Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Lappeelaisten taistelu kyläkoulujen perustamisesta

Siparin kansakoulu vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Taikinamäelle vuonna 1878 rakennettu kansakoulu oli pitkälti toistakymmentä vuotta ainoa Lappeen kunnan kansakoulu. Ensimmäinen kylänseutu, jossa alettiin vaatia oman kansakoulun saamista oli pitäjän eteläosassa sijaitseva Haapajärvi. Vankilassa opettajana toimineella Adam Lindhillä oli kylässä oli maatila. Hän teki teki kuntakokouksessa vuonna 1888 ehdotuksen naisopettajan johtaman kansakoulun avaamisesta Haapajärvelle, mutta aloite hylättiin. Kun syksyllä 1890 Taikinamäen kansakouluun ilmoittautui jo 101 oppilasta, esitti koulun johtokunta kuntakokoukselle kolmannen opettajan palkkaamista. Sen sijaan haapajärveläiset vaativat jälleen omaa koulua itselleen, mutta turhaan. Tuloksettomaksi jäi haapajärveläisten vaatimus myös saman vuoden joulukuun kuntakokouksessa. Hylkäämisen perusteluna oli tällä kertaa se, ettei tiedetty, miten haapajärveläisten valitus Taikinamäen kolmannen opettajan viran perustamisesta tulisi päättymään. Kun maaliskuussa 1892 keskusteltiin Taikinamäen koulun korjaamisesta, nousi  Haapajärven kansakoulun perustaminen jälleen esille.  Nyt perustettiin komitea, jonka tehtäväksi tuli laatia ehdotus sekä Taikinamäen kansakoulun huoneiden korjaamisesta että kansakouluasioiden järjestämisestä kunnassa.  Komitean ehdotti sekä Taikinamäen kansakoulun korjaamista että kunnan jakamisesta Haapajärven, Kokkilan, Mustolan, Pahloisten ja Seppälän eli Pulsan koulupiireihin. Vain Taikinamäen koulun korjaaminen sai tällä kertaa kuntakokouksen siunauksen. 

 

Taikinamäen entinen kansakoulu

Uusien koulujen rakentaminen oli, tuloksetta, uudelleen esillä vuonna 1894, kun kuvernöörin uhkasakon pakottamana päätettiin rakentaa Taikinamäen kansakouluun kaksi lisäluokkaa. Koulun tilanahtaudesta kertoo hyvin uutinen, jonka mukaan sieltä lähetettiin 24 itkevää lasta kotiin kesken lukuvuoden.  Vajaa kaksi vuotta myöhemmin, 14.3.1896, oli kansakoulun perustaminen Haapajärvelle jälleen esillä kuntakokouksessa. Alustavasti oli kauppias H. Leinon kanssa tehty jo luokkahuoneista vuokrasopimuskin. Vaikka useat keskeiset kunnalliset vaikuttajat, mm. kirkkoherra Gustaf Nordström, kappalainen Karl Gustav Forsblom puolustivat koulun avaamista, kokouksen selvä enemmistö vastusti sitä. Koulun vastustajat vaativat, että ennen uusien koulujen perustamista oli perustettava toimikunta, joka päättäisi koulujen määrästä ja paikoista. Koulujen rakentamista ajaneet kuntalaiset esittivät nyt piirijakokomitean perustamista. Koulujen jarruttajat onnistuivat kuitenkin saamaan kuntalaisten suuren enemmistön vastustamaan tätäkin ehdotusta. 

