Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Uusia kansakouluja Lappeen maaseutukyliin 1910-luvulla

Puralan kansakoulu vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Lappeen kunnan kansakoulujen piirijako oli voimassa sellaisenaan toistakymmentä vuotta. Vuoden 1911 loppuun mennessä kansakouluja oli perustettu yhteensä 17. Näin ollen niitä oli kolme enemmän kuin vuoden 1898 piirijakopäätöksessä oli sovittu. Uusien koulujen perustamistarve kasvoi koko ajan, sillä Lappeen kunnan asukasmäärä oli voimakkaassa kasvussa. Vuonna 1910 esitti valtuuston puheenjohtaja, kauppias A. J. Enckell uuden piirijaon suorittamista. Valtuusto hylkäsi ehdotuksen äänestyksessä todeten, ettei mitään ennakkopäätöksiä kansakoulujen piirijaossa tehtäisi, vaan jo missä piirissä tästä asiasta tehdään vaatimus, niin silloin aina valtuusto ratkaisee asian. Tästä päätöksestä huolimatta asetti valtuusto 24.2.1912 toimikunnan tarkastamaan kansakoulujen piirijaon. Tällä kertaa tyydyttiin kuitenkin vain koulupiirirajojen tarkistamiseen ja esimerkiksi koulupiirien silloinen lukumäärä (19) jäi ennalleen. Lisäksi toimikunta yritti saada myös ratkaisun Kauskilan piirin koulupaikasta. Siitä alkoi kuitenkin pitkä valituskierre, joka viivytti koulun alkamista vielä lähes vuosikymmenen. Vuonna 1919 perustettiin uusi piirijakotoimikunta. Sen päätehtävänä oli Nuijamaan kuntaan siirtyneen Kansolan koulupiirin järjestely niiden kylien osalta, jotka jäivät Lappeen kuntaan.  Lisäksi tehtävänä oli Juvakan, Mustolan ja Taikinamäen koulupiirien uudelleenjärjestely. Toimikunta ehdotti Armilan, Hanhijärven, Lempiälän, Muukkolan, Partalan, Parkkarilan ja Tirilän koulupiirien muodostamista. Ehdotus hyväksyttiin syyskuun 11 päivänä 1920.

Lavolan kansakoulun julkisivupiirustus laajennusta varten

Oman kansakoulun perustamiseen Lavolaan herättiin vuonna 1910, kun keskustelunaiheeksi nousi Taikinamäen kansakoulun laajentaminen. Taikinamäen kansakoulussa oli jatkuvasti suuri tilanahtaus. Edes puolet piirin kouluikäisistä lapsista, joita oli 802, ei sinne sopinut. Lisäksi Lavolasta oli Taikinamäelle pitkähkö matka, neljä – kuusi kilometriä. Kesällä 1910 pidettiin kyläkuntakokouksia, joissa hahmoteltiin uuden koulupiirin rajoja, koulun sijaintipaikkaa sekä johtokunnan ja rakennustoimikunnan jäseniä. Alueen asukkaat päättivät kokouksessaan 30.10.1910 anoa valtuustolta oman koulupiirin muodostamista ja ehdottivat koulutalon rakentamista viipymättä Juhana Kivistön maalle. Marraskuun 26 päivänä 1910 valtuusto muodostikin Lavolan kansakoulupiirin ja määräsi siihen rakennettavaksi koulun syksyyn 1911 mennessä. Koulupiiriin tulivat kuulumaan Montolan, Tapavainolan, Kourulan, Sinnarilan kylät sekä osia Ihalaisen, Rutolan ja Lavolan kylistä. Koulun rakentaminen alkoi vuoden 1911 alussa Juhana Kivistöltä ostetulla 1,5 hehtaarin tontilla. Koulu valmistui ajoissa ja sen vihkiäisiä vietettiin 27.8.1911. Ensimmäisen vuonna koulutyön aloitti opettaja Ville Peltolan johdolla 38 oppilasta.

