Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ruokolahden kirkonkylän eli Vennonmäen koulu

Vennonmäen entinen kansakoulu toimii nykyisin Ruokolahden Taideyhdistyksen Taitotalona

Ruokolahden pitäjässä oli toiminnassa jo kymmenen kansakoulua, ennen kuin sellainen saatiin kirkonkylään.  Tähän koulupiiriin kuuluivat Haloniemen, Käringinniemen, Kärinki-Toivialan ja Rasilan kylästä ja osia Rautialan, Ronkolanmäen ja Toivialan kylistä. Vuonna 1948 koulupiirin lasten lukumäärä oli 104. Pisin oppilaan koulumatka oli seitsemän kilometriä. Kirkonkylän alakoulu toimi vuoteen 1931 yhteisenä Vaittilan kansakoulun kanssa. Alakoulun opettaja piti 18 viikkoa koulua Vaittilassa ja 18 viikkoa Kirkonkylän koululla. Vuodesta 1931 lähtien Kirkonkylän alakoulu oli kokovuotinen eli 36-viikkoinen. Alakoulussa opetusta antoi vuoteen 1939 saakka Pietarista kotoisin ollut Ida Nopola

Entinen kansakoulurakennus näyttää olevan hyvässä kunnossa

Koulun piirustukset laati helsinkiläinen arkkitehti Toivo Salervo, jonka suunnittelukynä piirsi lukemattomia muitakin eteläkarjalaisia kansakouluja. Ruokolahden kunnanvaltuusto hyväksyi Salervon tekemät piirustukset 16.9.1922 ja koulun rakennuttaminen annettiin johtokunnan vastuulle. Rakennustöistä järjestettiin lukuisia urakkahuutokauppoja, mm. kivijalan tekemisestä, kaivon kaivamisesta, saunan ja ulkorakennuksen pystyttämisestä. Puutavara rakennukseen saatiin Salosaarelta, pappilan mailta n.s. Pylsyn torpan alueelta. Hirsiä ei veistetty, vaan ne sahattiin Immolan sahalla.  Sieltä ne uitettiin Pappilanlahteen ja vedettiin hevospeleillä rakennuspaikalle. Koska Pappilanlahti oli savinen ja mutainen, sahatut hirret likaantuivat. Niinpä opettajat ja oppilaat puhdistivat niitä harjoilla. Seinät olivat pitkään pelkän höylähirren jäljiltä. Myöhemmin ne päällystettiin ns. Enso-pahvilla.

Koulurakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Salervo

Koulurakennuksessa oli uunilämmitys. Jokaisessa huoneessa lukuun ottamatta opettajien asuntoja oli peltikuoriset uunit. Huoneiden lämmityksestä vastasi alkuaikoina tehtävää varten vuodeksi huutokaupalla valittu henkilö.  Halvimman tarjouksen tehnyt voitti. Vuonna 1927 huutokaupan voittanut tarjous oli 2490 markkaa. Oppilaat kantoivat lämmityshalot sisään, kunnes johtokunta sen kielsi joidenkin vanhempien valitettua asiasta. Oppilaiden vastuulle jäi kuitenkin pölyjen pyyhkiminen, rappujen lakaiseminen ja juomaveden hakeminen.

Kansakoulu Vennonmäelle valmistui vuonna 1923

Oppilaa siirtyivät Vennonmäeltä nyt jo puretulle Keskuskoululle
vuonna 1972. Vennonmäen koulurakennus sen sijaan on kestänyt
pystypäisenä kohta 95 vuotta.