Kaukaan vuonna 1950 valmistunut kansakoulu on järjestyksessä jo kolmas
koululle rakennettu rakennus. Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Vuoden 1896 aikana tapahtui kuitenkin Lappeen kunnan kouluasioissa merkittävä muutos. Kuntaan perustettiin yhteensä kolme uutta kansakoulua. Lisäksi kuntakokous hyväksyi 5.12.1896 pitämässään kokouksessa piirijakokomitean perustamisen. Komiteaan valittiin talolliset Heikki Leino, Mikko Sipari, Simo Anonen, Martti Pusa, August Suninen, Taavetti Ruokonen ja Ville Tani, kanttori Isak Kotonen, lautamies W. Ryösö, kauppias Villanen ja taloudenhoitaja Caleb Rasander. Kaikkien kolmen uuden kansakoulun perustamisen käynnistivät yksityiset tahot.  Kaukaan tehtaiden kansakoulun taloudellisesta pohjasta vastasi Aktiebolaget Kaukas Fabrik. Tehtaan työväki oli sen perustamisesta alkaen kaivannut omaa kansakoulua. Asiasta neuvoteltiin tehtaan isännistön ja työväen kesken, koska kunnalta ei apua ollut saatavissa. Aluksi suunniteltiin oman koulupiirin muodostamista. Koulupiiri olisi yhteisesti ylläpitänyt koulua. Lopulta kuitenkin tehtaan omistaja Hugo Standertskiöld päätti rakentaa ja ylläpitää koulun sekä palkata sille opettajat. Tosin koulu sai opettajan palkan suuruista valtionavustusta jo vuodesta 1897 alkaen. Samalla Standertskiöld pidätti itsellään oikeuden johtokunnan valintaan. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Tammisaaren opettajaseminaarista valmistunut tarmokas Aina Adele Simolin, joka oli tehtävässä aina vuoteen 1915 saakka. Koulu avattiin 19.10.1896 ja siihen ilmoittautui 46 oppilasta. Koulu toimi aluksi kaksikielisenä, sillä alkuvuosina oppilaista 5 – 7 oli ruotsinkielisiä. He saivat kaksi tuntia päivässä opetusta omalla äidinkielellään. Koulu muuttui kokonaan suomenkieliseksi vuonna 1910.

Talollinen Taavetti Muukkonen vuokrasi
1.65 hehtaarin tontin Mustolan kansakoulua varten

Syksyllä 1896 samoihin aikoihin, kun Kaukaan koulu avattiin, aloitti myös Mustolan kansakoulu. Tämäkin käynnistettiin yksityisillä varoilla. Kansakoulun perustamista ajoivat ponnekkaasti kanavainsinööri Oskar Schultz ja sahan isännöitsijä J. M. Åhman.  Kesäkuussa 1896 järjestettiin Lauritsalan Suolavuorella koulun hyväksi kansanjuhla ja arpajaiset. Niillä, ja kahtena seuraavana vuonna suolavurella pidetyillä tapahtumilla saatiin noin 5000 markkaa, ja keräyksillä varoja koottiin lisää. Hankkeen eteenpäinviemiseksi pidettiin yleinen kokous 26.7.1896. Tällöin valittiin johtokunta, johon kuuluivat Oskar Schultz, kasööri Julius Poppius, rakennusmestari D. A. Larick, sulkuvartija Sakari Kankkunen sekä maanviljelijät Elias Sunimento ja E. Hanski.  Kokouksen jälkeen koulun aloittaminen eteni vauhdilla. Heinäkuun toisen päivänä pidettiin kansakoulun rakentamisesta urakkahuutokauppa, jossa halvimmalla eli 2300 markalla koulun tarjoutui rakentamaan ”työmies Nieminen”. Koulun piirustukset oli laatinut monitaitoinen Oskar Schultz ja 1.65 hehtaarin laajuisen tontin vuokrasi maanviljelijä Taavetti Muukkonen 20 markan vuosivuokralla. Lauritsalan saha lahjoitti lautoja ja hirsiä, koulupiirin asukkaat rakennustarvikkeita, päivätöitä ja silkkaa rahaa.  Koulu tehtiin ajan tavan mukaan hirrestä ja se valmistui todella ripeästi, runsaassa kahdessa kuukaudessa. Koulurakennus koostui yhdestä laajasta opetussalista, käsityösalista, kahdesta huoneesta, keittiöstä, ”etehisestä” ja opettajalle varatuista komeroista. Koulun hyväksi perustettu ompeluseura keräsi myös pitkähkön ajan varoja, sillä kansakoulun kannattajat olivat joutuneet kouluja rakennettaessa huomattaviin velkoihin. Koulun vihkiäisiä vietettiin 18.10.1896 ja seuraavana päivänä sinne ilmoittautui 85 oppilasta. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Tyyne Rouhiainen Antreasta. Koska koulussa oli vain yksi opettaja, jouduttiin 35 oppilasta lähettämään kotiin. Marraskuussa koululle palkattiin apuopettajaksi johtokunnan jäsenen Julius Poppiuksen tytär Gerda Poppius ja 9.11.1896 myös kotiin lähetetyt oppilaat pääsivät aloittamaan koulutiensä.