Uutinen Lappeen kunnavaltuuston päätöksestä Puralan
koulupiirin jakamisesta. Lappeenranta 95/25.8.1908

Puralan koulupiiri oli muodostettu alkuaan liian laajaksi, mutta vielä laajemmaksi se tuli sen jälkeen, kun siihen siirrettiin Tukialan ja Vihtolan kylät. Piirin pituudeksi tuli 16 - 17 kilometriä. Koulupaikan valinta osoittautui vaikeaksi, kun koulumatkat olivat monesta kylästä liian pitkiä.
 Asian järjestämistä helpotti se, että joukko koulupiirin asukkaita anoi vuonna 1908 piirin jakamista. Kesäkuun l päivänä 1908 pidetyssä kokouksessa valtuusto myönsi piirin liian laajaksi, ja asetti komitean suunnittelemaan sen jakamista. 22.8.1908 pidetyssä kokouksessa valtuusto erotti Puralan piiristä Annikkalan, Kauskilan, Tukialan ja Vihtolan kylät uudeksi Kauskilan piiriksi. Koulupiiriin jäivät Puralan lisäksi Lipiälä, Kemppilä, Tujula, Hyypiälä ja osa Kiialasta. Samaisessa kokouksessa päätettiin nostaa kunnan kansakoulun rakentamiseen annettava avustus 9000 markkaan. Tämän jälkeen koulupiirissä ryhdyttiin varsinaisiin toimenpiteisiin oman koulun saamiseksi vuonna 1911. Osa halusi koulun sijaitsevan koulupiirin keskellä, osa taas korosti tulevan koulun maisemallista ympäristöä. Edellinen kanta voitti ja niinpä päätettiin piirikokouksessa 13.8.1911 rakentaa koulu ns. Vaitsillanmäelle silloisen maantien varteen Puralan kylässä. Täällä oli saatavissa Antti Tukialta 1,3 hehtaarin suuruinen tonttimaa. Tavoitteena oli aloittaa koulutyö omassa koulutalossa jo elokuussa 1912. Koulu perustettiin miesopettajan kouluksi. Tulevalle opettajalle ehdotettiin vuosipalkaksi luontaisetujen lisäksi 400 markkaa. Piirikokous valtuutti maanviljelijä Juho Kangasmuukon esittelemään kunnalle tehtyjä päätöksiä ja esittämään anomus koulun perustamisesta. Johtokuntaan valittiin maanviljelijät Elias Laiho, Antti Lasonen, Juho Suokiianen, Elias Lipiäinen, Pekka Kangasmuukko ja Elias Tukia (tuleva kansanedustaja ja kunnallisneuvos). Viimeksi mainittu oli alkuvuosina kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana. Koulun päärakennuksen urakoi kauppias A.J. Enckell Vainikkalasta. Koulupiirin asukkaat toivat rakennushirret, katonkannattimet, kaivoivat perustukset, toivat muuta rakennusmateriaalia ja rakensivat koulun ympärille aidan sekä muokkasivat peltomaata koulun ja opettajan käyttöön. Koulu täytyi aloittaa kuitenkin vuokrahuoneistossa rakennustöiden viivästymisen takia. Lopulta 3.11.1912 vietettiin koulun vihkiäisiä. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin 10.5.1912 Kaarlo P. Anttonen.

Ilmoitus Kansolan kansakoulun
urakkahuutokaupasta.
Itä-Suomen Sanomat 7/19.1.1905

Saimaan kanavan lähelle Kansolan kylään oli vuonna 1904 perustettu kansakoulu.  Vuonna 1907 Nuijamaan kunnan muodostuessa siihen liittyivät Lappeesta Kansolan, Kokkilan, Kouvolan, Metsä-Kansolan, Rapattilan ja Ruokolan kylät sekä osia Antamoisten, Kasukkalan ja Laihalan kylistä. Näin myös Kansolan kansakoulu jäi Nuijamaan kunnan alueelle. Tämän jälkeen Kansolan kansakoulu oli vielä runsaan vuosikymmenen Lappeen ja Nuijamaan rajakylien yhteisenä kansakouluna, kunnes Nuijamaan kunta siirsi koulun kauemmaksi kuntarajasta Ruokolan kylään. Silloin alkoivat Lappeen Kähärilän ja Lyytikkälän asukkaat puuhata omaa kansakoulua. Vuoden 1919 alkupuolella oli asia useita kertoja Lappeen kunnanvaltuustossa käsiteltävänä, ja toukokuun 31 päivänä päätettiin vihdoin muodostaa uusi Lempiälän koulupiiri. Siihen liitettiin Karhusjärven, Kähärilän, Lempiälän ja Lyytikkälän kylät. Koulun avaaminen lykkäytyi koulupaikasta tehdyn valituksen vuoksi niin, että avaamispäätös tehtiin vasta 22.5.1920. Koulu aloitti toimintansa opettaja Lempi Suomisen johdolla 30.8.1920 vuokrahuoneissa Juhana Oikkosen talossa Lempiälän kylässä. Kouluhuoneiston ahtauden takia oli Kouluhallitus myöntänyt avustusta ainoastaan elokuun 1 p:vään 1922 sillä ehdolla, että oppilaita otetaan vastaan vain 32. Seuraavaan syksyyn oli kuitenkin kouluun pyrkijöitten luku lisääntynyt 63:een. Ison oppilasmäärän vuoksi tarvittiin toinen vuokrahuoneisto. Se saatiin Juhana Tyrisevän talosta Lyytikkälän kylästä. Opettajaksi Lyytikkälässä toimivaan kouluun valittiin 28 p:nä elokuuta 1921 Kalle Vihtori Sievänen. Syksyllä 1921 käynnistyi oman koulutalon rakentamishanke. Rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Räihä ja rakennutti urakoitsija J. Pelli. Rakennustyöt alkoivat keväällä 1922 ja saman vuoden syyskuulla voitiin jo koulutyö uudessa rakennuksessa käynnistää. Vihkiäisjuhla vietettiin lokakuun 22 p:nä 1922.

