Ihalais(t)en kalkkivilouhos

Ihalaisen kalkkikivikaivoksen muistomerkki Lavolankadun ja Simolantien kulmauksessa

Muistomerkin infolaatta

Kun Lappeenrannan rautatieasemalta lähtee ajmaan länteen Ratakatua pitkin, saapuu rautatien alittamisen jälkeen valo-ohjattuun vilkasliikenteiseen risteykseen. Sen oikealla puolella, Lavolankadun ja Simolantien kulmassa, on pieni puistoalue, jossa nakottaa nurmikolla pystyssä isohko kalkkikiven lohkare. Kyseessä on Ihalaisen kalkkikaivoksen kunniaksi vuonna 1998 pystytetty muistomerkki.

Tällä viikolla Ihalaisen kalkkikivilouhos on ollut esillä laajasti paikallisissa viestimissä. Sanomalehti Etelä-Saimaassa ollut pari isoa artikkelia, jotka koskevat Ihalaisen kaivosta Lappeenrannassa. Toisessa (21.9.2015) Paroc Group ilmoitti lopettavansa Lappeenrannan tehtaan heikentyneen kysynnän takia etuajassa eli huhtikuussa 2016. Lappeenrannan kivivillatehtaan tuotanto ja kaikki sen työsuhteet päättyvät huhtikuun viimeisenä päivänä. Tehtaan sulkemisesta ilmoitettiin jo vuonna 2013, mutta alkuperäisen aikataulun mukaan tehdas oli tarkoitus sulkea vuoden 2016 loppuun mennessä. Lappeenrannan tuotantolaitoksen tontin vuokrasopimus päättyy vuonna 2019. Tontin omistava Nordkalk laajentaa kaivostoimintaansa tehtaan alla sijaitsevaan kalkkikiviesiintymään. Pari päivää myöhemmin (24.9.2015) luvattiin uutisotsikossa Lappeenrannan saavan uuden nähtävyyden, kun Parocin tehtaat puretaan ja valtatie kuudelta avautuvat hulppeat näkymät valkoisena hohtavan kaivoksen rinteille. Ihalaisen avolouhoksen pinta-ala on noin 40 hehtaaria, leveyttä sillä on 700 metriä, pituutta puolitoista kilometriä ja syvyyttä noin 150 metriä. Vuodessa kiveä louhitaan noin 2,1 miljoonaa tonnia.

Kuva

Ihalaisen kalkkikaivoksen alueen omistaa siis Nordkalk Oy. Kaivoksen ohella tehdasalueella on kalkkitehdas sekä paperipigmentin raaka-aineita ja wollastoniittia valmistavat rikastamot. Alueella on myös Finnsementin sementtitehdas, vielä puolisen vuotta Paroc Oy:n vuorivillatehdas sekä Suomen Karbonaatti Oy:n kalsiumkarbonaattipohjaisia päällystyspigmenttejä ja täyteaineita valmistava tehdas. Kalkkikiven louhinta alkoi Ihalaisen alueella pienimuotoisena jo 1500-luvulla. Paraisten Kalkkivuori Oy rakensi alueelle ensimmäisen kalkkikehäuunin vuonna 1910 ja vuokrasi alueen 50 vuoden ajaksi sen silloin omistaneelta Lappeenrannan kaupungilta. Vuonna 1938 alueelle perustettiin sementtitehdas. Tietoa siitä, milloin kaupunki möi alueen kalkkikivikaivoksen omistajalle, en löytänyt nopealla etsinnällä Lappeenrannan kaupungin historiateoksista.

