Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Luumäen Viuhkolan kansakoulun alkuvaiheet

Luumäen Viuhkolan entinen kansakoulu rakennettiin vuonna 1908

Luumäen kunnan pohjoisosassa ryhdyttiin puuhaamaan kansakoulua 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Sanomalehtiin uutiset koulun perustamishankkeista kiirivät vuoden 1901 alussa. Tässäkin hankkeessa kävi kuten lähes jokaisen kyläkoulun perustamisessa kautta Suomen. Syntyi riitaa siitä, minne koulurakennus pystytetään.  Luumäen Valkolasta Wiipuri-lehteen kirjoittanut nimimerkki ”Naapuri” kertoi tammikuussa 1901, että Viuhkolan kansakoulupiirin koulurakennukselle oli katsottu jo sen sijaintipaikka. Hänen mielestään paikka oli kuitenkin epäkelpo ja kirjoittaja esitti paikaksi Viuhkolan kylän sijasta Sarkanlahtea.  Tämän jälkeen lehdessä alkoi toista kuukautta kestänyt väittely asiasta. Lopullisen sinetin koulurakennuksen sijainnille antoi Luumäen kuntakokous 15.3.1901. Koulu päätettiin pystyttää Taavetti Tynyksen maalle Viuhkolan kylään. Kunnan jakaminen kansakoulupiireihin oli vielä kesken ja Viipurin läänin kuvernööri määräsi kunnan tekemään piirijaon 24.5.1901 mennessä. Muuten kunnalle lankeaisi maksettavaksi 300 markan uhkasakko.

Viuhkolan kansakoulun kivijalan urakkahuutokauppa.
Wiipuri 24.10.1903.

Luumäen kuntakokous hyväksyi kansakoulupiirijakoehdotuksen huhtikuun alussa 1901 ja pyysi sille kuvernöörin vahvistusta. Kunta olisi ehdotuksen mukaan jaettu seitsemään kansakoulupiiriin. Kuvernöörinvirasto edellytti piirijakoon muutoksia ja myös kuntalaiset valittivat piirijaosta. Valituskierre oli ainakin vielä vuonna 1904 edelleen päällä.  Syyskuussa vuonna 1902 Wiipuri-lehdessä palattiin Viuhkolan kansakoulun rakentamiseen. Uutisessa moitittiin koulupiiriläisiä liiallisesta kiireestä, kun koululle oli valittu johtokunta ja vaadittu kuntakokoukselta koulun rakentamista. Kirjoittajan mielestä ei olisi pitänyt kiirehtiä, koska kansakoulupiirijakoehdotuksesta oli valitettu, eikä sitä oltu vielä vahvistettu. Koulun johtokunta kokoontui ensimmäisen kerran lokakuun 4. päivä vuonna 1903 Viuhkolassa Mikko Tynyksen talossa. Ensimmäisiä päätettäviä asioita oli urakkahuutokauppa suunnitellun kansakoulurakennuksen kivijalan pystyttämisestä. Se pidettiin marraskuun 2. päivänä J. Tynyksen talossa. Halvimman tarjouksen eli 425 markkaa teki Mikko Henttu Valkealan pitäjän Tuohikotin kylästä.

Uutinen Viuhkolan kansakoulun liian pienestä
kivijalasta. Wiipuri 25.11.1903.

Kivijalan rakentamisessa esiintyi alussa tunarointia, sillä koulun pohja oli kaivettu liian pieneksi. Asian huomasi paikalla käynyt johtokunnan jäsen. Onneksi kivijalkaa ei oltu vielä ladottu paikoilleen, joten rakennuksen pohjan laajentaminen oli vielä helppoa. Koulun kivijalka ongelmat kuitenkin jatkuivat, sillä 23.5.1904 pidetyssä vastaanottotarkastuksessa huomattiin kivijalassa puutteita. Urakoitsijaa vaadittiin ne korjaamaan heinäkuun 15 päivään mennessä. Tapahtuiko se, on jäänyt minulle epäselväksi. Koulu oli tarkoitus saada alkamaan jo vuoden 1904 syksyllä, mutta tuo ajatus ei toteutunut. Viuhkolan kansakouluhanke vietti useita vuosia ”ruususen unta”.

