Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Kansakouluntarkastaja Väinö Knuutinen

Kansakouluntarkastaja Väinö Knuutinen
Kuva: LKA.

Sotavuosia seuranneen jälleenrakennuskauden ajan Lappeenrannan kansakouluntarkastajana toimi kymiläissyntyinen kansakoulunopettaja Väinö Knuutinen (17.2.1911 – 7.12.1970). Hän oli valmistunut kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista vuonna 1931 ja toiminut aikaisemmin opettajana Pielisjärven kunnan kansakoulussa sekä Kotkan kaupungin kansa- ja jatkokoulussa. Lisäksi hän oli suorittanut jatko-opintoja Helsingin ja Turun yliopistoissa. Knuutinen aloitti kansakouluntarkastajan tehtävässään 1.8.1946. Tehtävänimike muuttui 1.4.1970 alkaen koulutoimenjohtajaksi. Väinö Knuutinen tunnettiin innostuneena, monipuolisena ja tarmokkaana koulumiehenä, joka johti kaupungin koulutointa asiantuntemuksella yli vaikeiden vuosien. Alkuvuosina koulutoimen haasteina olivat erittäin niukat määrärahat ja lähes toivoton tilanahtaus, joista kuitenkin selvittiin hyvin osin koulutoimentarkastajan organisointikykyjen ansiosta.

Väinö Knuutisella oli suuri määrä luottamustehtäviä. Hän oli Lappeenrannan kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1948 – 1950 sekä 1957 – 1966. Kirjastolautakunnan jäsen hän oli vuosina 1952 – 1967, joista vuodet 1954 – 1967 puheenjohtajana. Lisäksi hän oli jäsenenä kasvatusneuvolan johtokunnassa, Etelä-Karjalan maakuntaliiton museotoimikunnassa, Lappeenrannan Työväenopiston johtokunnassa ja Lappeenrannan Musiikkiopiston johtokunnassa, jonka puheenjohtaja hän myös oli. Hänellä oli edellä mainittujen luottamustehtävien lisäksi lukuisa joukko muita toimikuntien ja johtokuntien jäsenyyksiä.

Väinö Knuutinen ajoi tarmokkaasti uudistuksia ja kokeiluja lappeenrantalaisiin kouluihin.  Hän ymmärsi jo 1950-luvulla englannin kielen osaamisen merkityksen ja niinpä Lappeenranta oli eturivin kaupunkeja englannin kielen opetuksen aloittamisessa kansakouluissa. Lisäksi tarkastaja Knuutinen halusi, että Lappeenranta olisi kärjessä myös matemaattisten aineiden opiskelussa ja hän tuki ns. uuden matematiikan opetuksen aloittamista kaupungissa. Hän näki myös erityisopetuksen kehittämisen tärkeänä ja kaupungin kouluihin syntyikin perinteisten apukoululuokkien lisäksi tarkkailuluokkia ja huonokuuloisten luokka. Koululaitos panosti vahvasti myös luku- ja kirjoitusvaikeuksista kärsivien ja puhevikaisten opetukseen.

Tarkastaja Knuutisen sydäntä lähellä oli musiikki ja varsinkin opettajien kuorotoiminta. Hänen johtamansa opettajakuoro oli säännöllinen esiintyjä lukemattomissa eri juhlatilaisuuksissa. Opettajakuoron lisäksi Knuutinen johti myös Lappeenrannan Työväenopiston kuoroa. Väinö Knuutisen panos oli merkittävä kansakouluväen suurjuhlien toteuttamisessa Lappeenrannassa kesällä 1950.  Suurjuhlista syntyi idea järjestää jokavuotinen kansakouluväen kevätjuhla, joka kokosi toukokuun lopussa tuhansia katsoja Linnoituksen kesäteatteriin. Tarkasta Knuutisen ”silmäterä” oli lisäksi Lappeenrannan kansakouluväen kevätjulkaisu ”Opinsauna”, jota hän avusti säännöllisesti kirjoituksillaan. Lappeenrannan koulutoimi menetti vaikeaan sairauteen menehtyneessä Väinö Knuutisessa idearikkaan ja tarmokkaan johtajan.