Mustolan koulu kevättalvella 2015

Lappeen neljännen kansakoulun perustamispuuhat Siparissa etenivät samanaikaisesti kahden edellä mainitun kouluhankkeen kanssa. Sen takana oli Lensulan, Myllylän, Pahloisten, Toikkalan ja Yllikkälän isäntien yksituumaisuus. Kyseisten kylien miehet kokoontuivat helmikuun 23 päivänä 1896 Mikko Tikan taloon neuvottelemaan kansakoulun perustamisesta. Kun kouluhankkeen varsinainen alkuunpanija talollinen Mikko Sipari ja hänen Hanna-vaimonsa ilmoittivat lahjoittavansa koululle tonttimaan sekä tukevansa koulua muutenkin, päätettiin koulu perustaa ja käytiin sitä varten hankkimaan varoja. Koululle valittiin johtokunta 25.3.1897 pidetyssä kokouksessa. Siihen tulivat valituksi kanttori Isak Ketonen ja talolliset Antti Lensu ja Mikko Sipari Pahloisista, Ville Pesu Toikkalasta, Mikko Lensu Lensulasta ja Antti Sipari Pahloisista. Koulun hyväksi pidettiin kahdet arpajaiset, joista toiset Lappeenrannan kaupungissa. Eversti Lars Emil von Haartman lahjoitti koululle 200 markkaa. Suurimman osan rakennusaineista hankittiin koulupiirin talollisilta. Itse rakentaminen tapahtui pääasiassa koulupiirin asukkaiden tekemillä päivätöillä. Mikko Siparin kerrotaan olleen yhdessä poikiensa kanssa yksi uutterimmista talkoomiehistä. Koulupiirin alueen isännät lahjoittivat sen rakentamiseen tarvittavat hirret. Siparin kansakoulu aloitti toimintansa vuoden 1897 syksyllä Luhangasta saapuneen opettaja Adolf Roinilan johdolla. Avajaisia vietettiin 12.9.1897 ja koulutyö alkoi seuraavana päivänä. Myös Siparin koulun alkuvaiheita varjostivat velkaantuminen sekä riidat koulun paikasta, vaikka viimeksi mainittu ilmiö ei ollut niin laajaa kuin monissa muissa koulupiireissä. Koulun alkuviikkoja varjosti sen aktiivisen puuhaajan, talkoomiehen ja rahoittajan Mikko Siparin menehtyminen keuhkokuumeeseen.

Uutinen Siparin kansakoulun vihkiäisistä.
Lappeenrannan Uutiset 14.9.1897

Koska Mustolan ja Siparin kansakoulut joutuivat rakennettaessa huomattaviin velkoihin, ne anoivat Lappeen kunnalta sekä rakennus-, että vuotuista avustusta. Siparin koulu sai jo valtiolta 1500 markan suuruisen avustusta. Aluksi Mustolan koulupiiri pyysi vapautusta kunnan Taikinamäen kansakoulun kustannuksista ja anoi samalla kunnalta sekä rakennusapua että 550 markan suuruista vuotuista avustusta, kunnes lopullinen kansakoulujen piirijako olisi saatu aikaiseksi. Kun anomus sai kuntakokouksessa sekä kannatusta että vastustusta, tehtiin esitys, että Lappeen kansakouluja varten laadittaisiin sekä piirijako- että kustannussuunnitelma. Ehdotus hyväksyttiin ja suunnitelmaa laatimaan asetettiin komitea, johon Taikinamäen kansakoulun johtokunnan lisäksi valittiin 11 jäsentä. Komitea ehdotti, että pitäjään olisi muodostettava 17 kansakoulupiiriä. Näistä se esitti jo toiminnassa oleva olevan Mustolan koulun lisäksi ensin avattavaksi vuonna 1892 rakennettavaksi ehdotetut Haapajärven, Kokkolan, Siparin ja Pulsan koulut. Koulujen perustaminen jäisi kuitenkin riippumaan ”eri kulmakuntien harrastuksesta”. Jokaiselle koulupiirille, Mustola mukaan luettuna, ehdotettiin annettavaksi 1000 markkaa rakennusapua ja 250 markan vuotuinen kannatusapu. Kun tieto tästä ehdotuksesta levisi kuntalaisten keskuuteen, kokoontui 9.1.1897 pitäjäntuvalle suuret kansanjoukot seuraamaan asian käsittelyä (täältä löytyy Lappeenrannan Uutisten lehtiartikkeli Niin se oli verraton kokous, se kokouksesta). Pitäjäntupa, sen rappuset ja osittain pihamaakin oli tungokseen asti täynnä kansaa. Komitean puheenjohtaja, rovasti Gustav Nordström aluksi selitti ja puolusti komitean ehdotusta. Samoin tekivät maanviljelijä Elias Sunimento, hovinhoitaja Caleb Rasander, sulkuvartija Sakari Kankkunen ja monet muut, mutta heidän puheenvuoronsa keskeytettiin. Kokouksessa nousi valtava meteli, eikä puheenjohtaja Kalle Oittinen pystynyt sitä mitenkään hillitsemään. Huutajat halusivat määrätä, kuka saisi puhua ja kuka ei. Lisäksi huutelijat vaativat valmistelukomitean jäseniä  poistumaan kokouksesta Lopulta puheenjohtaja Oittinen teki kokoukselle oman päätösehdotuksensa, jonka mukaan:

