Purettujen kaupunkikoulujen kierros, osa 1. Tyysterniemi

Luokkahuonekuva

Olen aikaisemmissa kirjoituksissani esitellyt runsaasti lakkautettuja kyläkouluja. Tällä kertaa alkaa kokonaan uusi kirjoitussarja; purettujen kaupunkikoulujen kierros. Ensimmäisenä vuorossa on nyt Tyysterniemen koulu, mutta lähivuosina on monen muunkin kaupunkikoulumme kohtalo sama.  Kävin kuvaamassa koulua sekä ulkoa että sisältä noin kuukausi sitten. Toissapäivänä Etelä-Saimaassa ollut artikkeli koulun purkamisesta kirvoitti lopullisesti sormeni näppäimistölle. Koulun tontille aiotaan rakentaa kaksi vuokrakerrostaloa sekä muutamia omistusasuntoja sisältäviä kerrostaloja
.

Portaikkoa

Tyysterniemen koulun toiminta lakkautettiin vuonna 2009. Lehtiuutisen mukaan syynä ei ollut kuitenkaan koulun huono kunto, vaan alueen kaikkien oppilaiden mahtuminen Voisalmen kouluun. Muistelen kuitenkin joskus kuulleeni huhuja koulun huonosta kunnosta ja sisäilmaongelmista ennen sen lakkauttamista. Vuoden 2009 alussa Tyysterniemen koulua tarjottiin Steiner-koululle, joka ei ollut kiinnostunut sen hankkimisesta. Koulun alueesta järjestettiin vuonna 2010 tontinluovutuskilpailu, jonka voitti Lemminkäinen Talo Oy Kaakkois-Suomi. Yhtiön tarjous oli 4,1 miljoonaa euroa. Lemminkäinen vetäytyi kuitenkin hankkeesta keväällä 2014. Koulu on ollut jatkuvan ilkivallan ja hävitys- ja tuhoamisvimman kohteena heti käytöstä poistamisen jälkeen. Vandalismi on kukoistanut. Kiinteistössä on ollut muutamia tulipaloja ja onpa siellä pidetty kaupunkisodankäynnin harjoituksiakin. Oheiset kuvat kertovat koulun surullisen kunnon ennen kiinteistön lopullista tuhoamista. Käsittämätöntä touhua. Tulee mieleeni kaupunki nimeltä Detroit, jonka rappeutuneita kortteleita olen kierrellyt muutaman kerran. 

Etelä-Saimaa 17.4.1966

Kansakoulun rakentaminen alueelle oli ensimmäisen kerran esillä Lappeenrannan kansakoulujen johtokunnassa elokuussa 1952, jolloin todettiin: Asemakaavaan olisi huomioitava lähivuosien rakennusohjelmaan Voisalmen - Tyysterniemen koulutalojen tarve. Tyysterniemelle ja Voisalmeen nousi nopeasti 1950- ja 1960-luvuilla isohko asutusalue. Lappeenrannan kansakoulujen johtokunta laati lopulta elokuussa 1964 rakennussuunnitelman uudelle koululle, ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen 11.1.1965. Tämän pohjalta Tyysterniemelle rakennettiin 350 oppilaalle suunniteltu koulu. Rakennuksen kustannusarvio oli 1,2 miljoonaa markkaa ja kouluun tuli yhdeksän tavallista luokkaa, erityisluokkatiloja, voimistelusali ja kouluruokala. Koulutyö voitiin aloittaa uudessa rakennuksessa 1.9.1966 ja lopulliseen kuntoon kiinteistö saatiin syyskuun aikana. Valmista, moderniksi kehuttua koulurakennusta juhlittiin 16.4.1967. Ensimmäisen kouluvuonna koulussa oli 330 oppilasta.
 
Koulun pihamaalle pystytettiin toukokuussa 1969 Tyysterniemen koulun pihalle kuvanveistäjä Antti Louhiston veistos "Keväthyppyjä". Siinä keväällä laitumelle loikkiva nuori hieho  kuvaa hyvin sekä täynnä elämänriemua hihkuvia lapsia koulun pihalla että huolettoman kesän alkamista. Patsas sai nopeasti lempinimekseen "ABC-vasikka". Kun Tyysterniemen koulun toiminta lakkasi keväällä 2009, "ABC-vasikka" siirrettiin Voisalmen koulun pihalle.

Kun katsoo alla olevaa kuvakavalkadia, ei voi kuin päivitellä sitä typeryyden määrää, joka on on purkautunut hävitystä tehdessä!