Lempiälän kansakoulu vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Vuonna 1916 oli Mustolan piirikokouksen aloitteesta Lappeen kunnanvaltuustossa käsiteltävänä Partalan ja Saarnialan kylien erottaminen omaksi koulupiiriksi. Puutteellisen valmistuksen vuoksi ei kunta voinut tehdä asiasta lopullista päätöstä. Vuonna 1919 kyseisten kylien asukkaat itse anoivat koulun perustamista. Valtuusto käsitteli anomusta joulukuussa 1919, mutta päätti jäädä odottamaan samassa kokouksessa asetetun piirijakovaliokunnan työtä. Koska valiokunta puolsi Partalan koulupiirin muodostamista, päätti valtuusto syksyllä 1920 avata Taneli Veikkaselta ja Juhana Partaselta vuokratuissa taloissa kansakoulun. Kouluhuoneistot olivat ahtaita ja epämukavia ja niinpä oman koulurakennuksen pystyttämisessä oltiin ripeitä. Koulurakennusta varten lunastettiin maa-alue Taavetti Viuhkoselta 5000 markan hinnasta. Koulutalon kustannusarvio oli 190 000 markkaa (nykyrahassa 63 160 euroa). Rakennuksen pystyttämisestä järjestettiin urakkahuutokauppa 26.3.1921. Koulupiirin asukkaat tarjosivat rakennustarpeet, urakoitsijan tehtäväksi jäi rakennuksen pystyttäminen. Kaikki koulupiirin asukkaat eivät kuitenkaan suorittaneet heille määrättyä työosuutta ja niinpä koulun johtokunta uhkasi periä ne rahana ulosoton kautta. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Irene Maria Sulka. 

Partalan kansakoulu vuonna 1956.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Pyöräretki 18.10.2015 reitillä Lappeenranta - Kansola - Konnunsuo - Lappeenranta

Sunnuntaiaamuinen näkymä Kaarnantieltä Lyytikkälän kyläaukeille

Näkymä Kansolan sillalta Lauritsalan suuntaan

Näkymä Kansolan sillata Nuijamaan suuntaan

Suomen ehkä kansainvälisimmän maaseutukylän kyltti Ruokolasta
tulevan tien varressa

Joutsenon vastaanotto- ja säilööottokeskus entisessä
Konnunsuon vankilassa

Ympärillä leviaa komea suomalainen peltomaisema

Konnunsuon entinen koulu

Kolkkoja ovat majoitusrakennukset

Sunnuntaisen pyöretkeni tavoitteena oli käydä kuvaamassa kaksi lakkautettua entistä kyläkoulua. Polettuani Nuijamaalle vievää tietä Lempiälään poikkesin Nuijamaantieltä Mäenpääntielle. Tien liittessä Kaarnantiehen, jatkoin sitä pitkin kohti Kansolaa. Kaunis aurinkoinen sää suosi matkantekoani jälleen, kuten lähes koko syksyn ajan. Pysähdyin toviksi ihailemaan Lyytikkälän kylän peltoaukeita, jonka jälkeen jatkoin Saimaan kanavan ylittävälle Kansolan sillalle. Koukkasin ihailemaan myös vanhan kanavauoman vartta, jossa paikoin on edelleen käytössä vielä vanha kanavatiekin.