1. Ei perusteta kunnan varoilla uusia kansakouluja

2. Ei jaeta kuntaa eri koulupiireihin maksun suhteen.

3. Annetaan kunnan piiriin ehken rakennettaville kouluille kerta kaikkiaan 1000 markkaa rakennusapua ja vuosittain 250 markkaa kullekin opettajan palkkaamiseksi. Tämä sillä lisäyksellä että kouluja ei synny useammin kuin yksi vuodessa – Mustolan ja Siparin koulut näihin viiteen luettu.

Komitean ehdotuksen kannattajat asettuivat nyt Oittisen ehdotuksen puolelle ja sen vastaehdotukseksi asetettiin täydellinen ennalleen jääminen ja avustusten kieltäminen. Vastustajain johtajana oli kokouksessa entinen lautamies Elias Kälviäinen, joka ilmeisesti suuttuneena siitä, ettei Haapajärvelle oltu perustettu kansakoulua, oli siirtynyt kansakoulun vastustajain joukkoon. Äänestyksessä 40 äänestäjää 2745,9 äänellä kannatti puheenjohtajan ehdotusta ja 193 äänestäjää 1521,8 äänellä vastusti. Tässä tapauksessa oli onni, että kunnallinen harvainvalta, joka perustui varallisuuteen. voitti. Näin kansakouluverkon rakentamista ei kokonaan estetty. Elias Kälviäinen yhdessä muiden kansakoulujen vastustajien kanssa valitti vielä päätöksestä, mutta Viipurin läänin kuvernööri piti kuntakokouksen päätökset voimassa.

Siparin kansakoulun viisi ensimmäistä vuotta

Siparin kansakoulun oppilaita 1900-luvun alussa. Taustalla koulurakennus silloisessa ulkoasussaan.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Lappeenrannan kaupunginarkistooon sijoitetussa Siparin koulun arkistossa on alla oleva kronologia koulun viidestä ensimmäisestä kouluvuodesta. Se on koottu historiiikkia varten ilmeisesti vuonna 1902.

Siparin seudun taloisännät olivat Lappeen pitäjässä uranuurtajia, sillä se oli kunnassa ensimmäinen taajama-alueen ulkopuolelle, maalaiskylään perustettu koulu. Lappeelaisten ensimmäinen kansakoulu, Taikinmäen koulu, oli aloittanut toimintansa vuonna 1878 Lappeenrannan kaupungin kupeessa. Kaukaan koulu avasi ovensa vuonna 1896. Kaukas-yhtiön omistaja Hugo Standerskjöld sekä rakensi kyseisen kansakoulun että ylläpiti sitä palkkaamalla opettajat. Myös Mustolan koulu avasi ovensa syksyllä 1896, taustahahmoinaan Saimaan kanavan kanavainsinööri Oskar Schultz, Lauritsalan sahan isännöitsijä J.M.Åhman ja maanviljelijä Taavetti Muukkonen

Alla olevassa kansakoulun historiikissa ilmenee yhden avioparin, nimittäin Mikko ja Hanna Siparin vahva panostus kotikylänsä koulusivistyksen nostamiseksi. Mikko Siparin pojanpoika kertoi kuulleensa, että hänen isoisänsä oli aikoinaan käynyt koulua Taikinamäellä asti. Tuo pitkä, hevosella tehty koulumatka, oli ollut sen verran vaivalloinen, että hän päätti tehdä seuraavalle sukupolvelle yleissivistyksen hankkimisen helpommaksi. 