Ovet on auki

Salpalinja Lappeenrannan Voisalmessa

Salpalinjan Voisalmen tukikohta numero viiden opastaulu Voisalmentien varressa

Itsenäisyysaamupäivän kunniaksi pyöräilin tutustumaan Salpalinjan rakenteisiin Voisalmessa. Räntää satoi välillä taivaan täydelta lämpötilan ollessa nollan tienoilla. Poikkesin matkalla Lappeenrannan wanhalla ortodoksisisella hautausmaalla, joka sijaitsee Taipalsaarentien varressa, sen ja Rakuunamäen varuskunta-alueen välissä, korkella mäen harjanteella Pallon S-Markettia vastapäätä. Sitä ihailtuani siirryin Tyysterniemen kautta Voisalmen rantaan, varsinaiselle määränpäälleni. Perehdyin tällä kertaa tukikohtiin numerot 4, 5 ja 6. Koska puolustuslinjan rakenteet ovat keskellä kaupunkiasutusta, niistä oli tullut paikoin sekä puutarha- että muiden jätteiden kaatopaikkoja.

Voisalmentien vieressä Tyysterniemen sillan luona, seisoo bunkkerin (no 5) edessä  muistokivi, jossa lukee kuvanveistäjä Vilho Härkösen sommittelema teksti:
Tälle paikalle rakennettiin vuonna 1941 vapautemme suojaksi Salpalinjan tukikohta.
Lappeenrannan Sotaveteraanit 1981

Voisalmen Salpalinjan rakenteet on valittu kuuluvaksi valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. 2010-luvun alussa tehtiin Salpalinjasta laaja inventointi, joka valmistui keväällä 2012. Inventointiraportti löytyy täältä. Pienen etsimisen jälkeen löysin hakemani Salpalinja-rakenteet. Niihin kuuluva tukikohta no 5 sijaitsee aivan Voisalmentien eteläpäässä. Aluetta on siistitty talkoilla yhdessä asukkaiden ja Salpalinja-hankkeen kanssa muutamia vuosia sitten.

Voisalmen tukikohta 5:n konekiväärikorsun ampuma-aukko. Kyseessä on teräsbetoninen konekiväärikorsu, joka sijaitsee Voisalmentien ja Kivisalmenkadun risteyk­sessä, kadun laidalla. Majoitustilaan ja asekammioon on omat erilliset ovet. Korsussa on te­räksinen, vuoden 1939 mallinen tähystyskupu, joka on naamioimaton. Majoitustila on tarkoi­tettu 20 hengelle. Konekiväärin asekammion katossa on teräslevyt. Aseseinä on naamioitu kivimuurauksella. Ampumasektorin keskisuunta on 150°.

Teräksinen tähystyskupu konekiväärikorsun päällä

Salpalinjan linnoitusrakenteet muodostavat Lappeenrannassa hyvin monimuotoisen kokonaisuuden. Ylämaalla ne ovat osa vahvasti linnoitettua Suomenlahti-Kivijärvi linjaa. Kivijärveltä Saimaalle puolustuslinja koostuu vesistöön tukeutuvista rakenteista. Tänä on tehty linnoittamalla kannakset sekä saaristoa. Niinpä Lappeenrannan kohdalla Salpa-linja rakennettiin kaupungin edustalla oleviin saariin ja niemiin. Skinnarilan jälkeen puolusasemat olisivat olleet Ruohosaaressa, Naurissaaressa ja Voisalmessa. Itse kaupunki olisi luovutettu hyökkääjälle. Katsellessani Tyysterniemen kallioilta alas, mietin sitä, etteikö kaupungin harjanteilta ja myös Tyysterniemen mäeltä olisi ollut oiva näkyväisyys alempana sijaitsevaan saaristoon ja siellä oleviin Salpa-linjan asemiin. Onneksi niitä ei tarvinnut koskaan testata.

Voisalmen tukikohta 5:n juoksuhautaa

Sisänäkymää Voisalmen tukikohta 5:n  konekiväärikorsuun.

Salpalinjaa on Lappeenrannassa sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. Lappeenrannan alueella on yli 70 teräsbetonikorsua, 4 luolaa, yli 40 pallokorsua ja kymmeniä kilometrejä kivi- ja kaivantoestettä. Taajama-alueella Salpalinja on jäänyt osin kaupunkirakentamisen alle, mutta maaseudulla on maastossa edelleen nähtävillä yhdys- ja taisteluhautoja, ampumapesäkkeitä sekä korsujen pohjakuoppia. Kuitenkin korsuja, juoksuhaudan pätkiä, konekivääripesäkkeitä ja varsinkin panssariesteitä on monin paikoinen selvästi näkyvissä myös kaupunkirakennusten välissä. Näin on myös Voisalmessa ja Skinnarilassa.