Jatkoin Kaarnantietä Kansolan läpi Joutsenontien risteykseen. Siellä käänsin kulkurini kohti Konnunsuota. Ruokolan kylän peltoaukeitten jälkeen edesssä siintivätkin jo Konnunsuon entisen vankilan rakennukset. Kävin siellä kerran Konnunsuon toimiessa vielä vankilana. Tutustuimme noin 25 vuotta sitten vankilan toimintaan oppilaiden kanssa. Muutama vuosi myöhemmin yritin viedä sinne lakitiedon kurssilaisia, mutta tässä välissä olivat ohjeet muuttuneet. Vankila ei ottanut enää vastaan vierailevia oppilasryhmiä. Ilmeisesti viranomaisten mielestä saattaisi joillekin nuorille pelkän vierailun perusteella syntyä liian hohdokas kuva "kiven sisällä" olosta.

Kuvasin aluksi lakkautettua Konnunsuon koulua peltoaukean takaa. Sen jälkeen ajelin pyörälläni ympäri - ämpäri vankila-aluetta, joka on siis nykyisin pakolaisten vastaanotto- ja säilöönottokeskus.  Entinen vankila ei ole kyllä miellyttävin asuinpaikka, mutta sen ympäristössä on mahtava luonto laajoine peltoaukeineen. Pakolaisten "discomusiikista" pitävät huolen tuhannet valkoposkihanhet, jotka ovat leirityneet osittain jopa vankilan maatilarakennusten väliin. Ajoittain satoihin lintuihin nousevat parvet kohoavat ilmaan nostaen "discomusiikin" volyymia huomattavasti. Jututin muutamia pakolaisia, kaksi heistä oli Aleppon kaupungista, Syyriasta. Toinen heistä olisi ulkonäön perusteella käynyt supisuomalaisesta punaisine hiuksineen ja partoineen.

Kaikki vastaantulijat joko tervehtivät oma-alotteisesti tai vastasivat tervehdykseeni. Pienet pojat hakivat heti kontaktia. Lapsia näkyi paljon, ja lastenrattaita oli talojen edessä. Koko alue oli erittäin rauhallinen, touhu verkkaisen uneliasta, Yksi ainut isohko miesporukka näkyi olevan koolla, seisoskeli sisääntuloportin luona.

Vierailu paikallisessa kuppilassa oli mielenkiintoinen. Hinnasto oli suomen lisäksi arabiaksi. Kuppilan omistaja oli tyytyväinen pakolaisiin, kehui heitä ja haukkui suomalaiset rasistit, oli todella vihainen näille. Hänellä ei ole ollut ongelmia pakolaisten kassa, sen sijaan joskus kantaväestön kanssa. Nämä paikalliset/muualta tulleet  rasistit kuulemma käyvät aika ajoin liimailemassa kuppilan vessaan ja muualle natsimerkkejä ja jättävät rasistisia lehtisiä. Omistaja kertoi tekevänsä niistä aina rikosilmoituksen. Poislähtiessäni paikalle ilmeistyi moottoripyörineen liivijengi. Huikkaisin heille lähtiessäni, että ottakaa romuillanne polkupyöräni kiinni...

Konnusuolta vie kilometrien pituinen viivasuora tie kohti Lappeenrantaa. Kivisaaren kohdalla on tien vieressä Lentolaivue 12:n muistomerkki, jonka huomasin tällä kertaa ja kävin kuvaamassa. Soskuan sulun jälkeen piipahdin vielä ottamassa kuvan kanavan varressa olevasta neuvostoliittolaisten sotavankien muistomerkistä. Sen jälkeen alkoikin paluumatkan loppuosa lievässä vastatuulessa.

Ps. Toinen aikomistani kyläkoulujen kuvauksista tyssäytyi nykyisten omistajien kuvauskieltoon.