Seilaillessani tänään Etelä-Savo-lehden vuoden 1923 vuosikertoja oli aamulla lukemani uutinen vielä hyvin mielessäni. Niinpä silmiini tarttui pian uutinen Ihalaisen kaivoksesta. Se on ilmestynyt 17.2.1923 ja kertoi Lappeenrannan kaupungin ja Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön välisen vuokrasopimuksen uusimisesta:

Valtuuusto hyväksynyt uuden vuokrasopimusehdotuksen.
Ihalaisten kalkkilouhoksen vuokraaminen.
Rahatoimikamarin esittämä uusi vuokrasopimusehdotus Ihalaisten kalkkikivilouhoksen vuokraamisesta Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiölle hyväksyttiin keskustelun jälkeen sellaisenaan ja rahatoimikamari oikeutettiin allekirjoittamaan lopullinen sopimus yhtiön kanssa.
Tämän mukaan vuokrataan Ihalaisten kalkkivivilouhos maa-alueineen mainitulle yhtiölle 37 vuoden ajaksi tammikuun 1 päivästä 1923 lukien. Vuokraaja maksaa maa-alueesta vuotuista maanvuokraa rautatien itäpuolella sijatsevasta osasta 12 ½ penniä neliömetriltä ja rautatien länsipuolella olevasta osasta 30 penniä neliömetriltä sekä lisäksi  vuosivuokraa kolme markkaa kultakin louhoksesta otetulta tonnilta kalkkikiveä ja on yhtiön maksettava vähintäin 25 000 tonnista vuosittain, vaikka se ei niin paljon louhisikaan. Tämän mukaan olisi kaupungilla tulossa louhoksesta alueineen 107 750 markkaa vuodessa sen sijaan, kun ne vanhan sopimuksen mukaan tekivät vain murto-osan tästä.

Lappeen kunnan 23:s kansakoulu vihitty tarkoitukseensa. (Etelä-Saimaa 29.1.1924)

Lakkautettujen kyläkoulujen kierroksillani pyöräilin maaliskuussa Muukonniemen koululle. Tein vierailustani myös merkinnän blogiini. Visiitin jälkeen kaivoin maakuntakirjastossa vanhat Etelä-Saimaat vuodelta 1924 esille, löytääkseni koulun vihkiäisistä kertovan artikkelin. Löytyihän se, päivättynä 29.1.1924. Kirjoitin sen puhtaaksi, joten tässä olkaa hyvä:

Viime sunnuntaina vihittiin Muukonniemessä sijaitseva Lappeen kunnan komein kansakoulu tarkoitukseensa.

Muukonniemen kansakouluhanke sai alkunsa siitä, että Lappeen kunnan saaristoalueiden, johon kuuluvat Lamposaari, Utransaari ja Hirvisaari, koulunpuute teollisuusalueiden laajetessa vuosi vuodelta kävi yhä suuremmaksi. Aikaisemmin kävivät näiden saarien lapset Lauritsalan koulussa. Kun koulumatka lapsilla oli 3 – 4 kilometriä vesimatkaa, kävi kulku varsinkin syksyin ja keväin hankalaksi, jopa vaaralliseksikin.

Koulupulan selvittämiseksi alkoivat piiriläiset suunnitella kahta koulua, joista toinen sijoitettaisiin saaristoon ja toinen mantereelle. Kunnalle koituvien suurten kustannusten vuoksi suostuivat saarelaiset sittemmin yhden suuremman koulun rakentamiseen mantereen puolelle, vaikkakin heille vielä jäi vesimatkaa noin yksi kilometri.

Näitten suunnitelmien pohjalla esitettiin asia sitten Lappeen kunnan valtuustolle, joka vuonna 1921 päätti koulun rakennettavaksi Muukonniemen seutuville ja valitsi toimikunnan, johon tulivat opettaja T. Pantzar, isännöitsija K.J.Lång ja tarkastaja T.G.Murto, ottamaan lähempää selvää koulun paikasta. Toimikunta, asiaa harkittuaan katsoi sopivimmaksi sen paikan Muukonniemekkeellä, jossa koulu nyt sijaitsee.