Kirkonkylän yläkoulun opettajina toimivat koulun perustamisesta lähtien 35 vuoden ajan eli vuoteen 1958 saakka Tyyne ja Emil Ahonen. Heidän jälkeensä opettajiksi tulivat Pirkko ja Jouko Sorjonen, jotka olivat tehtävässä vuoteen 1971 saakka. Neljäs opettajan virka perustettiin koululle vuonna 1955 ja viides virka vuonna 1971. Tällöin koulussa oli yli 120 oppilasta. Kun oppilaita oli pian yli 140, koulu sai kuudennen opettajan. Ruokolahden kunta oli 1970-luvun alussa mukana peruskoulukokeilussa. Kunta siirtyi peruskoulujärjestelmään jo vuonna 1972. Kun kunnan keskuskoulu valmistui vuonna 1972, oppilaat siirtyivät Vennonmäeltä sinne. Sen jälkeen koulurakennus oli Ruokolahden Metsäkoulun ja kansalaisopiston käytössä. Ruokolahden Taideyhdistys remontoi EU:n Leader-hankkeen tuella talon 2000-luvulla Taitotaloksi. Rakennusta isännöi Ruokolahden taideyhdistys. Osa tiloista on kansalaisopiston käytössä, osa taideyhdistyksen työ- ja näyttelytiloina.

Lähteet:
Lainajyvästöstä euroaikaan. Ruokolahden kylät ja koulupiirit.
Etelä-Saimaa

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ylämaan Ihakselan koulu

Ihakselan entinen kansakoulu

Kesäkuussa 1905 Ihakselan koulun opettajiksi valittiin
Wäinö Roosblom ja Agnes Elina Jokinen.
Wiipurin Sanomat. Supistus. 3.6.1905.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros siirtyy seuraavissa postauksissa entisen Ylämaan alueelle. Ensimmäisenä on vuorossa tarinaa Ihakselan koulusta, joka oli Ylämaan kunnan läntisin koulu. Tämän  kirjoituksen kuvasato on 5.5.2017 suoritetulta polkupyöräretkeltä,  allekirjoittaneen kuva-arkistosta sekä vanhoista sanomalehdistä. Kirjoituksen teksti on koostetta sanomalehtiartikkeleista ja muutamasta kirjasta. Koulun arkisto on vielä penkomatta, mutta sekin tapahtuu lähitulevaisuudessa.

Ihakselan koulu tarina

Etelä-Savo 7.11.1933

Säkkijärven kuntakokous päätti joulukuussa 1888 perustaa koulut sopiviin pitäjän pohjoisosan eli  Ylämaan kyliin. Ylijärven ja Säämälän koulut aloittivatkin toimintansa syksyllä 1889 vuokratiloissa. Keväällä 1898 annetun piirijakoasetuksen täyttämiseksi Säkkijärvi jaettiin 15:een koulupiiriin vuonna 1899. Yksi näistä oli pitäjän luoteisosassa Ihakselan piiri. Se aloitti toimintansa vuonna 1902 Matti Ihaksilla vuokratuissa tiloissa.  Ensimmäinen opettaja oli Anna Tallgren (vuosina 1902 - 1904). Kunta päätti toukokuussa 1902 ottaa Ihakselan ja Hujakkalan koulujen rakentamista varten valtiolta kuoletuslainaa. Ihakselan kansakoulun osuus 11 000 markan lainasta oli 7 000 markkaa. Koulun paikasta syntyi kiistaa. Koulupiiriin kuuluneet Ihaksin, Hermusen ja Näpin kylät halusivat koulun Ihaksin kylään, kun taas Kasarin, Hostikan, Apon, Närhen ja Kirpun kyläryhmät esittivät sen pystyttämistä joko Kirpun tai Apon kylälle. Koulu pystytettiin Ihakselan kylään, jonka katsottiin olevan koulupiirin keskeisellä paikalla, ja josta koulurakennukselle oli lahjoitettu maa-alue.

