Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tapavainola. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tapavainola. Näytä kaikki tekstit

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Lavolan kansakoulun alkuvaiheet

Lappeenrannan länsialueiden kouluverkko on voimakkaiden myllerrysten kohteena. Muutosten tuulet puhaltanevat nurin yhtenä muiden joukossa Lavolan koulun, joka on joutunut lakkautuslistalle. Koulu on saavuttanut jo kunniakkaan 105 vuoden merkkipaalun. Tässä katsaus koulun alkuvaiheisiin:

Lavolan kansakoulurakennuksen laajennuspiirustukset


Lavolan kansakoulun alkuvaiheet



Oman kansakoulun perustamisajatus Lappeen pitäjän Lavolaan heräsi vuonna 1909. Puuhamiehinä olivat kunnallisvaltuutettu Jeremias Saikko ja maanviljelijät Juho Pulli ja Ville Saikko. Asiaa valmisteleva kokous pidettiin 28.12.1909 Montolassa. Kokouksessa valittiin kolmimiehinen toimikunta valmistelemaan koulun perustamista. Seuraavana kesänä toimitettiin Lappeen kunnanvaltuustolle virallinen anomus koulun perustamisesta. Samoihin aikoihin oli Lappeen kunnassa keskustelunaiheena Taikinamäen kansakoulun laajentaminen. Taikinamäen kansakoulussa oli jatkuvasti suuri tilanahtaus. Edes puolet piirin kouluikäisistä lapsista, joita oli 802, ei sinne sopinut. Lisäksi Lavolasta oli Taikinamäelle pitkähkö matka, neljä – kuusi kilometriä. 

Kesällä 1910 pidettiin kyläkuntakokouksia, joissa hahmoteltiin uuden koulupiirin rajoja, koulun sijaintipaikkaa sekä johtokunnan ja rakennustoimikunnan jäseniä. Alueen asukkaat päättivät kokouksessaan 30.10.1910 anoa valtuustolta oman koulupiirin muodostamista ja ehdottivat koulutalon rakentamista viipymättä Juhana Kivistön maalle. Marraskuun 26 päivänä 1910 valtuusto muodostikin Lavolan kansakoulupiirin ja määräsi siihen rakennettavaksi koulun syksyyn 1911 mennessä. Koulupiiriin tulivat kuulumaan Montolan, Tapavainolan, Kourulan, Skinnarilan kylät sekä osia Ihalaisen, Rutolan ja Lavolan kylistä. 

Ilmoitus Lavolan kansakoulun "pientan lasten koulun" alkamisesta syksyllä 1912
Lappeenranta 15.8.1912.
Koulun rakentaminen alkoi vuoden 1911 alussa Juhana Kivistöltä ostetulla 1,5 hehtaarin tontilla. Lavolan kansakoulun ensimmäisen johtokuntaan valittiin maanviljelijät Antti Saikko, August Suninen, Antti Montonen, Juhana Tilsala ja Jooseppi Oikkonen sekä maalari Fredrik Hovi. Koulun rakennustoimikunnan jäseniksi tulivat rakennuksen urakoinut kirvesmies Ville Sokura ja Juho Pulli. Rakennuspiirustuksiksi valittiin arkkitehti Yrjö Sadeniemen ”Maalaiskansakoulun tyyppipiirustuksia n:o 9”, mutta joillakin muutoksilla varustettuna. Tämänkin koulun hirret ja parrut toimittivat koulupiirin asukkaat veroäyrien perusteella. Koulu valmistui ajoissa ja sen vihkiäisiä vietettiin 27.8.1911. Koulu maksoi piharakennuksineen 16640 markkaa. 