Syksyllä 1907 Viuhkolan kansakoulu oli ainoa Luumäen silloisista yhdeksästä koulupiiristä, jossa ei oltu saatu koulua pystyyn. Lappeenranta-lehdessä todettiinkin 2.10.1907: Viuhkolan kansakoulun rakentaminen on vähän niin ja näin. Kaksi viikkoa myöhemmin samassa lehdessä kuvattiin tilannetta seuraavasti:  Siellä (Viuhkolassa) sitä (kansakoulua) kaikkein kipeimmästi olisi jo vuosia, kymmeniäkin vuosia ennen tarvittu. Kivijalka tosin on muutamia vuosia siellä juhlallisena seisoa törröttänyt, kutsuen äänettömällä kielellään piiriläisensä tuomaan hirsiä päälle, vaan eipä kutsua ole kuultu. Piiriläiset ehkä arvelevat, kuten eräs heistä sanoikin, että osaahan sitä talonpoika kyntää ja kylvää ilman kouluttakin. Kirjoittaja arveli piirin alueella asuvien kouluikäisten lasten määrän nousevan lähes kahteensataan.

Ilmoitus Viuhkolan kansakoulun
rakennusurakan huutokaupasta:
Wiipuri 1.2.1908.

Lopullinen päätös Viuhkolan kansakoulun rakentamisen loppuun saattamisesta tehtiin Luumäen kuntakokouksessa 21.12.1907. Piirikokous oli tehnyt asiasta päätöksen 10.11.1907. Sekä kunta- että piirikokous katsoi, että koulun tuli olla valmis syksyllä 1908. Piirikokouksessa kouluun ilmoitettiin jo yli 50 oppilasta. Urakkahuutokauppa koulun rakentamisesta pidettiin Viuhkolassa Mikko Häkämiehen talossa 11.2.1908. Urakkaan kuului myös 25 pulpetin valmistaminen, ulkohuoneitten, kaivon ja kellarien rakentaminen. Rakennustarpeitten hankkiminen oli urakoitsijan vastuulla. Urakkahuutokaupan voitti luumäkeläinen talollinen Antti Huopainen Huopaisten kylästä. Urakkasumma oli 16 350 markkaa. Koulun tuli olla valmis syyskuun 1. päivään mennessä.

Toukokuussa oltiin jo niin pitkällä, että päätettiin julistaa miesopettajana ja tyttöjen käsityönopettajan virat auki. Virkoihin valittiin kansakoulunopettajaksi Mathias Iwar Haawisto ja tyttöjen käsityönohjaajaksi Anna Maria Juvonen. Edellinen kuitenkin kieltäytyi ottamasta virkaa vastaan ja se laitettiin uudestaan hakuun. Tällä kerralla valittiin opettajaksi Selim Hjalmar Arola ja käsityönohjaajaksi tuli hänen morsiamensa Iida Jemina Hattula. Sitä tarina ei kerro, miten jo tehtävään valittu Anna Maria Juvonen onnistuttiin syrjäyttämään virasta. Arolat olivat Viuhkolan koululla opettajina viisi vuotta, kunnes siirtyivät Karstulan kunnan Vahangan koululle. Lukuvuonna 1910 – 1911 Viuhkolan kansakoulua kävi 50 oppilasta. Heti koulun valmistuttua sen tiloissa alkoi myös monenlainen harrastustoiminta, jossa koulun opettajat näyttävät olleen innokkaasti mukana.

Viuhkolan kansakoulun miesopettajan virka
laitettiin uudestaan auki heinäkuussa 1908.
Wiipuri 21.7.1908.

Koulurakennuksen viimeistely oli kesken vielä helmikuussa 1910. Niinpä kunnan rakennuslautakunta edellytti, että mikäli urakoitsija ei ole tehnyt vaadittuja töitä 15.5.1910 mennessä, rakennuslautakunta teetättää ne urakoitsija laskuun jollakin muulla. Aroloiden jälkeen uudeksi opettajaksi tuli vuonna 1913 Oskari Alfred Kärki. Tyttöjen käsitöiden opetuksesta vastasi Iida Salmi. Lukuvuonna 1917 – 1918 Viuhkolan koulu oli kiinni huhtikuun 13. päivästä toukokuun 6. päivään sisällissodan loppuvaiheen aikana. Yllättävää, ettei sota vaikuttanut koulun toimintaanja enempää, vaikka rintamalinja kulki varsin lähellä Viuhkolaa hieman sen pohjoispuolella. Kansakoulun yhteydessä toimi alkeisopetusta varten alkuvuosina ns. pientenlastenkoulu. Sitä käytiin syksyllä noin kuukauden verran. 1920-luvun puolivälissä siitä kuitenkin luovuttiin ja alkeisopetus siirtyi kiertokoulun tehtäväksi. Vuonna 1920 opettaja vaihtui jälleen ja opettajaksi valittiin Aukusti Sampola.