Siparin ja sen lähikylien isännät lahjoittivat hirret koulun sekä sen laajennuksen rakentamiseen. Velkaakin otettiin ja vekseleitä kirjoitettiin. Lappeen kuntakokous ei aina ollut myönteinen Siparin isäntien kouluinnostukselle ja eväsi pyynnöt koulun rakentamisesta aiheutuneiden velkojen maksamisesta. Elettiin sortovuosien aikaa. Niinpä koulu oli saanut huomautuksen siitä, että sieltä puuttui suuriruhtinas Nikolai II:n muotokuva. Mielenkiintoinen, minulle uusi traditio, löytyi koulun historiikista, nimittäin joulukuusen polttaminen.

------------------------

Muistiinpanoja Siparin kansakoulun historiikin kirjoittamista varten:

Siparin kansakoululle valitaan johtokunta 25.3.1897: Johtokunnan jäsenet: Kanttori Ketonen, talollinen Antti Lensu, talollinen Mikko Sipari Pahloisista, Ville Pesu Toikkalasta, Mikko Lensu Lensulasta ja Antti Sipari Pahloisista. Puheenjohtajana kanttori Ketonen ja varapuheenjohtajana Antti Sipari.

Koulun kannatussitoumus:
Mikko Sipari ja hänen vaimonsa Hanna Sipari sitoutuvat yhteisesti pitämään huolta siitä, että Lappeen kunnassa olevan Siparin kansakoulun huoneisto ja opettajan asunto sekä ulkohuoneet pidetään hyvässä kunnossa ja koulu varustetaan tarpeellisilla koulu- ja opetuskalustolla. Opettaja saa käytettäväkseen kaksi (huonetta) ja keittiön, navetan, rehuladon ja aitan sekä muut tarpeelliset ulkohuoneet. Viljelysmaata hehtaarin alana viljeltäväksi, lehmän kesälaitumen, lämmitysaineet ja öljyvalon, sekä opettajalle vuosittain suoritetaan valtionavun lisäksi piirin puolesta 250:- (Jos nimittäin Lappeen kunnan lupaama 250:- apuraha jollain tavalla tulisi kielletyksi). Myös tyttöjen käsityönopettajalle maksetaan 100:- vuodessa palkkaa. Poikien käsityöhuoneeksi annetaan koulun lähellä oleva asuintupa.

Johtokunnan kokous 5.6.1897:
Päätetään, että koulusta muodostetaan suomenkielinen yhteiskoulu tytöille ja pojille, miesopettajan johdolla. Päätyettiin hankkia 800:- valtionapu, koska koulu alkaa olla jo valmistumaisillaan. Kun koulun valmiiksi saattamiseen tarvittiin varoja ja niitä ei ollut, päätettiin ottaa 1000:- suuruinen vekselilaina 6 kk ajaksi, joko pankista tai mistä vain saadaan. Vekselein hyväksyjäksi ja asettajaksi suostuivat Mikko Sipari ja Antti Ylälensu.

Johtokunnan kokous 4.7.1897
opettajan valinta: Jo aikaisemmin oli julistettu opettajan virka haettavaksi. Opettajaksi valitaan Adolf Roinila Luhangasta ja varalle Aleksis Lindholm Valkeakoskelta. Näiden lisäksi oli virkaa hakenut lukkari S.H.Haapalainen Rautavaaran kappelista.

Johtokunnan kokous 16.8.1897:
Tuhannen markan vekselillä todettiin rahat saaduksi kuuden kuukauden ajaksi kanttori Ketoselta. Tällä rahalla saatetaan koulurakennus valmiiksi ulkorakennuksineen. Johtokunnan kirjuriksi valittiin A. Roinila, joka oli saapunut virkaansa. koulun alkajaisjuhlaa päätti johtokunta vietettäväksi sunnuntaina 12 p:nä syyskuuta klo 4 j.p.p. ja varsinaisen lukukauden alkamisen maanantaina 13 päivänä syyskuuta klo 10 e.p.p.

Johtokunnan kokous 13.9.1897:
Koulurakennuksen siltojen ja mattojen teko oli ollut Juhana Toikan huolena. Hän pyysi lisäpalkkaa, koska oli ottanut urakan liian halvalla. Johtokunta suostui hänen pyyntöönsä.