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Torpparinpojasta kansakouluntarkastajaksi: Taavi Gabriel Murto

Taavi Gabriel Murto
Kuva: LKA.

Vesilahdella 25.3.1877 syntynyt Taavi Gabriel Murto oli merkittävin lappeenrantalainen kouluvaikuttaja vasta itsenäistyneen Suomen ensimmäisellä vuosikymmenillä. Taavetti ja Hilma Murron torppariperheeseen syntynyt nuorukainen valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1899. Hän suoritti lisäksi filosofian kandidaatin tutkintoa vastaavat opinnot Helsingin yliopistossa. T. G. Murto, jota nimimuotoa hän yleensä käytti, toimi kansakouluopettajana Anjalassa vuosina 1899 – 1902. Sieltä hän siirtyi opettajaksi Juupajoen Korkeakoskelle. Vuonna 1915 hänet valittiin v.t. kansakouluntarkastajaksi ja neljä vuotta myöhemmin Lappeenrannan tarkastuspiirin kansakouluntarkastajaksi, jossa tehtävässä hän oli aina vuoden 1944 alkuun saakka. Vuonna 1922 hänet valittiin lisäksi Lappeenrannan kaupungin kansakouluntarkastajaksi.

Ammattiuransa ohella tarkastaja Murto oli monin tavoin mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Tarmokkaana, aikaansaavana ja työtä pelkäämättömänä henkilönä hänelle lankesi monia keskeisiä tehtäviä. Lappeenrannan kaupunginvaltuuston jäsen hän oli vuosina 1922 - 1947, rahatoimikamarin jäsen 1925 – 1929, kaupunginhallituksen jäsen 1930 – 1934 ja 1941 – 1945. Edellä mainittujen kunnallisten luottamustoimien lisäksi hän kuului lukuisiin lautakuntiin ja toimi kaupungin kunnallisena tilientarkastajana vuodesta 1935 vuoteen 1940. Tarkastaja Murrolla oli lisäksi seurakunnallisia luottamustehtäviä ja hän oli mukana aktiivisesti järjestötoiminnassa. Puoluekannaltaan hän oli kokoomuslainen ja kuului puolueen paikallisen sanomalehden Etelä-Savon johtokuntaan.

Ennen Lappeenrannan kansakouluntarkastajaksi valintaansa T. G. Murto toimi kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana ja valintansa jälkeen pitkään johtokunnan sihteerinä. Tarkastaja Murron huolenpidon kohteena oli erityisesti kaupungin jatkokoulun kehittäminen. Lisäksi hän oli keskeinen henkilö Lappeenrannan Yhteiskoulun perustamisessa vuonna 1930. Kaiken edellä mainitun monipuolisen työn, luottamustoimien ja järjestötoiminnan lisäksi T. G. Murrolla oli erityinen mielenkiinnon kohde: paikallishistoria. Hän kokosi yhteensä seitsemän paikallishistoriasta kertovaa kirjaa. Nämä olivat vuonna 1924 ilmestynyt Lappeenrannan kansakoululaitoksen historia, Lappeen pitäjänhistoria 2 vuodelta 1929, Piirteitä Lemin seurakunnan vaiheista vuodelta 1936, Savitaipaleen pitäjänkirjaston 70-vuotishistoriikki vuonna 1937, Savitaipaleen pitäjänhistoria vuonna 1939, Lappeenrannan kaupungin kirjaston historia vuodelta 1947 ja vuonna 1949 postuumisti julkaistu Lappeenranta 300 vuotta kaupunkina. Lisäksi hänen kynästään syntyi kymmenittäin paikallishistoriasta kertovia kirjoituksia Etelä-Savo-lehteen. Hämmästyttävän laaja oli siis hänen elämäntyönsä.

Tarkastaja T. G. Murron elämäntaival päättyi 3.1.1949 Lappeenrannassa.