Kun uudisasukkaaksi Amerikkaan muuttaneen suurperheen isä kuoli kaivo-onnettomuudessa

Woodlandin hautausmaa New York Millsissa, jonne tarinassa mainittu Jaako Hepokoski on haudattu

Olen tähän mennessä poiminut blogiini runsaasti juttuja vuosina 1879 - 1894 Kuparisaarella Michiganissa ilmestyneestä Amerikan Suomalaisesta Lehdestä. Päivästä toiseen löytyy näköjään yhä uusia, mielenkiintoisia juttuja. Tänä aamuna, käydessäni läpi vuoden 1882 vuosikertaa, silmiini sattui oheiset traagiset uutiset. Siinä New York Millsin seudulla Minnesotassa asuneen perheen lapsen menehtymisestä tulipalossa sekä ison perheen isän kuolemasta hänen pudottuaan kaivoon. Tuon aikakauden lehdet ovat täynnä uutisia traagisista onnettomuuksista, joita sattui varsinkin kaivoksissa, mutta usein myös maatiloilla, metsätöissä ja kotiaskareissa.Työturvallisuudesta ei tuolloin paljon välitetty ja loukkaantuneiden hoito oli lähes olematonta, mikä johti usein uhrin kuolemaan. Tässä uutisessa minun huomioni herätti Jaako Hepokosken useat avioliitot ja lasten suuri määrä.

Ensimmäisen siirtolaispolven perheissä lapsiluku oli usein suuri, usein tilanne oli sama myös seuraavassakin polvessa. Tämän jälkeen suomalaisten siirtolaisten lapsiluku lienee ollut samaa tasoa kuin muunkin paikallisen väestön. Suurperheet eivät suinkaan ole harvinaisuus amerikasuomalaisten keskuudessa tänäkään päivänä. Olen tavannut aikaisemmilla amerikanmatkoillani parikin kertaa Minnesotassa nyt jo edesmenneen avioparin, jolla oli kahdeksantoista lasta. Kuulin tarinoita kahdesta muustakin perheestä joissa lapsiluku oli yhtä suuri, toinen näistä oli edesmennyt, toisessa perheessä molemmat vanhemmat olivat edelleen elossa. Kaikkia näitä tapauksia yhdistää uskonnollinen tausta, joka on lestadiolaisuus tai apostolisluterilaisuus, kuten sitä Amerikassa useimmiten nimitetään. Ilmeisesti artikkelissa mainittu Hepokosken perhekin kuului paikalliseen apostolisluterilaiseen seurakuntaan. Suomessa tiettävästi suurin määrä lapsia samassa perheessä on ollut taivakoskelaisella Tynin perheellä, jossa on ollut 24 lasta. Perheestä on tehty lukuisa määrä lehtiartikkeleita, tv- ja radiodokumentteja. Myös Tynin tapauksessa taustalla löytyy sama uskonvakaumus.

Amerikan Suomalainen Lehti 13.1.1882

Kirjeitä

New York Mills, tammik 16 p. 1882

Tässä annan tietää yleisölle tämän paikkakunnan tapahtumista. Viime joulukuun 30 p. oli jätetty Hendrik Niskan talossa lapset huoneeseen, jolloin luultavasti palikka lensi uunista lapseen sillä seurauksella, että vaatteet syttyivät palamaan, ja ennen kuin äiti ennätti huoneeseen, niin lapsi paloi niin pahaksi, että kuoli jo vuorokauden perästä.

Toinen tapaus tapahtui t.k. 3:na päivänä. Kun Matti Bimperi (Bimberg) ja Jaako Hepokoski kaivoivat kaivoa, niin Hepokoski putoisi kaivoon sillä seurauksella, että kun hän otettiin ylös, niin hänellä ei ollut enää puhetta ja 12 tiiman perästä kuoli. Hän oli kotoisin Iin pitäjästä ja oli ollut avioliitossa neljän aviokumppanin kanssa, joista ensimmäinen teki hänelle 7 lasta, toinen viisi lasta, kolmas 10 lasta ja neljäs, joka vielä luultavasti on elossa, on tehnyt 2 lasta, joka täten ilmoitetaan hänen omaisillensa ja tuttavillensa, sekä Amerikassa että Suomessa.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ps. Yritin jäljittää, kuka tämä Jaakko Hepokoski oikein oli. New