Johtokunnan kokous 14.10.1897:
Otettiin käsiteltäväksi naisopettajan viran täyttäminen (käsitöiden opettaja). Virka oli ilmoitettu Virallisessa lehdessä 5.10.1897. Hakijoina oli vain Hanna Roinila, joka päätettiin valita toistaiseksi virkaan.

Johtokunnan kokous 18.12.1897:
Johtokunnan jäseneksi valittiin Mikko Siparin tilalle Juhana Sipari. Mikko Sipari kuoli keuhkokuumeeseen melkein heti koulun valmistuttua. Kuntakokouksen viime tammikuun 9 päivänä myöntämä rakennusapu ja opettajan palkkarahat päätti johtokunta valtuuttaa kanttori Ketosen ulosottamaan Lappeen kunnan rahastonhoitajalta.

Johtokunnan kokous 10.1.1898:
Päätettiin tiedustella Keisarillisesta Senaatista Siparin koulun johtokunnan tekemää rakennusavustusta koskevaa anomusta, koska siitä ei ole mitään kuulunut. Päätettiin, ellei talollinen Juhana Toikka maksa koulukirjoistaan määrättyä laskua (hänen lasten kirjat), niin kirjarahat häneltä ulosmitataan.

Johtokunnan kokous 20.5.1898:
Tänään koulu päätti ensimmäisen lukukautensa. Päätettiin panna toimeen arpajaiset koulun kannatusta ajatellen. Asiassa päätettiin kääntyä Lappeenrannan asukkaiden puoleen.

Johtokunnan kokous 20.7.1898:
Tarkastaja asessori O.Florellin ilmoittaa hyväksyvänsä opettaja Roinilan ainoastaan virkaatekeväksi opettajaksi vain yhdeksi vuodeksi. Tämän vuoksi päättää johtokunta kääntyä oman tarkastajan puoleen asian selvittämiseksi, koska johtokunta katsoo, että tämä on vääryys op. Roinilaa kohtaan, sillä onhan hän hakenut vakituista virkaa ja valittu siihen. päätettiin koululle tiedustella 2000:-  lainaa.

Johtokunnan kokous 12.9.1898:
Päätettiin, että kouluun otetaan oppilaita lainkaan katsomatta heidän ikäänsä tahi muuhun kelpoisuuteen. (Op. Roinila oli huomauttanut johtokunnalle kouluun otetuista alaikäisistä lapsista). Antti ja Juhana Sipari olivat sitä mieltä, että kouluun ei oteta yhdeksää vuotta nuorempaa lasta.

Johtokunnan kokous 15.11.1898:
Opettaja Roinila ilmoittaa, että hänet on valittu Kuopio - Iisalmi radan rakennettavan kansakoulun opettajaksi ja anoo eroa. johtokunta suostuu anomukseen. Syynä uuden  viran hakuun em. väliaikaisuus, jota ei voi laskea koepalvelusvuosiin. Päätettiin, ettei virkaa julisteta haettavaksi kevätlukukaudeksi, koska virkaan tuskin saataisiin pätevää opettajaa. Siksi johtokunta kääntyi kanttori Ketosen puoleen pyytäen häntä ottamaan vastaan k.o.  viran. Tähän Ketonen suostuikin. Käsityönopettajaksi tytöille valittiin Amanda Ketonen.

Johtokunnan kokous 28.12.1898:
Roinilalle annetaan hyvä todistus Siparin ylhäisemmästä kansakoulusta. Samoin annetaan todistus hanna Roinilalle. Kun kanttori ketoselle ei ole rovasti Nordström antanut virkavapautta olla pois kinkereistä, vaikka Ketonen olisi hankkinut tätä tarkoitusta varten viransijaisenkin, päätettiin ottaa kahden viikon ajaksi Ketosen sijaiseksi neiti Roosa Bruun Lappeenrannasta, joka on käynyt Lappeenrannan 5 luokkaisen porvarikoulun

Johtokunnan kokous 20.2.1899:
Kuvernööri käskee hankkia Siparin kouluun Nikolai II:n muotokuvan. Taloudenhoitaja Antti Sipari ilmoittaa jo hankkineensa keisarin ja hänen puolisonsa muotokuvat, jotka on laitettu luokkahuoneen seinälle.