Valtuusto puolestaan hyväksyi toimikunnan ehdotuksen, mutta osa mantereella asuvista, koulupiiriin kuuluvista talollisista vaati koulun rakentamista lähemmäksi omia asutuksiaan, eli noin kaksi kilometriä koulun nykyisestä paikasta mantereelle päin. Vihdoin piiriläisten erimielisyyksistä selvittyä, päätti Lappeen kunnanvaltuusto 1922 syksyllä ostaa kaksi hehtaaria suuruisen alueen maanviljelijä Antti Penttilältä sekä otti seuraavan vuoden tulo- ja menoarvioon 450 000 markkaa koulun rakentamista varten.

Rakennustyöt alotettiin kevättalvella 1923 arkkitehti Toivo Salervon laatimien piirustusten mukaan, koulun johtokunnan valvonnan alaisena.
 

Muukonniemen kansakoulua kehuttiin Lappeen pitäjän kauneimmaksi sen valmistuttua 1923 - 1924. Koulu on arkkitehti Toivo Salervon suunnittelema.

Syyslukukauden alussa 1923 oli koulu niin valmis, että lukutoimet voitiin vaikeudetta aloittaa. Opettajiksi valitsi johtokunta 48 hakijasta yläkansakouluun Lapuan yhteiskoulun opettajat Lyyli ja Väinö Puurusen sekä alakansakouluun opettajatar Ida Kotirannan Lappeenrannasta. Heti alussa kirjoittautui kouluun 132 oppilasta. Koulu, joka sijaitsee Saimaan vesistön vilkasliikkeisimmän laivareitin varrella, on asemansa, ulkomuotonsa ja rakennustyylinsä puolesta Lappeen kunnan komein, rakennettuna kahta ylä- ja yhtä alakoulun opettajaa varten tarpeellisine opettajarakennuksineen ja koulukeittiöineen.

Rakennuskustannusten kokonaissumma on noussut 640 000 markkaan, johon erään sisältyvät ne huomattavat lahjoitukset, jotka Wahl & CO on rakennustarpeiden muodossa koululle lahjoittanut ja joka Lappeen kuntalaisten ja piiriläisten puolesta kiitollisuudella merkittäköön. Samoin on koulu saanut vastaanottaa lahjoituksen Rautakauppa Oy Ilmariselta kaikissa kouluhuoneissa tarvittavat akkunaverhotelineet sekä eräältä koulupiiriin kuuluvalta rouvalta akkunaverhot.

Kuten edellä mainittiin, alotti koulu varsinaisen toimintansa syksyllä 1923, mutta pidettiin koulun viralliset vihkiäiset vasta viime sunnuntaina. Tilaisuuteen oli kutsuttu Lappeen kunnanvaltuusto, Etelä-Saimaan opettajayhdistys, piiriläiset ja koulun ystävät.

Ohjelman suorituksen alottivat täsmälleen klo kaksi nelikätisellä pianonsoitolla rouva L.Puurunen ja hra Rolf Hypen esittämällä Beethovenin Egmond-alkusoiton. Tämän jälkeen seurasivat opettaja Väinö Puurusen avaus- ja tervehdyssanat. Tilaisuutta varten harjoitettu sekakuoro lauloi muutamia lauluja rouva L.Puurusen johdolla. Sitten seurasi ohjelmassa Händellin Largon ja myöhemmin Beethovenin toisen sinfonian trio-esitys (rva Puurunen urkuharmooni, hra K.J.Lång viulu ja hra Hypen piano) Nämä musikaalista kykyä vaativat kappaleet suoritettiin taiteellisella valmiudella. Vihkiäispuheen piti sotarovasti Alfons Lönnroth päivän tekstin johdolla. Esitelmän kansakoululaitoksen synnystä ja koulujen vaikutuksesta yhteiskuntaoloihin piti tarkastaja T.G.Murto. 