Koulun opettajaksi valittiin juuri seminaarista valmistunut ”oman pitäjän poika” Vilho Peltola ja tyttöjen käsityönopettajaksi Miina Nyrhi. Ensimmäisenä kouluvuonna opiskelun aloitti 21.8. 1911 yhteensä 38 oppilasta. Koulu oli pitkään ns. supistettu kansakoulu. Kouluvuosi alkoi noin kuukauden kestävällä ”pienten lasten koululla”, jonka jälkeen alkoi varsinainen kansakoulu. 1920-luvulla ”pienten lasten koulua” käytiin myös jakso kevätlukukaudella. ”Pienten lasten koulu” muuttui ympärivuotiseksi alakansakouluksi vuonna 1925. Opettajaksi 25:lle oppilaalle valittiin Elma Peltola. Koulussa tehtiin vuonna 1927 ensimmäiset isommat korjaukset. Tällöin koululle tehtiin uusi kate, ulkoseinät laudoitettiin ja sisäseinät paperoitiin. Seuraavana vuonna rakennusta laajennettiin. Koululle tuli uusi veistoluokka/ voimistelusali ja sinne rakennettiin koulukeittiö. Ensimmäisinä kouluvuosina oppilaat vastasivat vuorollaan koulun lämmittämisestä ja siivoamisesta. Siivooja koululle saatiin vuonna 1915.[1]


[1] LKA. LavKA. Ja:8. Historiatietoja koulun alkuajoilta; Ja:9. 70-vuotishistoriikki; Lappeenranta 29.11.1910. Lappeen kunnanvaltuustossa; 29.8.1911. Lavolan kansakoulu vihittiin; Murto 1929, 294 – 295.

perjantai 21. marraskuuta 2014

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 8: Rutola (Päivitetty 25.3.2017)

Rutolan entinen koulu, nykyinen huoneistohotell lokakuisessa auringossa

Kun ajaa vanhaa  Mikkelintietä pohjoiseen, kohoaa tien varressa oikealla puolella komea koulurakennus. Kyseessä on entinen Rutolan koulu, jossa nykyisin aloittelee toimintaansa huoneistohotelli. Olen nyt jo pariinkin kertaan kulkenut tuon koulurakennuksen ohi perehtyessani Salpalinjan rakenteisiin ja kiertäessäni Rutolan kyläpolkua.

Rovon eli Rutolan kansakoulu perustettiin vuonna 1908. Rutolan alue kuului alkuaan Kären koulupiiriin. Myöskään Rutolassa ei alkuvaiheessa säästytty riidoilta koulun perustamishankkeessa.  Koulun vuonna 1926 kirjoitettu historiikki toteaa: Monien riitaisuuksien jälkeen päätettiin aloittaa koulun toiminta isännöitsijä V. Holstin valvonnan alaisena Oy W. Gutzeit & Co:n rakentamassa koulutalossa 27.7.1908. Koulun vihkiäisjuhlaa vietettiin 27.9.1908 Koulu aloitti yksiopettajaisena, mutta oppilasmäärän kasvettua muuttui kaksiopettajaiseksi.  Kuukauden kuluttua koulun perustamisesta Lappeen kunta katsoi kuntakokouksessaan 22.8.1908 kansakoulun perustamisen kylään tarpeelliseksi.  Kunta osti yhtiöltä rakennuksen tontteineen sekä puoli hehtaaria maata 9 000 markan kauppahinnasta. Kun kansakoulujen piirijakoasetus annettiin vuonna 1898, Lappeella asian valmisteli komitea, joka päätyi kunnan jakamiseen 13 koulupiiriin, jota vielä pian täydennettiin yhdellä piirillä (Purala). Rovon koulupiiriä ei silloin vielä perustettu. Niinpä aloitteentekijänä kansakoulun perustamisessa eivät siis olleet kunnan päättäjät, vaan alueella toimiva sahayhtiö.

Rutolan koulu kuvattuna vuonna 1957. Kuva: LKA.

Koulu aloittamisen jälkeen sille ryhdyttiin puuhaamaan omaa koulupiiriä. Päätöstä vauhditti valtiovallan esittämä uhkasakko. Rovon koulupiiri erotettiin omaksi koulupiirikseen 28.5.1910. Siihen kuuluivat Rovon  sahan alue, Rutolan, Tapavainolan ja Montolan kylät.