Johtokunnan kokous 9.5.1899:
Roosa Bruunille annetaan kiitettävä todistus opettajanviran hoidosta. Opettajan virka julistetaan haettavaksi Suomettaressa ja Virallisessa lehdessä.

Johtokunnan kokous 28.6.1899:
Otettiin käsiteltäväksi opettajan viran täyttäminen. Virkaa olivat hakeneet seuraavat henkilöt: Ylioppilas Armas Majander Lemiltä, ylioppilas V. Gast Tampereelta, v.t. op. K.Puhakka Virolahden Pitkäpaasilta, v.t.op. Matti Pitkänen Sakkolasta. Virkaan väliaikaisesti  valittiin  yksimielisesti Armas Majander Lemiltä, varalle K. Puhakka. Käsityönopettajaksi valittiin neiti Kauno Majander Lemiltä.

Johtokunnan kokous 2.10.1899:
Päätettiin ottaa kouluun Iida Lensu, Iida Sipari ja Mikko Toikka, vaikka he eivät ole täyttäneet asetuksen määräämää 9 vuotta, koska he ovat muutamia lukukausia nauttineet opetusta. Päätettiin hankkia maapallo havaintovälineeksi.

Johtokunnan kokous 14.12.1899:
Syyslukukausi päätettiin lopettaa joulukuun 20 päivänä illalla joulukuusen poltolla. Joululehtiä päätettiin jakaa 28 kpl ja hankkia joulukoristeita 10 markalla. Ketonen valittiin edelleen johtokunnan puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi Antti Sipari. Taloudenhoitajana toimii em. Antti Sipari. Kirjuriksi A. Majander. Päätettiin tilata seuraavan vuoden alussa ihmisruumiin malli ja raamatullisia kuvia havaintovälineiksi.

Johtokunnan kokous 16.2.1900:
Johtokunta päätti pyytää ylioppilas Majanderia jäämään opettajaksi seuraavaksi lukuvuodeksi, johon pyyntöön Majander suostuikin. Tyttöjen käsityönopettajana pyydettiin (jatkamaan) Kauno Majander, joka myös suostui ottamaan viran vastaan.

Johtokunnan kokous 21.5.1900:
Lappeen kunnan rahastosta päätettiin nostaa se summa, jonka kunta oli määrännyt maksettavaksi. Nostajaksi valtuutettiin Antti Sipari.

Johtokunnan kokous 17.9.1900:
Päätettiin hankkia kouluun uusia pulpetteja 13 kpl:tta.

Johtokunnan kokous 1.10.1900:
Päätettiin piiritarkastajan huomautuksesta ryhtyä rakentamaan koululle käsityöhuonetta. Asia päätettiin esittää piirikokoukselle. Päätettiin koululle hankkia "plankettikirja", johon säilytetään kaikki todistusjäljennökset.

Johtokunnan kokous 6.10.1900:
Koska oppilaita tuli kouluun lähelle 50, tulisi oppilaille sietämättömän ahdasta, päätti johtokunta, jos tarkastaja suostuu, että oppilaat jaetaan  (niin että)  I - II osastoa ja III - IV osastoa opetetaan erikseen, koska oppilaista suurin osa on lukutaitonsa puolesta hyvin heikkoja. I - II osastoa opetetaan luokassa ja III - IV osastoa opettajan sitä varten luovuttamassa kamarissa. Päätettiin hankkia kouluun iso musta taulu, joka asetetaan opettajan kamariin III - IV luokkalaisia varten.

Johtokunnan kokous 9.11.1900:
Tehtiin lopullinen päätös käsityöhuoneen rakentamisesta ja suuruudesta. Sen pituudeksi tulee 11 m ja leveydeksi 7,2 m ja että se väliseinällä jaetaan kahtia, jotta samalla saadaan myös eteinen.

Johtokunnan kokous 3.12.1900:
Kivijalan teko käsityöhuoneeseen päätettiin antaa Antti Lensulle 60:-  urakkasummasta.

