerkki.

Pommitukset tapahtuivat kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen pommitus oli maanantai-iltana 19. kesäkuuta noin kello 20 aikoihin. Tähän pommitukseen osallistui 47 konetta. Toinen pommitus tapahtui tiistaiaamuna 20. kesäkuuta kello 7 jälkeen. Kolmannen kerran pommikoneet ilmaantuivat Simolan ylle tiistai-iltana noin kello 20. Toisena pommitupäivänä Simolan ja Etu-Simolan kimpussa oli 67 konetta. Pommituksista tuhoisin oli ensimmäinen. Siinä menehtyi ainakin 101 ihmistä. Suojautuminen paikallisen kaupan kellariin oli kohtalokas yli 40 (joidenkin tietojen mukaa 43) ihmiselle, sillä se sai täysosuman.

Pommituksissa paloi asemaseudulta 15 taloa ja vaurioituneita taloja oli 23 taloa. Simolan ja Etu-Simolan ratapihoilla tuhoutui tai vaurioitui raiteita ja vaihteita. Niiden lisäksi menetettiin kaksi veturia ja 63 vaunua tuhoutui tai vaurioitui. Huolimatta isoista vahingoista ja traagista kohtaloista saatiin rautatieliikenne melko nopeasti kuitenkin jatkumaan.

Toinen rautatieliikenteen solmukohtaan samoihin  aikoihin (20.6.1944) tehty tuhoisa pommitus tapahtui Elisenvaarassa. Tässä 44 koneen pommituksessa kuolleiden määrästä on vain arvioita. Kuolleita oli niiden mukaan noin 200. Asemalle oli juuri saapunut räisäläläisten evakkojuna. Asemalle oli tehty pommitus jo 15.6., mutta jälkimmäinen oli sotiemme tuhoisin.

Simolan pommituksen jäljet näkyvät yhä hyvin Simolan aseman vanhan veturien vesitornin tiiliseinissä. Torni on säilytetty pommitusten uhrien muistomerkkinä ja sen sisältä löytyy pieni näyttely pommituksista. Osa pommituksen uhreista on haudattu Lepolan hautausmaalle yhteishautaan, jolle on pystytetty muistomerkki. Lappeenrannan sankarihautausmaalle on haudattu lisäksi 61 tuntemattomaksi jäänyttä vainajaa. Samoin siellä on viimeinen leposija viidelle  pommituksessa menehtyneelle sotilaaalle. Osa tunnistetuista vainajista siirrettin haudattavaksi kotiseutunsa multaan.

Lisätietoja:

Heikki Kauranteen laatima yhteenveto pommituksista löytyy täältä. Se sisältää mmm. karttapiiroksia ja ilmakuvia alueesta laajan tietopaketin lisäksi.
Aiheesta löytyy artikkeli myös Willimiehen blogista artikkeli sekä sitä seuraava laaja keskustelu.

Simolan (kansa)koulu Lappeella

Simolan vuonna 1903 valmistunut kansakoulu kuvattuna 5.7.2015

Ensimmäinen pysähdyspaikkani pyöräretkelläni  5.7.2015 oli Simolan, Monolan, Kälvelän, Rikkilän ja Vainikkalan kylissä Simolan vanha, mutta arvokkaan näköinen kansakoulurakennus.  Kokosin koulun vaiheista jälkikäteen yhteenvedon käyttäen apunani Taavi G. Murron vuonna 1929 painettua kirjaa Lappeen pitäjän historia II sekä  usean kirjoittajan kokoamaa kirjaa Kunta kaupungin kupeessa. Lappeen historia II. Vuodet 1865 - 1966, joka ilmestyi vuonna 2011. Ja lisäksi Leena Pentikäisen Simolan kyläseudun historiasta koostamaa kirjaa Lappeen Simola. Risteysasema Pietarinradan varressa vuodelta 2005. Selasin myös vanhoja lehtiä.

Simolan koulun länsipääty

Kansakoululaitoksen luominen alkoi maassamme1860-luvulla ja ennen pitkää jokaisessa isossa suomalaisessa maalaiskylässä oli oma kansakoulu. Lappeenrantaan perustettiin ensimmäinen kansakoulu vuonna 1866, Lappeelle vuonna 1878. Toukokuun 24. päivänä1898 antoi valtiovalta asetuksen kansakoulujen perustamisesta maalaiskuntiin. Se velvoitti kunnat jakamaan alueensa kansakoulupiireihin. Lisäksi asetus edellytti, että kunnat  perustavat niin monta kansakoulua, että jokainen kunnassa asuva lapsi voi nauttia opetusta omassa koulupiirissään ilman suuria vaikeuksia. Lappeella kuntakokouksen asettaman 14-henkisen piirijakovaliokunnan esitykseen tukeutuen kuntakokous hyväksyi 15.7.1899 kuntaan kansakoulupiirijaon. Näin muodostettiin 14 koulupiiriä: Haapajärvi, Hanhijärvi, Kasukkala, Kansola, Kaukaa, Korkea-aho, Kärkelä, Mustola, Pulsa, Purala, Simola, Sipari, Taikinamäki ja Vainikkala.