Kun uusi Lappeen kunnan uusi kansakoulupiirijako annettiin vuonna 1912, oli koulupiirien määrä 19, joukossa nyt jo Rovon koulupiiri. Koulurakennus kävi 1920-luvulla ahtaaksi ja johtokunta ryhtyi selvittämään uuden kansakoulun rakentamista. Lappeen kunnanvaltuusto tarjosi koulua Oy W. Gutzeit & Co:lle. Yhtiö suostui ostamaan koulun. Lopulta Gutzeit-yhtiö osti entisen koulun kunnalta takaisin huhtikuussa 1926 työntekijöiden asunnoiksi.  Kunta oli aloittanut jo vuonna 1922 neuvottelut Gutzeit-yhtiön kanssa uuden koulun paikasta. Yhtiö lahjoitti tontin uudelle koululle muutaman sadan metrin päästä entisestä koulusta. Uuden, ajanmukaisen koulutalon rakentaminen alkoi 21.12.1925. Sen oli suunnitellut Kansakoulujen piirustustoimisto.  Rakennus valmistui syksyllä1926. Koulun historiikki kertoo ylpeänä valmistumisesta: Ja näin valmistui Lappeen kunnan ehken uhkein koulutalo vihittäväksi tarkastukseensa 28 päivä syyskuuta 1926. Myös Etelä-Saimaa kehui 14.10.1926 vihkiäisuutisessaan koulua komeaksi ja kertoi koulussa olevan mm. sähkövalon!!!

Rutolan koulu vuonna 1965. Kuva: LKA.
Koulun oppilasmäärä säilyi vuosikymmeniä riittävän suuren, eikä se joutunut 1960-luvulla alkaneen oppilasmäärän voimakkaan laskun kohteeksi, kuten niin monet muut Lappeen maaseudun koulut. Esimerkiksi vuonna 1965 suoritetussa kouluverkkoselvityksessä todetaan Rutolan kansakoulun jatkavan kuten ennenkin.
Koulussa tehtiin merkittäviä peruskorjauksia 1960-luvun alkupuolella. Vuonna 1957 Rutolassa oli 68 oppilasta ja koulussa työskenteli kaksi opettajaa. Kun tultiin 2000-luvulle, koulu toimi edelleen, nyt runsaan 40:n lapsen opinahjona. Kesällä 2012 koulun toiminta lakkasi, kun sen oppilaat siirtyivät juuri valmistuneeseen uuteen Lappeen kouluun. Syyskuussa 2012 koulu myytiin majoituspalvelujen järjestämistä suunnitelleille henkilöille. Kyseessä olivat espoolaiset  Anne Sorsa-Vainikka ja Timo Vainikka, jotka olivat etsineet alkuaan kartanomaista kesäasuntoa kotiseudultaan Lappeenrannasta. Seurasi melkein kaksi vuotta kestänyt remontti. Sen aikana hirsirakenteisesta kyläkoulusta muovautui kartanomainen huoneistohotelli, joka ristittiin Salpalinjan Hoviksi.Koulun muutos- ja remonttityöt olivat lokakuussa 2014 edenneet niin pitkälle, että marraskuuksi suunniteltiin huoneistohotellin avajaisia. Vaikka kuinka etsin, en löytänyt mistään ilmoitusta siitä, milloin huoneistohotelli virallisesti aloitti toimintansa. Salpalinjan Hovin verkkosivut löytyvät täältä. Lisäksi koulurakennuksen uudesta "elämästä" löytyy hyvä artikkeli ProAgrian sivuilta. Salpalinjan Hovin alkutaival näyttää käynnistyneen erittäin suotuisissa merkeissä. Se on valittu vuonna 2017, toista vuotta peräkkäin, Lappeenrannan parhaaksi majoituspaikaksi.