Johtokunnan kokous 20.1.1901:Puheenjohtajaksi valitaan Antti Sipari, varapuheenjohtajaksi Antti Lensu, taloudenhoitajaksi  Antti Sipari, kirjuriksi A.Majander. Muut jäsenet: Juhani Sipari, Mikko Lensu, Ville Pesu ja Mikko Oikkonen. Käsityöluokan seinien hakkaaminen annettiin urakalla Antti Lensulle 200:sta (markasta). Johtokunta valtuutti puheenjohtajansa Antti Siparin johtokunnan puolesta jättämään Viipurin läänin kuvernöörille valituksen Lappeen kuntakokouksen päätöksestä jouluk. 22 p:ltä 1900, jolla kunta hylkäsi tehdyn anomuksen siitä, että kunta myöntäisi Siparin koulupiirille varoja koululla olevan velan maksamiseen ym. tarpeisiin.

Johtokunnan kokous 17.2.1901:
Johtokunta päätti jäsentensä kautta ilmoittaa niille piiriläisille, jotka olivat laiminlyöneet tuoda hirsiä rakennettavaan käsityöhuoneeseen, että hirret on tuotava viimeistään ennen tämän kuun loppua, uhalla, että muutoinen tapahtuu uloshaku kunnan kautta kunnanmaksujen ohella 50 pennin mukaa metriltä. Päätettiin antaa perustettavan koulun kirjaston hyväksi ne 100:-, jotka oli eräs lappeenrantalainen antanut kirjastoa varten. Tämä raha oli käytetty koulun velkojen maksuun, kun rahaa ei muualta saatu tarpeeksi. Päätettiinpä tälle summalle maksaa korkoakin 6%. Tällä summalla päätettiin ostaa kirjoja perustettavaan kirjastoon

Johtokunnan kokous 21.4.1901:
Päätettiin anta Lappeen kuntakokouksen esimiehille August Suniselle hänen pyytämänsä selitys kunnan tilien tarkastajan tekemän muistutuksen johdosta Siparin koulun tileistä. Muistutusta johtokunta pitää aiheettomana. Jos sitä ei poisteta, tulee johtokunta vaatimaan sovinto-oikeuden asettamista.

Johtokunnan kokous 27.5.1901:
Johtokunta päätti tarkastajan suostumuksella ottaa vielä seuraavaksi vuodeksi v.t. opettaja A. Majanderin ja käsityönopettajaksi neiti Kauno Majanderin.

Johtokunnan kokous 31.5.1901:
Neiti Majanderille annettiin todistus käsityöopettajana olostaan.

Johtokunnan kokous 7.9.1901:
Päätettiin antaa kanttori Ketoselle todistus viranhoidosta kevätlukukaudelta 1899.

Johtokunnan kokous 2.10.1901:
Lisärakennuksen (käsityöluokan) riveäminen annettiin Juhana Toikalle. Kun kouluun oli ilmoittautunut yli 50 oppilasta, päätettiin, että Antti Sipari matkustaa Viipuriin neuvottelemaan tarkastajan kanssa ko. asiasta, koska kansakouluasetuksen mukaan on hankittava apuopettaja kouluun, jos oppilasmäärä ylittää 50 oppilasta.

Johtokunnan kokous 4.10.1901:
Päätettiin anoa tarkastajalta nöyrimmästi, että koulun apuopettajaksi tarkastaja hyväksyisi Kauno Majanderin, jonka johtokunta oli tähän toimeen valinnut, koska oppilasmäärä oli ylittänyt 50 oppilasta.

Johtokunnan kokous 13.10.1901:
Päätettiin kutsua piirikokous koolle apuopettajan palkan ja asunnon järjestämistä varten. Palkaksi päätettiin 200:-  vuodessa.

Johtokunnan kokous 1.12.1901:
Syyslukukausi päätettiin lopettaa joulukuusen poltolla 21.12. klo 5 - 8 illalla, ja kevätlukukausi aloittaa 7.1.1902.

Johtokunnan 13.2.1902:
Hyväksyttiin tilit. Antti Siparille annettiin todistus koululla suoritetuista erinäisistä rakennustöistä.

Johtokunnan kokous 4.5.1902:
Koulun lisärakennus (käsityöluokka) tuli kalliimmaksi, kuin luultiin. Sen vuoksi on jäänyt useita laskuja maksamatta, joten koulu on taas velassa. Koska kunta on maksanut Taikinamäenkin koulun velat, päätettiin pyytää, että se korvaisi myös Siparin koulun velan, joka on 555,60:-. Siparin koulun koko velka on 664, 61:-. Päätettiin kevättutkinnossa myydä poikien tekemät käsityöt ja käyttää rahat johonkin hyödylliseen tarkoitukseen.