Yhdys-/juoksuhautaa Voisalmen tukikohta 5:n laella

Tässä inventointiraportista koottua:

Salpalinjaan kuuluvia rakenteita sijaitsee kuudessa osassa Voisalmensaaren eteläosassa. Osa Voisalmensaaren linnoitteista on jäänyt asutuksen ja tieverkoston alle. Kohteen lounaisosan linnoitteet, Voisalmen rannas­sa, Voisalmentien länsipuolella kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin ympä­ristöihin ja niiden rauhoitusluokka on 1. Muut Voisalmen kohteen linnoitteet kuuluvat rauhoitusluokkaan 2.

Voisalmen rannalle on rakennettu neljä teräsbetonista konekiväärikorsua, numerot 4, 5, 6 ja 8. Korsujen ympäristössä ja taustalla on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja taistelu- ja yh­dyshautoja. Voisalmentien länsipuolella hautoja on tuettu betonilla. Mainitulla alueella on kallion päällä taisteluhaudassa lisäksi kaksi betonista ampumapesäkettä, joista läntisempi on katettu. Betonilla tuetut taisteluhautaosiot olivat Salpalinjalla harvinaisia. Asemien eteläpuolella on kivinen panssarivaunun este, joka on tuhoutunut itä­osastaan.

Voisalmentien länsipuolella este sijaitsee järven rannassa ja sen muodostaa kylmämuurattu kiviseinämä, jonka korkeus on 2,5 metriä. Este on jatkunut Voisalmentien itäpuolella nelirivisenä, tyypillisen mallisena esteenä, jossa estekivet on aseteltu pystyyn. Esteestä on tällä alueella säilynyt vain osia.

Kivieste jatkuu Voisalmen rannassa, Taipalsaarentien länsipuolella. Tien länsipuolella ne jakaantuvat useampaan linjaan, jotka kulkevat omakotialueen poikki Puhurinkadun itäpuolelle ja Kariniemenpuistoon, Saimaan rantaan, joista ne jatkuvat nelirivisenä vielä kymmenkunta metriä järveen. Esteet ovat osittain tuhoutuneet omakotialueen ja katuverkoston alle. Esteen taustalla on ollut maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen,  jotka ovat säilyneet vain osittain.

Suolahden länsirannalla, rautatien ja Kivisalmenkadun välisessä metsikössä on säilynyt ko­konaisuus kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen ja korsuineen. Samanlai­nen kokonaisuus on säilynyt Suolahden pohjukan pohjoispuolella, jyrkkärinteisellä harjulla.

 
  Alla lisää kuvia Voisalmen Salpalinjan linnoitusrakenteista:

Salpalinjan Voisalmen tukikohta numero 4:n konekiväärikorsun ampuma-aukko. Tämäkin on teräsbetoninen konekiväärikorsu, joka sijaitsee Niittyvillantien eteläpuolella, Voisalmen ran­nassa, puistossa. Sisäänkäynnin yhteydessä on panssaritorjuntatykin suojatila. Majoitustilaan ja asekammioon on omat erilliset ovet. Majoitustila on tarkoitettu 20 hengelle. Kirjallisten läh­teiden mukaan konekiväärin asekammion katossa on teräslevyt 16°. Aseseinä on naamioitu kivimuurauksella. Ampumasektorin keskisuunta on 190°.

Salpalinjan Voisalmen tukikohta numero 4:n konekiväärikorsun sisäänmenoaukko

Salpalinjan Voisalmen tukikohta numero 4:n ampuma-aukkoa sisältä katsottuna

Salpalinjan Voisalmen tukikohta numero 4:n sisätiloja. Paikalliset "taiteilijat" ovat kirjoitelleet suuria elämänviisauksiaan seinille. Nuo mustat kasat korsun lattialla eivät ole ruumiita.

Voisalmen tukikohta no 4:n konekiväärin ampuma-aukko Voisalmen rantaa kohti

Voisalmen tukikohta no 6:n konekiväärin ampuma-aukko. Kuten kuvasta näkyy, tukikohdan päällä seisoo nykyisin omakotitalo.