Koulurakennuksen vihkiäisiä vietettiin 29.8.1904. Koulun oli piirtänyt yksi kylän isännistä, Taavetti Simpura.  Hän loukkaantui vakavasti pudottuaan katolta tarkastaessaan rakenteilla ollut koulua elokuussa 1903. Uudessa koulurakennuksessa aloitti opetustyön ylioppilas Armas Salomon Majander ja tyttöjen käsityönopettajana toimi Kauno M. Majander. Kyseisessä paikalla koulu toimi aina vuoteen 1933 saakka. Syynä koulu siirtoon oli se, että osa koulupiiristä oli liitetty Luumäen kuntaan ja näin koulurakennus jäi koulupiirin reunalle. Uusi koulurakennus valmistui syksyllä 1933 Hostikan kylälle. Rakennus oli arkkitehti Toivo Salervon piirtämä. Rakennuksen pystytti urakoitsija Husu Luumäeltä ja se tuli maksamaan 220 000 markkaa. Armas Majanderin jälkeen opettajaksi tuli kolmeksi vuodeksi Kaarlo Rosblom (1905 - 1908), joka vaihtoi sukunimensä Raitakariksi. Seuraavan vuoden tehtävää hoiti Oskari Pikkarainen. Hänen jälkeensä opettajana Ihakselassa oli Johannes Penttinen aina 26.2.1918 saakka. Tällöin punainen hallinto lopetti koulun toiminnan.

Vuonna 1918 - 1919 opetuksesta vastasi Selma Hietala ja seuraavana vuonna Aleksander Liikkanen. Hänen jälkeensä oli tehtävässä kaksi vuotta (1920 - 1922) Kustaa Heino ja hänen jälkeensä niin ikään kaksi vuotta Daisy Makejeff (1922 - 1924) kuten myös hänen seuraajansa Tyyne Pekkola (1924 - 1926). Vuonna 1927 opettajaksi saapui Anna-Impi Winqvist, joka olikin tehtävässä huomattavasti pidempään kuin edeltäjänsä.  Anna-Impi Winqvistin jälkeen yläluokkien opettajaksi ja koulun johtajaksi valittiin Esko Vyyryläinen. Koulun opettajina toimivat myöhemmin Kerttu Tuovinen ja Eila Korpiranta.

Ihakselan koulupiirin alakansakoulu käynnistit toimintansa Ylämaan Mätön kylässä Heikin talossa (Toivari) tammikuussa 1925. Alakoulun opettajaksi saapui viipurilassyntynyinen Ruusa Mömmö, myöhemmin Metsäkallio. Alakansakoulu siirrettiin Hostikkaan Antti Närhen taloon vuonna 1931 ja edelleen vuonna 1933 valmistuneeseen uuten kouluun.  Sekä yläkansakoulun että alakansakoulun opettajat asuivat uuden koulun valmistumisen jälkeen koulurakennuksessa.

Ihakselan kansakoulun pitkäaikaisen
opettajan Ruusa Metsäkallion kuolinilmoitus.
Etelä-Saimaa 31.12.1958. Ruusa Metsäkallio
ei koskaan avioitunut, mutta sotavuosien
jälkeen hän kihlautui Karhulan paperitehtaalla
työjohtajana toimineen Urho Ketotien kanssa.
Tarina kertoo, että avioliittoon asti ei kuitenkaan
menty johtuen näkemyseroista naisen ja miehen
roolista. Uuno oli sitä mieltä vaimon tulee
palvella miestä, eikä päinvastoin.

Vanha Ihakselassa sijainnut kansakoulurakennus koki ylösnousemuksen, sillä se pystytettiin Ylämaan kirkonkylään kunnataloksi. Rakennus näkyy seisovan edelleen paikallaan, joskin varsin rapistuneena. Koulukeittolatoiminta Ihakselan koululla käynnistyi vuonna 1943. Alakoulu oli toiminnassa täysipituisena eli 36-viikkoisena jo 1930-luvulla. Maaltamuuton ja ikäluokkien pienenemisen seurauksena Ihakselan koulun toiminta päättyi vuonna 1977. Koulupiirin oppilaat siirtyivät jatkossa opiskelemaan Ylijärven koululle. Koulu on nykyisin yksityisasuntona, jonka yhteydessä toimii koirakennel.