Jaako Hepokosken hautakivi Woodlandin hautausmaalla

York Millsin paikallishistoria,  New York Mills Minnesota Centennial (1984), tuntee Jacob Hepokosken, joka oli syntynyt 29.9.1846 Suomessa ja muuttanut vuonna 1882 Otto Towshipiin New York Millsissä. Hän avioitui kahdesti ja sai yhteensä 14 lasta. Tämä Jacob Hepokoski kuoli vasta 23.6.1935. Samat tiedot löytyvät myös Siirtokansan  Kalenterista vuodelta 1936. Siinä todetaan Jacob Hepokosken saapuneen Amerikkaan vasta heinäkuussa 1882, joten tämä kaivoon pudonnut ja sen seurauksena menehtynyt Jaako on eri henkilö. Iin kirkonkirjat vahvistavat Jacob Hepokosken syntyneen Iin Tannilan kylässä 29.9.1846 Jacob ja Greta Hepokosken perheeseen. Iin kirkonkirjat vuosilta 1870 - 1879, sivu 418,  kertovat, että Iin Tannilan kylän tilalla Hepokoski 10 asui Jakob Henrikinpoika Koppelo/Hepokoski, joka oli syntynyt 23.6.1823. Samaisen kirkokonkirjan sivun mukaan Jakob Koppelo/Hepokoski oli kolmatta kertaa naimisissa, ja yksi hänen lapsistaan oli kuollut 13.10.1881 Pohjois-Amerikassa. New York Millsin paikallishistoriassa ja Siirtokansan Kalenterissa mainittu Jacob Hepokoski löytyy myös samalta kirkokirjan lehdeltä ja on siis vuonna 1823 syntyneen Jacob Hepokosken poika. Oletankin tuon kaivo-onnettomuudessa kuolleen Jacob Hepokosken ja Iissa asuneeen, vuonna 1823 syntyneen Jakob Hepokosken olevan yksi ja sama henkilö. Vanhempi Jacob Hepokoski on käynyt Iissä ehtoollisella vielä 25.3.1879, joten sitä ennen hän ei ainakaan ollut saapunut Amerikkaan.  Lopullinen vahvistsu Jaako Hepokosken henkilöllisyydestä löytyy Woodlandin hautausmaalta New York Millsissa. Siellä on hänen hautakivensä, jossa syntymävuodeksi on hakattu 1823 ja kuolinvuodeksi 1882. Tuliko nuorempi Jakob Hepokoski kesällä 1882 Amerikkaan saatuaan tiedon isänsä kuolemasta ja ottamaan vastuun isänsä jättämästä uudistasutustilasta? Juuri uusiin ja vieraisiin olosuhteisin uudisasukkaaksi muuttaneelle perheelle isän kuolema olisi ollut täydellinen katastrofi, ellei tilalle olis löytynyt jatkajaa. ja

 

Johannes Häyhän muistopatsas

Kirjailijan ja kansanperinteen kerääjän Johannes Häyhän muistopatsas Rautjärven kirkon vieressä

Toukokuun viimeisenä päivänä anno domini 2015 saavuin Simpele - Rautjärvi kierroksellani Rautjärven komealle kirkolle. Kirkon vasemmalla puolella huomasin nurmikolla nousevan muistopatsaan, jonka oli pystyttänyt 17.6.1989 Häyhän sukuseura. Patsas oli pystytetty henkilölle, joka on aikoinaan tehnyt merkittävän kansallisen ja maakunnallisen kulttuurityön.

Tämä muistopatsaan arvoinen rautjärveläinen on kaakkoissuomalaisen kansanelämän ahkera kuvaaja Johannes Häyhä. Hän  syntyi 17. kesäkuuta 1839 Rautjärvellä, Ilmeen Häyhän kylässä.  Johannes Häyhä kuoli kotipitäjässään 23. maaliskuuta vuonna 1913. Häyhä oli opettaja ja kirjailija, joka keräsi itäsuomalaista kansanperinnettä ja julkaisi keräämänsä aineiston pohjalta lukuisia teoksia. Hän käytti myös nimimerkkejä H-ä, J.H-ä ja –yhä.

Johannes Häyhän ensimmäisen teoksen kansi

Häyhän vanhemmat olivat talollinen Johannes Häyhä ja Maria Pajari. Häyhän kotiväki koostui  lähes 50 hengen suurperheestä. Hän pääsi käymään Ilmeen hovin omistajan everstiluutnantti Tavastin myötävaikutuksella Viipurissa rahvaankoulun. Koulun jälkeen hän toimi opettajana ensin Viipurin Tervajoella vuosina 1855 - 1860 ja sitten Viipurin rahvaankoulussa (myöhemmin kansakoulu) vuosina 1861 - 1889. Jyväskylän seminaarissa hän oli vuonna 1873. Monipuolinen Häyhä oli Viipurissa lisäksi lukusalin hoitajana vuosina 1883 - 1889, kirjoitti kuvauksiaan J.H.Erkon toimittamaan kuukausilehti Ilmiöön vuonna 1881 ja Viipurin Kansallisseuran esimiehenä vuonna 1887. Vuodesta 1890 alkaen hän toimi maanviljelijänä kotitilallaan Rautjärvellä. Rautjärven kuntakokouksen esimiehen tehtävässä hän toimi vuosina 1890 - 1892.

Tässä Häyhän kirjoittamat teokset:

Selitys millä tawalla naiminen Itä-Suomessa tapahtuu : ynnä siinä tilaisuudessa käytettäwät laulut. Alfthan, Viipuri 1856
Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, osa 1: Joulun vietto. Kansanvalistusseura 1893
Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, osa 2: Maahanpaniaiset. Kansanvalistusseura 1893
Kylänluvut: kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, kuvittanut. Alex. Federley. Otava 1894
Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, osa 3: Talvitoimet. Kansanvalistusseura 1897
Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, osa 4: Kesä-askareet. Kansanvalistusseura 1898
Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, osa 5: Naimistavat. Kansanvalistusseura 1900
Alkuperäisiä kertomuksia entisiltä ajoilta. Kansa, Hämeenlinna 1911
Rohvessyöri ja muita kertomuksia. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1911

Häyhä oli kaksi kertaa avioliitossa. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1866 oli Anna Josefina Keirio , joka kuoli seuraavana vuonna perheen ensimmäisen lapsen synnyttyä lapsivuoteeseen vuonna. Toiseen avioliittoon Johannes Häyhä vihittiin joulukuussa 1868 Anna Häyhän kanssa. Toisesta avioliitosta syntyi viisi lasta. Anna Häyhä kuoli vuonna 1932.

Johannes Häyhä on sen verran mielenkiintoinen persoona, että aion tutustua häneen hieman enemmänkin. Lupasin aikoinaan palata teemaan seuraavalla viikolla. Mutta aikaa vierähtikin lähes kolme kuukautta. Tässä kuitenkin uusi postaus asiasta,