Venäjän valtio rahavaikeuksissa

En ole useaan viikkoon kommentoinut blogiini Ukrainan tapahtumia. Tämä uutinen Venäjän valtion tulo- ja menoarvion tasapainovaikeuksista sai kuitenkin sormeni liikkeelle näppäimistöllä. Lokakuussa julkistetun valtion budjetin englannininkielinen yhteenveto löytyy täältä. Budjetti nojaa vahvasti öljyyn ja siinä on öljyn hinnaksi ennakoitu 100 dollaria / barreli. Nyt öljyn hinta on hieman alle 60 dollaria / barreli eikä merkittävää hinnannousua ole näkyvissä. Jokainen dollarin pudotus barrelin hinnassa merkitsee 70 miljardin ruplan katoamista valtion kassasta. Tässä joitakin mittasuhteita siitä, mihin Venäjä aikoo käyttää rahojaan vuonna 2015:
Koko budjetti noin 310 miljardia dollaria
1. Puolustus 3 287 miljardia ruplaa ~ 64 miljardia dollaria
2. Koulutus 619 miljardia ruplaa ~ 12 miljardia dollaria
3. Terveydenhoito 421 miljardia ruplaa ~ 8 miljardia dollaria

Edellisestä vuodesta puolustusbudjetti kasvaa yli 30%, sen sijaan koulutuksen osuus supistuu noin 5% ja terveydenhoidon osuus noin 20%. Käsittämätön painopisteen uudelleenmuokkaaminen. Tällaiset painopisteiden muutokset yhden vuoden aikavälillä kertovat usein joko maan olevan sodassa tai valmistautuvan siihen.

Jouluviikolla Venäjän johto on joutunut tekemään taloudestaan täysin uudet laskelmat. Maan bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 4% ja budjetin alijäämän nousevan 3% :in bruttokansantuotteesta. Budjettia supistetaan 10%. Ukrainan kriisin takia Venäjälle määrätyt pakotteet syövät maan taloutta jatkossakin, vaikka öljyn hinta kohoaisi. Ongelmaan ei ole kuin yksi nopea ratkaisu: Venäjän vetäytyminen Itä-Ukrainasta ja Krimiltä. Mutta sitä emme tule näkemään.

Ukrainan hajoaminen lopullista sinettiä vailla?

Itä-Ukrainassa pidettiin eilen separatistien hallitsemilla alueilla (osa Donetskin ja Luhanskin lääneistä) "vaalit", jotka sinetöivät Ukrainan hajoamisen. Venäjän tavoitteena on ollut luoda alueelle ns. jäätynyt konflikti ja siinä maa on onnistunut. Venäjällähän on tästä kokemusta Transdnisttriasta, Abhasiasta ja Etelä-Ossetiasta.

Pala palalta Venäjä (joka siis käyttää ns. separtisteja vain savuverhona) on lisäksi koko Minskin "aseleposopimuksen" ajan pyrkinyt valtaamaan Ukrainasta pieni paloja ja joissakin paikoin onnistunutkin. Aikaa on, koska mikään sotilasliitto tai maa ei tule Ukrainan avuksi ainakaan niin pitkään kun Venäjä ei aloita täysimittaista sotaa. Tämän päivän uutiset (lisäksi täällä ja täällä) ja lukemani artikkelit eivät lupaa hyvää jatkolle.

Suomessa ja vähän muuallakin Euroopassa ollaan nykyisin vähemmän kiinnostuneita Ukrainan tapahtumista. Asiaa on jauhettu jo yli puoli vuotta, joten rahvaan kyllästymispiste on saavutettu. Lisäksi sodasta seuranneet boikotit ja vastaboikotit, talouden alamäki ja huoli Venäjän uhasta saavat monet käpertymään turvallisesti sohvalle ja turruttamaan aivojansa esimerkiksi TTK-formaatilla. Sen sijaan yritysjohtajat olisivat valmiita nuolemaan Putinin saappaatkin, kunhan vain kauppa Neuvostol.., anteeksi Venäjälle, jatkuisi entiseen malliin. Poliitikoilla tuntuu myös olevan vaikeaa...

Ei syytä huoleen?

Mr Putin on puhunut
Putin kiisti tänään Sotšissa, että Venäjä pyrkisi rakentamaan uutta imperiumia. Näin ollen voimme nukkua rauhassa yömme. Tosin Putin on aikaisemmin todennut, ettei Krimillä ole venäläisiä joukkoja. Hän myös väittänyt, ettei venäläisiä joukkoja ole Itä-Ukrainassa.  Voimmeko siis luottaa entisen turkulaisen sanaan?

Putin syytti sen sijaan Yhdysvaltoja ja EU:ta sekaantumisesta muiden maiden sisäisiin asioihin. Viimetalvisessa olympiakaupungissa pidetyssä Valdai-konferensissa hän kuvaili kansainvälistä järjestelmää luhistuneeksi ja vieritti syyn lännen ja erityisesti Yhdysvaltain niskoille. Uutistoimisto Reutersin mukaan Putin syytti Yhdysvaltojen "yksipuolisen sanelun" maailman asioissa kärjistävän konflikteja.

Samassa yhteydessä mr Putin myönsi Venäjän järjestäneen Ukrainan Kiovasta karanneen presidentti Viktor Janukovichin paon maasta.