Lähteet:
Sanomalehdet: Wiipuri, Itä-Suomen Sanomat, Lappeenranta, Eteenpäin, Karjala
Paikallislehti: Luumäen Lehti
Alla lisää kuvia koulurakennuksesta, joka on nykyisin yksityisasuntona:

Sitkeää oli Lemin "ukkojen" kansakouluvastarinta.

Ilmoitus Lemin Ruomin kansakoulurakennuksen
urakkahuutokaupasta. Itä-Suomen Sanomat
8.3.1906

Kun maassamme annettiin 24.5.1898 kansakouluasetus, joka velvoitti myös maalaiskunnat jakamaan alueensa koulupiireihin, oli myös Lemillä tehtävä kouluasialle jotakin. Asetus velvoitti kunnan jakamaan alueensa koulupiireihin, joissa pisin koulumatka ei saisi olla yli viisi kilometriä ja joihin oli perustettava koulu, mikäli vähintään 30 kouluikäistä lasta ilmoitettiin kouluun. Viipurin läänin kuvernööri velvoitti päätöksellään 4.4.1899 Lemin kuntakokouksen valitsemaan valiokunnan, joka tekee ehdotuksen kuntakokoukselle kunnan jakamiseksi koulupiireihin. Kokous valitsi valiokuntaan seuraavat: poliisikonstaapeli Aatami Turku, Elias Salmi, kiertokouluopettaja Matti Peuhkuri, Antti Olkku, kiertokoulunopettaja Mikko Pekari, talollinen Taavetti Talka, talollinen Antti Koukku, Mikko Olkkonen, Joonas Kangasmäki, Antti Kuukka ja karvari Taavetti Sinkko. Valiokuntaan kuului lisäksi Viipurin läänin kansakoulujentarkastaja Hj. Basilier.

Valiokunta piti kokouksensa 20.10.1899 puheenjohtajanaan Mikko Peuhkuri. Se laati suunnitelma, jossa kunta ehdotettiin jaettavaksi viiteen kansakoulupiiriin. Tätä vaativat kunnan m,aantieteelliset ja asutusolot. Ehdotus oli seuraava:
1. Ruomin piiri, koulupaikkana Narttu.
2. Uiminniemen piiri, koulupaikka Kinttu.
3. Sairalan piiri, koulupaikka Pekki.
4. Huttulan piiri, koulupaikka Huttula.
5. Juvolan piiri, koulupaikka Juvola.
Tämä ehdotus esiteltiin kuntakokoukselle 11.12.1899 ja se hyväksyttiin muuten, mutta Ruomin piirin koulupaikaksi määrättiin Sorvarilan kylä. Tämä jälkeen intoutuivat muutamat isännät kilpalaulantaan koulun paikasta. Taavetti Kirvesmies Ruomista lupasi maan ilmaiseksi, jos koulu rakennettaisiin hänen tilalleen Ruomiin. Mooses Holopainen lupasi ilmaiseksi maan ja 25 hirttä, jos koulu rakennettaisiin hänen tilalleen Keskisenpäähän. Tämän piirijaon vahvisti Keisarillisen Suomen Senaatti 28.2.1902.

Uutinen Lemin yksityisen kansakoulun
viimeisestä juhlasta. Itä-Suomen sanomat 28.12.1905.

Innokkaasti ilmaista koulun paikkaa tarjonneiden isäntien hoppu oli todella ennenaikaista, sillä Lemin ”ukot” aloittivat nyt sitkeän kouluvastarinnan.  Vaikka piirijako vahvistettiin, ei kunta tehnyt mitään toimenpiteitä asian edistämiseksi.  Toimettomuus sai Viipurin läänin kansakouluntarkastajan kirjoittamaan läänin kuvernöörille 10.3.1902. Siinä tarkastaja pyysi kuvernööriä velvoittamaan Lemin kunnan ottamaan haltuunsa yksityinen kunnassa toimiva kansakoulu. Kuvernöörin 12.3.1903 tekemään kuntaa velvoittavaan välipäätökseen vastasi kuntakokous suurella äänten enemmistöllä kielteisesti. Lopullinen päätös annettiin 9.9.1902, jolloin Lemin kunta velvoitettiin ottamaan välittömästi yksityinen kansakoulu haltuunsa 500 markan sakon uhalla, jos koulun kannattajat sitä tarjoavat.