Muukonniemen koulun länsipääyty siintää puiden välistä Hartikanlahdelle

 Lennokkaassa ja muotokauniissa puheessaan valaisi arkkitehti Toivo Salervo kodin ja koulun keskinäistä suhdetta, josta moni, ehkäpä koululle kylmäkiskoinenkin, sai lämpimän ja kohottavan vaikutelman. Puheen jälkeen seurasi tilaisuutta varten harjoitetun mieskuoron laulua. Koulun rakennuskertomuksen selosti johtokunnan puheenjohtaja, isännöitsijä K.J.Lång tehden siinä selkoa koulun rakennushistoriikista. Lappeen kunnanvaltuuston puolesta esiintoi sen puheenjohtaja, opettaja T. Pantzar kiitokset siitä huomaavaisuudesta, jota koulun johtokunta on osoittanut valtuustoa kohtaan toivottaen samalla valtuuston puolesta onnea ja menestystä koulun työlle. Opettaja Lauri Uotila esitti opettajayhdistyksen ja opettaja Lumme Mustolan koulun kiitokset ja onnittelut. Loppurukouksen toimitti kirkkoherra A. Simola ja hartautta uhkuva tilaisuus päättyi virteen 350.
 

Kaikille kutsuvieraille tarjottiin kahvit Lamposaaren sahan isännistön puolesta. Ylevä mieliala vallitsi yleisössä vielä juhlasta lähdettyäkin ja varmaankin saatiin siellä puheiden, laulun ja soiton mukana kylvetyksi siunausta tuottavia siemeniä läsnäolleiden mieliin.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 15: Muukonniemi

Muukonniemen koulu, maaliskuu 2015

Tämäkertaisena postauksena on jälleen Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, nyt järjestyksessä numero 15 eli Muukonniemen koulu. Koulua ei olla tosin vielä lakkautettu, vaan se toimii edelleen, muttei varsinaisessa kiinteistössään. Oppilaat nimittäin kuljetetaan joka aamu Joutsenoon koulukiinteistön sisäilmaongelmien takia. Edellinen koulupäivitys esitteli Lamposaaren koulua, jossa vierailin samana päivänä maaliskuun alkupuolella, jona pysähdyin kuvaamaan komeaa Muukonniemen koulua. Vanha koulurakennus on todella upea, kuten ylläolevasta kuvasta näkyy. Sen lisäksi se sijaitsee hienolla paikalla, Saimaaseen pistävässä niemessä, keskellä kauneinta Järvi-Suomea.

Muukonniemen koulurakennus sijaitsee osoitteessa Muukonniementie 88,
Melkonniemessä, Hartikanlahden ja Mielonlahden välissä

Muukonniemen – Lamposaaren alueelle puuhattiin kansakoulua jo vuonna 1910. Seudun lapset olivat käyneet Mustolan kansakoulua vuoden 1905 syksystä alkaen. Matka sinne oli kuitenkin pitkä ja vaikeakulkuinen. Mustolan kansakoulun piirikokoukselle jätettiin anomus koulun perustamisesta Lamposaareen vuonna 1910. Anomus hylättiin piirikokouksessa 27.2.1910. Samaan aikaan puuhattiin kansakoulua Lauritsalaan. Tämä hanke toteutuikin vuonna 1911. Matka Lauritsalankin kansakouluun oli kuitenkin edelleen hankala varsinkin kelirikon aikana.

Muukonniemen molemmat koulurakennukset  maaliskuisessa kuvassa,
vasemmanpuoleinen rakennettu vuonna 1923, oikeanpuoleinen vuonna 1998.

Vuonna 1919 Lamposaaren, Utrasaaren sekä Hirvisaaren asukkaat perustivat Wahlin sahan isännöitsijan K. J. Långin johdolla toimikunnan, joka vaati kansakoulua sekä Lamposaareen että Muukkoon. Esitys koulujen perustamisesta toimitettiin kansakoulujen piirijakotoimikunnalle. Nyt pyrkimykset tuottivat tulosta ja niinpä vuonna 1920 hyväksytyssä Lappeen kunnan kolmannessa piirijakosuunnitelmassa mainittiin vihdoin Muukkolan koulupiiri. Aluksi suunniteltiin kahta koulua, toista saareen ja toista mantereelle. Koulun rakentamisesta lankeavat suuret kustannukset saivat kuitenkin saarilla asuvat taipumaan ainoastaan yhden, mutta suuremman koulun rakentamiseen ja tällä kertaa mantereelle. Lappeen kunnanvaltuusto oli myötävaikuttanut saarikoulun hylkäämistä, eväämällä vuonna 1921 toistamiseen rakentamisanomuksen. Koulupiiri koostui viidestä kylästä (Laihia, Saikkola, Hartikkala, Muukkola ja Ilottula) sekä kolmesta saaresta (Lamposaari, Utrasaari ja Hirvisaari).

