Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste seuratalo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste seuratalo. Näytä kaikki tekstit

lauantai 7. lokakuuta 2017

Ruokolahden Rasilan Nuorisoseuran talo

Rasilan Nuorisoseuran talo seisoo jyrkällä rinteellä
Uutinen Rasilan Nuorisoseuran talon vihkiäisistä ja
kymmenvuotisjuhlista. Maakansa 26.10.1911
Menneen kesän aikana olen muutaman kerran pysähtynyt Ruokolahdella tekemieni pyöräretkien aikana ihailemaan Rasilassa jyrkässä rinteessa seisovaa komeaa hirsirakennusta. Ikävä kyllä talon isäntäväki ei ole ollut silloin paikalla, jotta olisin voinut kysellä heiltä talon historiasta. Kyseessä on osoitteessa Rinnetie 2 sijaitseva entinen Ruasilan Nuorisoseuran seuratalo. Talon nykytilanteesta oli laaja artikkeli Etelä-Saimaassa 23.7.2017. Sen mukaan nuorisoseuran viimeiseksi jäänyt puheenjohtaja Miikka Vento osti talon puolitoista vuotta sitten, koska halusi säilyttää rakennuksen jälkipolvien ihailtavaksi.  Hatunnosto kunnioituksesta tähän varmasti rohkeutta, aikaa ja rahaa vaativaan hankkeeseen ryhtymisestä. Onneksi teitä historiaa ja perinteitä arvostavia eteläkarjalaisia vielä löytyy!!!

Eri lähteistä etsimällä löysin varsin vähän tietoa Rasilan Nuorisoseuran toiminnasta. Etelä-Karjala oli nuorososeuraliikkeen vahvoja alueita.  Viipurissa ilmestyi jopa eteläkarjalaisten nuorisoseurojen oma aikakauslehti - Nuorisoseura - vuodesta 1912 alkaen. Vanhan sanomalehtiuutisen mukaan Rasilan nuorisoseura olisi perustettu vuonna 1901. Ensimmäisen johtokunnan jäseninä olivat kanttori K. G. Nieminen, Anna Huhtanen, neidit Lojander, Vappu Iivonen, Emil Luukkonen, August Haakana,  Kalle Kuru, Martti Iivonen, Matti Paajanen ja Pietari Koivistoinen. Oma talo, jonka rakentamiseen osallistui koko kylä,  alkoi nousta yhdistykselle vuonna 1910 ja talon vihkiäisiä vietetttiin 29.10.1911.

Talo on ollut monessa mukana. Vuosikymmenet se oli seudun ainoa kokoontumis- ja juhlapaikka. Siellä aloitti toimintansa Kirkonkylän kansakoulu ja  talo on toiminut myös käräjäpaikkana. Sotavuosina rakennus oli lisäksi sotilasmajoituskäytössä. Lisäksi rakennuksessa on pidetty koulutus- ja kurssitilaisuuksia. Vähitellen nuorisoseuran toiminta hiljeni ja rakennuksen muu käyttötarve väheni. Marraskuussa 2014 pidetyssä kokouksessa nuorisoseura päätettiin lakkauttaa vuonna 2015 toiminnan hiivuttua. Taloa ei oltu ylläpidetty enää noin 20 vuoteen ja viimeiset korjaukset siinä oli tehty 1980-luvulla. Kuitenkin vielä vuonna 1990 Rasilan Nuorisoseuran näytelmä- ja teatteritoiminta sai kunnan kulttuuripalkinnon. Toivottavasti yhdistyksen runsaan sadan vuoden iän saavuttanut hirsilinna jatkaa elämään toiset sata vuotta, vaikka sen pystyttäneen nuorisoseuran toiminta on jo lakannut.

Suuressa talossa riittää kunnostettavaa pitkäksi aikaa.

perjantai 2. syyskuuta 2016

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ruokolahden Lassila


Koulunakin toiminut Lassilan kylätalo

Heinäkuussa 2015 vierailin Ruokolahden Lassilan Linnavuorella. Samalla matkalla pyöräilin hieman myös paikallisilla kyläteillä. Pysähdyin hetkeksi ihailemaan vanhaa kylätaloa, jolla on ollut monta roolia. Talo on toiminut seuratalona, mutta myös sotilaiden majoitustilana, rajavartioston tukikohtana, vankileirinä ja kouluna.

Ruokolahden Lassilaan perustettiin kansakoulu vuonna 1941, kun vuonna 1911 aloittanut Mansamäen koulu oli tuhoutunut jatkosodan alussa hyökkäysvaiheen aikana. Jalkaväkirykmentti 6:n esikunta oli tuolloin sijoittunut Mansamäen koululle. Vihollisen lentokoneet pommittivat sitä 30.7.1941 palopommeilla. Rakennus repeili ja syttyi tuleen tuhoutuen täysin. Pommituksen jälkeen puna-armeijan lentokoneet tulittivat vielä kiivaasti koulua ja sen lähiympäristöä. Pommituksessa kuoli yksi sotilas ja kaksi lottaa.

Lassilan kylästä löytyi kouluksi sopiva maalaisliiton Lassilan osaston seuratalo, jonka kunta osti. Kunta teki kouluksi vaihtuneelle seuratalolle tarvittavat muutokset. Kouluun rakennettiin opettajan asunto ja keittola. Alkuvaiheessa koulu pidettiin Lasse Peltosen, Armas Savolaisen ja Oiva Huhtasen taloissa. Mansamäen koulusta opettajaksi Lassilaan siirtyi Saimi  Huhtanen. Koululla olivat opettajina myös Aino Markkanen, Aune Suikkanen ja Sirkka Auvinen. Kun Imatran kauppala muodostettiin vuonna 1948, perustettiin Huhtasenkylään oma koulu. Se toimi aluksi Immolan varuskunnan suojissa ja Rautionkylässä Kaukopään kansakoulussa.  Oman koulurakennuksen Huhtasenkylä sai vuonna 1950. Lassilan kansakoulussa oli alkuvuosina reilut sata oppilasta. Koulun lakatessa siellä oli enää 12 oppilasta.

Seuratalon omistavat nykyisin Keskustan Lassilan paikallisyhdistys ja Ruokolahden Lassilan Martat. Rakennus toimii kyläläisten yhteisten tapahtumien pitopaikkan

Lähde: Lainajyvästöstä euroaikaan. Ruokolahden kylät ja koulupiirit. Jyväskylä 2009. Sivut 63 - 65