Lisämajoitustilaa on saatu teltoista

Entisisä vankilarakennuksia, nykyisiä pakolaisten majoitustiloja

Taustamusiikista pitävät huolen tuhannet valkoposkihanhet

Lempiälän kansakoulu vuosina 1920 - 1925

Lempiälän entinen kansakoulu kuvattuna syksyllä 2014

Alla oleva yhteenveto Lempiälän koulun alkuvaiheista löytyy Lappeenrannan kaupunginarkistossa säilytettävästä Lempiälän koulun arkistosta. Täällä on aikaisempi artikkelini Lempiälän koulusta otsikolla "Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 2: Lempiälän koulu"

--------

Tietoja Lappeen Lempiälän koulusta 1920 – 1925 

Lappeen historiatoimikunnalle lähettänyt Lempi Suominen

Nykyisen Lappeen Lempiälän kansakoulupiirin lapset kävivät aikaisemmin koulunsa Lappeen Mustolan ja Lappeen Nuijamaan yhteisessä Kansolan koulussa. Ajatus oman koulun perustamisesta heräsi heti, kun edellä mainittu Kansolan koulu siirrettiin silloiselta paikaltaan Ruokosen kylään, koska koulumatkat tämän siirron vuoksi tulivat varsinkin Nuijamaan rajoilla asuville Lappeen lapsille siksi pitkiksi, että monet senvuoksi koulunsa lopettivat. Kyläläisten yhteisissä kokouksissa asetuttiin heti yksimielisesti kannattamaan koulun perustamishanketta.

Erimielisyyttä syntyi vain koulun paikan määräämisessä, mutta tarkastaja T. G. Murron välityksellä saatiin siinäkin sovinto aikaan. Asiaa eteenpäin viemään asetettiin komitea, joka toimikin siksi, kunnes valtuuston kokouksessa 23. p:nä kesäkuuta 1920 valittiin koululle ensimmäinen johtokunta. Valituiksi tulivat J. Lyytikäinen ja Aukusti Talonpoika Kähärilästä, Juho Suninen Lyytikkälästä, Juho Oikkonen Lempiälästä, Antton Peetman ja Aukusti Porvali Karhusjärveltä. Näistä on viimeksi mainittu toiminut koko ajan puheenjohtajana. J. Lyytikäinen on eronnut vuoden 1925 lopulla ja sijalle on valittu Juho Villa Kähärilästä.

Koulu alotti toimintansa vieläkin samassa virassa olevan opettaja Lempi Suomisen johdolla elokuun 30 p:nä 1920 vuokrahuoneissa Oikkosen talossa Lempiälän kylässä. Poikien käsityönopettajana toimi ensimmäisenä vuonna opettaja Emil Lumme pitäen tunnit Karhusjärvellä Antti Porvalin talossa. Kouluhuoneuston ahtauden vuoksi oli Kouluhallitus myöntänyt avustusta ainoastaan elokuun 1 p:vään 1922 sillä ehdolla, että oppilaita otetaan vastaan vain 32. Seuraavaan syksyyn oli kuitenkin kouluun pyrkijöitten luku lisääntynyt 63:een. Tälle oppilasmäärälle tarvittavan kyllin suuren huoneuston puutteessa oli entisen lisäksi vuokrattava toinen. Se saatiin Juhana Tyrisevän talosta Lyytikkälän kylästä. Opettajaksi Lyytikkälässä toimivaan kouluun valittiin 28 p:nä elokuuta 1921 Kalle Vihtori Sievänen, jonka paikalle tuli elokuun 1 p:nä 1922 nykyäänkin samassa virassa oleva opettaja Aarne Alarik Aalto.

Uutinen Lappeen kunnanvaltuuston kokouksesta, jossa hyväksyttiin Lempiälän koulun rakentaminen sekä valtuutettiin koulun johtokunta hankkimaan koulua varten piirustukset, kustannusarvio ja työpiirustukset. Etelä-Saimaa 1.11.1921.

Vuonna 1921 syksyllä pantiin alulle oman koulutalon rakentamishanke. Rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Räihä ja rakennutti urakoitsija J. Pelli. Rakennustyöt alotettiin keväällä 1922 ja saman vuoden syyskuulla voitiin jo koulutyö uudessa rakennuksessa alottaa. Vihkiäisjuhla vietettiin lokakuun 22 p:nä 1922 siinä toivossa, että nouseva polvi kerran kuntoisuudellaan palkitsisisi isien uhraukset ja täyttäisi heihin kohdistetut toiveet.

Seuraavana vuonna 1 päivä syyskuuta 1923 alotti koulun yhteydessä toimintansa alakansakoulu, jonka opettajana on 1 p:stä elokuuta 1923 toiminut opettaja Lyydia Anna Aalto ja 7 p:nä lokakuuta alkoi jatkokoulu, joten koulu nykyään toimii täydellisenä 6 – osastoisena kansakouluna kolmen opettajan hoidossa.