Yksityiskohta vuonna 1923 rakennetusta koulusta

Koulun sijaintia ratkomaan valittiin toimikunta, johon kuuluivat opettaja Taavi Pantzar, isännöitsijä

K.J. Lång ja tarkastaja Taavi G. Murto. Paikaksi valikoitui Saimaaseen pistävä niemi, joka näkyi selkeästi myös Lamposaareen, josta merkittävä osa koulun oppilaista saapui. Kunnanvaltuusto hyväksyi toimikunnan ehdotuksen, vaikka osa mantereella asuvista talollisista vaati koulun rakentamista noin kaksi kilometriä mantereelle päin.

Kaunis ovikokonaisuus Muukonniemen koulurakennuksessa.

Niinpä tammikuun alussa 1923 Lappeen kunta osti talollinen Antti Penttilältä 1,5 hehtaarin (toisen tiedon mukaan kahden hehtaarin) maa-alueen koulun paikaksi. Kauppahinta oli 20 000 markkaa. Kunnan puolesta kauppakirjan allekirjoittivat Elias Tukia ja J. R. Malin. Koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi sahan isännöitsija K.J. Lång, taloudenhoitajaksi maanviljelijä Juhana Turkia ja jäseniksi työn johtajat Aukusti Topra ja H. Haave sekä työmiehet Edvard Manninen ja Frans Ruokokoski .  Jo samaisen tammikuun ensimmäisessä kokouksessaan johtokunta hyväksyi arkkitehti Toivo Salervon tekemät  kolmeopettajaisen koulun rakennuspiirustukset. Rakennustoimikuntana toimi koulun johtokunta joka antoi kivijalan teon Wille Hämäläisen urakaksi ja puurakenteet urakoi Juhana Ruokonen.

Muukonniemen koulurakennus Hartikanlahden jäältä kuvattuna

Kesällä 1923 julistettiin koulun johtajaopettajan, naisopettajan ja alakansakoulun opettajattaren virat haettavaksi. Hakijoita oli peräti 51. Valituiksi tulivat opettajapariskunta Väinö ja Lyyli Puurunen Lapualta yläkouluun ja opettaja Ida Kotiranta Lappeenrannasta alakouluun. Ida Kotiranta teki pitkän päivätyön Muukonniemen opettaja. Hän oli virassa aina vuoteen 1949 saakka. Koulutyö alkoi 28.9.1923 kahdessa vuorossa rakennuksen keskeneräisyyden takia ja kalusteiden puuttumisen takia. Ensimmäisenä lukuvuonna oppilaita ilmoittautui kouluun yhtyeensä 130. Koulun vihkiäisjuhlaa vietettiin 27. tammikuuta 1924. Koulun pitkäaikaisia opettajia ovat olleet Ida Kotirannan lisäksi Saima Salervo, Aili ja Matti Suorsa, Liisa Valtonen, Mirja ja Hannu Kyyrä, Maija ja Niilo Sinkko sekä Arja Pelkonen.

Etelä-Saimaan (2.2.1924) uutiskuva Muukonniemen koulun vihkiäisistä 27.1.1924

Olen poiminut rehtori Jukka Korpelan laatimasta koulun 75-vuotishistoriikistä joitakin mielenkiintoisia tapahtumia ja yksityiskohtia kouluvuosien varrelta:
- Alkamisvuodesta 1923 lähtien johtokunta avusti vähävaraisia oppilaita vaatteiden hankkimisessa . Ensimmäisenä kouluvuotena avustettiin 25 oppilasta 5000 markalla .
- Vuonna 1925 perustettiin suuren oppilasmäärän takia toisen alakoulunopettajan väli-

aikainen virka.
- Vuonna 1927 koulu oli viikon suljettuna tuhkarokkoepidemian takia.

