Rakennus, jolla oli monta roolia: Pyöreä sauna

Pyöreä sauna 1920-luvulla, niihin aikoihin, kun siellä toimi Lappeen-Lappeenrannan poikien jatkokoulu.
Kuva: Lappeenrannan museot.

Lappeenrannan nykyisen ydinkeskustan tienoilla oli aikoinaan erikoinen, muodoltaan pyöreä, yleisen saunan tehtävään pystytetty rakennus. Se jäi lopulta kehittyvän kehityksen jalkoihin, kun kaupungin halki rakennettiin uutta, uljasta Lappeentietä. Niinpä rakennus purettiin. Se ehti toimia saunavaiheen jälkeen poikien jatkokouluna ja sen jälkeen pitkään kotelotehtaana. Karjalan kannaksella Raivolassa toimintansa aloittanut Raivolan kotelotehdas löysi tästä rakennuksesta uuden kodin.

Vuonna 1923 Lappeen kunta ja Lappeenrannan kaupunki perustivat yhteisen poikien jatkokoulun. Sen tietopuolinen opetus annettiin Lappeenrannan kansakoulun tiloissa. Työopetus ja harjoitukset järjestettiin Lappeen kunnan puolella sijainneessa ns.  Pyöreän saunan yläkerrassa ja pajarakennuksessa. Tilat vuokrattiin pitkäaikaisella sopimuksella ja kunnostettiin tarkoitukseensa. Opetustiloihin hankittiin tarvittavat metalli- ja puutyöopetuksen koneet ja laitteet.

Pojille annetun opetuksen sisällöstä kertokoon esimerkkinä jatkokoulun ensimmäisen luokan tuntijako (viikkotuntimäärä suluissa oppiaineen perässä) lukuvuodelta 1934 – 1935: uskonto (2), kirjallisuus (2), laskento ja mittausoppi (4), kirjanpito (1), oikeinkirjoitus (1), ainekirjoitus (1), asioimiskirjoitus (1), piirustus (3,5), työoppi (2), yhteiskuntaoppi (2), voimistelu ja urheilu (1), käsityö (13), eli yhteensä 33,5 viikkotuntia.

Etelä-Savo-lehdessä kerrottiin 3.6.1924 jatkokoulun ensimmäisestä vuodesta näin:


Lappeen-Lappeenrannan jatkokoulun ensimmäisen työskentelyvuoden päättäjäiset olivat v.k. 28 p:nä. Tilaisuudessa oli näytteillä huomattava joukko puu- ja metallisosastolaisten joukossa melkoista ammattitaitoa osoittavia esine- ja piirustusvalmisteita. Koulun 18 oppilaalle, jotka kaikki siirrettiin 2:selle osastolle, jaettiin todistukset, joita jakaessa koulun johtaja Jalmari Visakanto puhui oppilailleen työn ja kuntoisuuden merkityksestä.

Koulu alottaa toisen työskentelyvuotensa ensi syksynä ja toivotaan, että koulun tarjoamia tietoja ja opetusta varsinkin vähävaraisten poikaset lähetetään hyväkseen käyttämään. Kouluun voidaan syksyllä ottaa yli 50 oppilasta.

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Jatkokoululle omat koulurakennukset 1936

Lappeerannan jatkokoulun tytöt käsityötunnilla uudessa koulussa
Kuva: LKA.

Poikien ja tyttöjen jatkokoulut saivat vuonna 1936 omat koulurakennuksensa. Tällöin kaupungille pari vuotta aikaisemmin siirtyneestä Linnoituksen kaksikerroksisesta keskeneräisestä tiilirakennuksesta ja sen vieressä sijainneesta vankilan myymälärakennuksesta saneerattiin jatkokoululle sopivat tilat. Koulun suunnittelu käynnistyi syksyllä 1934, jolloin Kouluhallituksen arkkitehti Toivo Salervolta tiedusteltiin rakennuksen soveltuvuutta koulurakennukseksi. Salervo hahmottelikin alustavasti rakennukseen tarvittavia muutos- ja rakennustöitä. Niiden kustannusarvio nousi 1,2 miljoonaan markkaan. Urakkakilpailun voitti 1065000 markan tarjouksellaan rakennusliike K.V.Sten [1]

Lappeenrannan jatkokoulun pojat ahkeroimassa käsityötunnilla uudessa koulussaan
Kuva: LKA

 Muutospiirustukset laati lopulta viipurilainen arkkitehti Jalmari Lankinen. Rakennuksen harjannostajaisia vietettiin lokakuussa 1935 ja koulutyöskentely pääsi täysimittaisesti vauhtiin 24.2.1936. Rakennuksen vihkiäisiä juhlittiin 8.3.1936. Tyttöjen jatkokoulun johtajaksi valittiin opettaja Elli Hämäläinen ja poikien jatkokoulun johtajaksi Viljam Ahokanta. Koulun valmistumisen jälkeen oli jatkokouluopetus Lappeenrannan kaupungissa muitten kaupunkikuntien tasolla. Eduskunnan sivistysvaliokunta vieraili keväällä 1938 Lappeenrannassa tutustuen sekä Lappeenrannan että Lauritsalan jatkokouluihin. Valiokunnan puheenjohtaja Lauri Kaijalainen oli näkemäänsä ja kuulemaansa tyytyväinen ja totesi jatkokouluopetuksen olevan molemmissa kunnissa ”mallikelpoisella tavalla järjestetty”[2].

Oman koulurakennuksen saaminen ajanmukaisine luokka- ja työtiloineen heijastui nopeasti päiväjatkokoulun oppilasmäärän kasvuna. Kun lukuvuonna 1934 – 1935 päiväjatkokoulussa oli 56 oppilasta, määrä oli jo 211 vuonna 1938 – 1939 [3].

---

[1] Rakennusliike K.V.Sten toimi ainakin vuosina 1924 – 1932 Viipurissa. Sen urakoima on myös Ylämaan kirkko. Ks. elma.elka.fi/ArkHistory/S376.DOCX.
[2] LKA. KJA. Ca:5. 15.11.1934, § 4; 14.2.1936, § 4; 27.5.1936, § 12; Etelä-Savo 27.11.1934. Jatkokoulutalon rakentaminen Lappeenrantaan; 11.4.1935. Kaupunki suunnittelee poikien ja tyttöjen jatkokoulun; 18.4.1935. Jatkokoulun rakentamisesta teki kaupunginvaltuusto yksimielisen päätöksen; 9.5.1935. Kaupungin jatkokoulun rakentamiskysymys saa uuden vaiheen; 27.6.1935. Jatkokoulu rakennetaan arkkitehti J. Lankisen piirustusten mukaan; 1.8.1935. Kaupungin jatkokoulun rakentaminen päätetty eilisessä kaupunginhallituksen kokouksessa; 15.10.1935. Lappeenrannan jatkokoulun rakennustyö edistyy suunnitelman mukaisesti; Etelä-Saimaa 25.2.1936. Lappeenrannan jatkokoulu aloitti varsinaisen toimintansa.
[3] LKA. KJA. Dc:1.