Ruomin kansakoulupiirin asukkaat olivat tehneet 27.3.1903 päivätyllä kirjeellä anomuksen, että piirissä avattaisiin ensi tilassa kansakoulu. Anojat edustivat

41:tä kouluikäistä lasta. Asia oli esillä kuntakokouksessa 14.4. 1903. Yksityisen kansakoulun esimies Aatu Karhu tarjosi kokouksessa koulua Ruomin piirin kansakouluksi. Kuntakokous hylkäsi jälleen esityksen ”melulla ja rähinällä”.  Tästä kuntakokouksen päätöksestä valitettiin ja kuvernööri antoi 31.12.1903 uuden päätöksen, jolla kunta velvoitettiin avaamaan kansakoulu Ruomin piirissä syyslukukauden alussa 1904. Koulun vastustajat valittivat tästä sekä edellisestä kuvernöörin päätöksestä Senaattiin. Nämä valitukset hylättiin ja molemmissa päätöksissä velvoitettiin kunta avaaman kansakoulu syyslukukauden alussa 1905.

Kuntakokous ei vieläkään taipunut 28.8.1905 pidetyssä kokouksessa. Kun sille esiteltiin Senaatin koulun perustamiseen velvoittava päätös, kuntakokous hylkäsi äänin 293 – 184 koulun perustamisen. Päätöksessä vedottiin siihen, että kuntakokous oli kokouksessaan 22.4.1905 luvannut 6 000 markan avustuksen, jolla piiriläiset voivat rakentaa ja ylläpitää koulun. Näin kuntakokous yritti siirtää kansakoulujen rakentamis- ja ylläpitokulut kunkin koulupiirin harteille.

Uuden kielteisen päätöksen jälkeen valitti kansakouluntarkastaja A. L. Biskop siitä kuvernöörille. Tämä velvoitti 23.10.1905 Lemin kunnan maksamaan 9.9.1902 määrätyt 500 markan sakot. Ja lisää sakkoja, huomattavasti suurempia, oli niskoitteleville lemiläisille luvassa. Nimittäin kuvernööri velvoitti kunnan 4 000 markan sakon uhalla ottamaan haltuunsa Lemin yksityinen kansakoulu. Samoin velvoitettiin kunta 4 000 markan sakon uhalla rakentamaan Ruomin piirin kansakoulu 1.8.1906 mennessä.  Ilmeisesti sakkosummien suuruus, vastasihan se melkein uuden kansakoulun hintaa, sai ”ukkojen” enemmistön päät kääntymään. Kuntakokous vihdoin taipui 4.12.1905 pidetyssä kokouksessa. Kuvernöörin päätös hyväksyttiin äänin 547 – 403. Samaisessa kokouksessa valittiin Ruomin kansakoulun johtokunta. Siihen tulivat valituiksi Gabriel Parkkola, Mooses Holopainen, Antti Rasonius, Taavetti Rapi, Aatu Pekari ja Elias Räipiö. Samoin valittiin rakennustoimikunta, jonka jäseniä oliva Aatami Talka, Aatami Hovi, Taavetti Rapi, Aatami Kouvo, Antti Vilhu, Elias Räipiö ja Gabriel Muhli. Kuntakokous teki uusia koulupäätöksiä 5.2.1906. Niiden mukaan kukin koulupiiri vedättää itse hirret koulurakennuksiin ja koulujen rakentaminen annettiin urakaksi. Samassa kokouksessa tehtiin päätös Ruomin koulun tontin ostamisesta 230 markalla Niumäen etelärinteeltä. 19.2.1906 pidetyssä uudessa kokouksessa hyväksyttiin Ruomin koulun piirustuksiksi Yrjö Saleniuksen piirustus numero 7 maalaiskansakoulujen piirustussarjasta. Koulun kustannusarvio oli 12 000 markkaa. Koulun urakoi Aatami Ahonen 9 700 markan urakkasummalla kesällä 1906. Lemin ”ukkojen” sitkeä kansakoulujen vastustaminen oli kärsinyt lopullisen tappionsa.