- Vuonna 1929 oppilasmäärä oli kohonnut 180 oppilaaseen ja johtokunta päätti vastustuksesta huolimatta siirtää osan oppilaista Mustolan kouluun.

- 1930 -luvun vaihteessa muutama oppilas oli pois koulusta ja kulki kerjuulla. Tästä antoi koulun

johtokunta varoituksen kyseisten lasten vanhemmille.
- Ruokailu oli alkuaikoina vapaaehtoista ja maksullista, aterian hinta 50 penniä ateria. Tosin johtokunta myönsi vähävaraisille lapsille ilmaisen aterian.

- Vuonna 1935 pidennettiin hiihtoloma yhdeksänpäiväiseksi kurkkumätätapausten vuoksi.

- Koulun kaikkien aikojen oppilasmääränhuippu saavutettiin vuonna 1937, jolloin koulun kirjoissa oli 205 oppilasta jatkokoululaiset mukaanluettuina.

 - Talvisodan aikana koulutyö oli keskeytettynä viideksi kuukaudeksi, koska koulurakennusta tarvittiin sotilasmajoituksen tarpeisiin.

- Syyslukukaudella 1941 ei ensimmäinen luokka opiskellut lainkaan opettajapulan vuoksi.

- Vuonna 1943 pidettiin hallituksen määräyksestä helmikuussa kahden viikon hiihtoloma polttopuiden säästämiseksi.

- Vuodesta 1947 koululla on ollut terveydenhoitaja.

- Vaikka Lamposaaressa aloitti vuonna 1947 toimintansa kaksiopettajainen kansakoulu, oli Muukoniemeen perustettava viides opettajan virka vuonna 1948 suuren oppilasmäärän takia.

- 1950-luvun alussa koulun johtokunta tunsi (valittaen aina kouluhallitukseen asti) huolta pienten repunkantajien koulutiestä. Koulutie oli nimittäin sopimaton ja jopa vaarallinen kulkiessaan läpi erään talon karjahaan, jossa hevosetkin kirmailivat laitumella.

Muukonniemen kansakoulu kuvattuna 1950-luvun puolivälissä.
Lukuvuonna 1956 - 1957 koulussa oli 165 oppilasta.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

- 1950-luvun suuret ikäluokat nostivat oppilasvahvuuden jälleen kahdensadan pintaan ja laajentuneen Mustolan koulun lisäksi Muukon aseman seudulta pakkosiirrettiin 30 lasta Partalan

kouluun. Asiaa ei auttanut edes 76 oppilaan vanhemman vastustuskokous, josta lähetystö vei kirjelmän kouluhallitukseen asti vuonna 1960.

- 1960- luvun lopulla kansakoulu muututtui kuusivuotiseksi ja oppikoulun siirtyvien määrä kasvoi. Tästä seurasi oppilasmäärän lasku, joka johti viidennen opettajaviran lakkauttamiseen vuonna 1968.

- Vuonna 1975 koulun nimi muuttui Muukonniemen kansakoulusta Muukonniemen ala-asteeksi.

- 1980- ja 1990-luvuilla oppilasmäärä liikkui sadan molemmin puolin (vuoden 1998 alussa 96 oppilasta).

- Lisärakennus, jossa on liikuntasali, teknisentyön luokka ja väestösuoja, valmistui vuonna 1998. Samassa yhteydessä vanhan koulurakennuksen molemmat päädyt, entiset asunnot, muutettiin normaaleiksi perusluokiksi.