Simolan koulun itäpääty

Simolan kansakouluhankkeesta löytyy ensimmäinen maininta jo vuodelta 1897. Lappeenrannan Uutisissa nimittäin kirjoittettiin 26.1.1897: Jos kerran joskus Lappeella yksikään kansakoulu perustetaan, niin Simolaan pitää myöskin saapa semmoinen laitos. Kun kerran kylässä on kapakka, totta kai kouluakin tarvitaan. Artikkelin kapakalla tarkoitettiin asemalla ollutta ravintolaa, jossa tarjoiltiin myös väkijuomia..

Kyseisellä asemalla pidettiin 17.9.1899 kokous, jossa neuvoteltiin tuloksetta kansakoulun perustamisesta. Innokkaan koulun puuhaajan kauppias Aksel J. Enckellin aloitteesta saatiin uusi kokous koolle herrastuomari Mikko Monosen taloon 18.11.1900. Kokouksessa Mikko Mononen tarjoutui lahjoittamaan kaksi hehtaaria maata koulun tontiksi puolentoista kilometrin päästä asemalta. Kokousväki piti lahjoitettua paikkaa sopivana ja päätti aloittaa koulun rakentamisen. Ratamestari Fredrik Wallenius laati koulua varten piirustukset. Ne hyväksyessään kuntakokous määräsi  kuitenkin rakennusta lyhennettäväksi kahdella metrillä ja kavennettavaksi 1,5 metrillä. Kunta varasi hanketta varten valtiolta otetun 2000 markan lainan. Koulupiiriin kuuluvat perheet velvoitettiin tuomaan rakennuspuita hankkeeseen. Puumäärä oli sidottu veroäyrimäärään. Ne, joilla ei ollut metsää, osallistuivat rakennuskustannuksiin rahallisesti.

Kutsu juuri valmistuneen Simolan kansakoulun vihkiäisiin.
Itä-Suomen Sanomat 24.9.1903

Simolan kansakoulu vuonna 1956

Koulun rakentamista viivästyttivät ajalle tyypilliset riidat koulun paikasta. Haikalan, Melkkolan ja Suomalaisen kylien asukkkaat vaativat koulun rakennuspaikan siirtämistä heidän kyliään lähemmäksi. Tätä vastustivat Kälvelän ja Rikkilän kylien asukkaat. Lisäksi Simolan aseman virkamiehet tulivat siihen tulokseen, etteivät heidän lapsensa juurikaan tätä kansakoulua käytä, vaan hakeutuvat yksityisiin oppilaitoksiin. Niinpä heidän mielestään virkamiesperheiden ei ole pakko osallistua koulun rakentamiskustannuksiin. Asemapäällikkö Wigren valitti kaikkien virkamiesten puolesta rakentamiskustannuksiin osallistumisesta kuntakokoukselle. Se hylkäsi valituksen kuten myöhemmin myös läänin kuvernööri. Monien vaiheiden jälkeen koulu valmistui syksyllä 1903. Sen vihkiäisiä vietettiin 27.9.1903 ja ensimmäiset oppilaat otettiin vastaan 30.9.

Vuosina 1903 - 1907 koulussa oli vain yksi opettaja, joista ensimmäisenä tehtävää hoiti Maria Lipponen. Vuodesta 1928 alkaen Simolassa toimi myös 36-viikkoinen alakoulu. Vuonna 1937 koululle valmistui erillinen lisärakennus, johon sijoittuivat alaluokka, veistosali, keittola sekä alaluokan opettajan asunto.

Simolan kansakoulupiirin kokous.
Etelä-Saimaa 12.10.1920

1940-luvulla Simolan koulu kärsi tilanahtaudesta suuren oppilasmäärän vuoksi ja tuossa vaihessa puuhattiin Raippoon uutta kansakoulua. Se hanke ei kuitenkaan toteutunut. Lukuvuonna 1956 - 1957 koulussa oli 102 oppilasta ja opetutyössä neljä opettajaa. Vuonna 1965 oppilaita oli 65, vuosikymmenen lopulla noin 80. Vuonna 2013 Lappeenrannan koulutoimi esitti syyskuussa 2013 Simolan koulun lakkauttamista. Suunnitelma liittyi kouluverkoston supistamisen kautta haettaviin säästöihin. Simolan koulun oppilaat olisivat siirtyneet suunnitelman mukaan Kesämäen kouluun syksystä 2015 lukien. Suunnitelma "jalostui" loppusyksyn aikana niin, että kaupunginvaltuusto teki Simolan osalta seuraavanlaisen päätöksen: Mäntylä-Vihtola alueelle kohoaa 2021-2023 uusi koulu, jos alueen asukasmäärä sitä vaatii. Kouluun sijoitetaan tilat myös Simolan oppilaille ja osalle Korkea-ahon koulun oppilaista. Eli vanha ja arvokas koulukiinteistö säilyy alkuperäisessä käytössään vielä 6 - 8 vuotta.

Simolan koulun eteläinen seinusta

Simolan koulun pihapiiriä

Vuonna 1937 valmistunut erillinen lisärakennus