Muukonniemen koulu vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Muukonniemen koulu 2000-luvulla.
Muukonniemen koulun henkilökuntaa ja oppilaita alkoivat 2010-luvulla vaivata huonosta sisäilmasta johtuvat terveysongelmat. Nämä nousuivat esille varsinkin syksyllä 2013. Lopulta ajauduttiin tilanteeseen, jossa koulun oppilaat opiskelevat Joutsenossa, lakkautetun Joutsenon lukion jäljiltä jääneissä tiloissa. Sinne oppilaat kuljetetaan joka päivä. Tällaisena tilanne jatkunee, kunnes vuoden 2017 alussa valmistuva Pontuksen koulu korvaa Kanavansuun, Mustolan ja Partalan koulut Muukonniemen lisäksi.

Vuonna 1998 valmistunut lisärakennus

Vuonna 1998 valmistunut lisärakennus

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 6: Kauskilan koulu (Päivitetty 2.4.2016)

Kauskilan kansakoulu kukoistuksensa päivinä 1957, jolloin siellä opiskeli 65 oppilasta

Kauskilan koulu marraskuussa 2014 rappionsa päivinä. Edessä blogistin uskollinen kuljetusväline

Kun ajaa Vaalimaantietä noin kahdeksan kilometriä etelään, kääntyy oikealle tie, jossa lukee Kauskila. Kun nousee tiellä aluksi kohoavan mäentöyrään ylös, ja jatkaa matkaa vielä hetken, pilkistää ryteikköisen puuston välistä mäen rinteessä vanha koulurakennus. Kyseessä on Kauskilan koulu. Se sijaitsee Rouhkion mäellä, josta perimätiedon mukaan on aikoinaan löytynyt suuret määrät luurankoja. Nämä kylän asukkaat olivat sitten vieneet syvälle metsään haudattavaksi. Kauskila oli keskiaikaisen Lappeen pitäjän keskus ja siellä sijaitsi seudun kirkko ja kalmisto.

Kauskilan koulun portaat ovat katkenneet ja ikkunat ovat rikki.

Kokosin Kauskilan koulun vaiheista koostetta, jossa oli hyvänä apuna opettaja Lempi Kolpon laatima historiikki. Kauskilan kylän lapsista muutamat kävivät 1800-luvun lopulla kansakoulua Taikinamäen kansakoulussa. Myöhemmin muutamat perheet lähettivät heitä myös Puralan kansakouluun. 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenenllä alkoi aktiivinen työ oman kansakoulun saamiseksi seudulle. Lappeen kunta laati vuonna 1912 uuden kansakoulupiirijaon (kunnan alueelle tuli 19 piiriä), jossa yhdeksi piiriksi nimettiin Kauskila. Hankkeeseen ryhtyivät yhdessä seuraavat kylät: Kauskila, Vihtola, Tukiala, Hanhikemppi, Hanhijärvi, Nuuteroinen ja Hyypiälä. Kuten usein käynyt muidenkin kansakoulujen historiassa, niin täälläkin alkoi riita koulun paikasta. Osa halusi koulun Hytin aseman lähelle, toiset Kauskilan kylään. Tätä riitelyä kesti toistakymmentä vuotta aina senaattia myöten.

Uutinen Kauskilan kansakoulun avaamisesta.
Etelä-Saimaa 30.9.1920

Lappeen kunta varasi vuoden 1923 budjettiin 250 000 markan määrärahan Kauskilan kansakoulun rakentamiseen. Etelä-Saimaa 30.12.1922

Asia ratkaistiin lopulta niin, että Vihtola, Kauskila, Tukiala, Nuuteroinen ja Hyypiälä muodostivat koulupiirin. Hanhikemppi ja Hanhijärvi jäivät tämän ulkopuolelle.  Koulupiirin asukkaat pitivät useita valmistelevia kokouksia, joissa  puheenjohtajana toimi usein Maria Käkelä ja sihteerinä Matti Ikonen. Lappeen kunnanvaltuusto teki lokakuussa 1920 periaatepäätöksen Kauskilan kansakoulun perustamisesta. Koulutyö oli tarkotus aloitta ensiksi vuokrahuoneistossa. Koulupiirin ensimmäinen kokous pidettiin 27.6.1920. Seuraavassa kokouksessa koululle valittiin johtokunta, johon valittiin seiraavat henkilöt: talollinen Antti Sokura, Vihtolasta, kirjuriksi talollinen August Sokura Vihtolasta, sekä jäseniksi Maria Käkelä, Matti Ikonen, August Pukki, Antti Partanen ja Ville Vihtonen, kaikki talollisia.

Koulun ensimmäiseksi opettajaksi johtokunta valitsi 19.6.1921 Helmi Johanna Kettusen, joka oli saanut keväällä päästötodistuksen Sortavalan seminaarista. Koulu aloitti toimintansa Elias Karhun talossa 23.9.1921. Oppilaita oli yhteensä 36, heistä 22 oli poikia ja 14 tyttöjä. Hyypiälän kylän lapset eivät mahtuneet vuokrahuoneiston pienuuden takia kouluun, joten he kävivät Puralan koulussa. Uuden piirijaon Lappeen kunta sai vuonna 1922 ja siinä Kauskila sai pitää koulupiirinsä.

Näkymä koululle Kauskilantieltä

Kauskilan koulun rakentaminen aloitettiin keväällä 1923. Määrärahan koulun rakentamiseen oli kunnanvaltuusto myöntänyt viimeisessä kokouksessaan joulunpyhien ja uudenvuoden välissä. Koulu valmistui syksyllä niin, että 18.10.1923 koulun omaisuus voitiin siirtää uuteen kaksikerroksiseen koulurakennukseen. Koulun vihkiäisiä vietettiin 21.10.1923. Koulun opettaja vaihtui kesällä 1922, kun opettajaksi tuli Lempi Amanda Kolppo. Ensimmäisinä vuosina koulussa oli vuosittain noin 30 oppilasta. Lukuvuonna 1956 - 1957 Kauskilassa oli keväällä 65 oppilasta. Oppilasmäärä väheni 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa ja lisäksi koulu oli päässyt huonoon kuntoon. Niinpä koulun toiminta rakennuksessa päättyi keväällä 1971.

Alla taulukko koulun oppilasmääristä vuosilta 1922 - 1971. Tiedot on poimittu Lappeen kunnan kunnalliskertomuksista.

Vuosi	x	1922	1923	1924	1925	1926	1927	1928	1929	1930	1931	x
Oppilasmäärä	x	37	38	21	33	21	29	28	36	35	35	x
Vuosi	1932	1933	1934	1935	1936	1937	1938	1939	1940	1941	1942	1943
Oppilasmäärä	20	33	39	40	43	35	34	37	46	43	32	36
Vuosi	1944	1945	1946	1947	1948	1949	1950	1951	1952	1953	1954	1955
Oppilasmäärä	38	41	39	45	45	47	52	63	53	58	52	53
Vuosi	1956	1957	1958	1959	1960	1961	1962	1963	1964	1965	1966	1967
Oppilasmäärä	63	64	60	57	60	62	60	59	55	55	40	49
Vuosi	1968	1969	1970	1971	x	x	x	x	x	x	x	x
Oppilasmäärä	45	31	28	22	x	x	x	x	x	x	x	x

Tässä kuva koulusta "vanhoilta hyviltä ajoilta" eli lukuvuodelta 1964 - 1965. Kuvan takana oleva teksti kertoo koulussa olleen tuolloin 40 oppilasta

Alla lisää kuvia Kauskilan koululta. Kuvat kertovat siitä, että kiinteistöllä ei ole enää montakaan vuotta jäljellä. Koulun tontti on pahoin pusikoitunut, hirsissä on lahovaurioita, portaat ovat luhistuneet, katto sen sijaan näytti ehjältä. Kukahan tämän kiinteistön omistaa?

Näkymää koululle Kauskilantieltä haittaavat tiheät pusikot

Komeat portaat tuovat alas yläkerrasta. En viitsinyt testata, kestäsivätkö vielä. Kuvassa etualalla näkyvissä nyykähtänyt lipputanko.

Vielä yksi näkökulma Kauskilan koululle