Entinen Ihakselan kansakoulu

Peltolan koulun vihkiäisjuhla (Etelä-Saimaa 21.10.1930)

Kerroin edellisessä päivityksessäni Peltolan (kansa)koulun historiasta ja omasta kytkennästäni kyseiseen rakennukseen. Kirjoitin myös ylös Etelä-Saimaassa 21.10.1930 olleen uutisjutun Peltolan kansakoulun vihkiäisjuhlasta. Artikkeli on hyvin tyypillinen tuon ajan sanomalehtijutuksi. Siinä kerrotaan perusteellisesti tervetulo- ja onnittelupuheenvuorot sekä juhlan ohjelma. Artikkeli ei sisällä yhtään haastattelua. Tarinan lopussa on toki hieman informaatiota itse koulurakennuksesta, opettajista ja oppilaista. Edistyksellinen se on kuitenkin lehtiuutiseen sisältyvien kuvien määrässa. Niitä on jopa kolme, joka oli tuolloin vielä todella harvinaista. Vihkiäisjuhlassa on  - tuon ajan tapaan - uskonnolla ja kirkon työntekijöillä näkyvä rooli.

Niinkuin tunnettua, on Lappeen kunta pystyttänyt kaupunkiimme uuden kansakoulun, joka on Lappeenrannan tarkastuspiirin suurimpia ja komeimpia. Koulu, vaikka se sijaitseekin kaupungissamme, on toistaiseksi, kunnes esikaupunkikysymys on selvitetty, Lappeen kunnan omaisuutta ja kuuluu Peltolan kansakoulun nimellä Taikinamäen kansakoulupiiriin.

Uuden kansakoulun vihkiäisjuhla vietettiin viime sunnuntaina [19.10.1930] alkaen kello 12 päivällä. Kun kutsuvieraat, joiden joukossa nähtiin mm. kouluhallituksen edustajana kouluneuvos, arkkitehti T. Salervo, olivat tarkastelleet uuden koulun valoisia luokka- y.m. opetushuoneita ja saleja sekä nauttineet oppilaiden ruokailuhuoneessa koulun johtokunnan tarjoamat kahvit, alkoi ohjelman suoritus avarassa juhlasalissa. Aluksi saatiin kuulla kansakouluoppilaiden kauniita lauluesityksiä urkuharmoonin säestyksellä, minkä jälkeen koulun johtajaopettaja K. E. Kunnassalo piti kansanopetuksen historiaa ja kansakoulun tärkeitä arvoja valaisevan alkajaispuheen lausuen kutsuvieraat ja muun juhlayleisön tervetulleeksi. Lappeen kirkkokuoro esitti kauniita lauluja kanttori M. Tolvasen johdolla ja kun sen jälkeen oli veisattu virsi, piti kirkkoherra Kivekäs vihkiäispuheen.

Peltolan kansakoulu valmistuttuaan syksyllä vuonna 1930

Väliajan jälkeen esitti opettaja A. Luukkonen soittoa urkuharmoonilla. Tarkastaja T.G. Murto piti juhlaesitelmän heimokansojen historian alalta. Koulun opettajista muodostettu tilapäinen kuoro esitti laulua opettaja A. Luukkosen johdolla. Koulun rakennustoimikunnan puheenjohtaja maanviljelijä August Reijola esitti sen jälkeen valaisevan kertomuksen kouluhankkeen vaiheista ja rakennustyön toteuttamisesta, kiittäen samalla kaikkia niitä toimihenkilöitä, jotka olivat myötävaikuttaneet uuden koulun pystyttämiseen. Kun rakennustoimikunnan työ näinollen oli päättynyt, jätti hän rakennustoimikunnan asiakirjat ja koulun avaimet kunnanvaltuustolle, jonka puolesta valtuuston varapuheenjohtaja maanviljelijä Elias Kuukka ne otti vastaan kiittäen puheessaan rakennustoimikuntaa sen suorittamasta työstä. Kouluhanketta koskevat asiakirjat ja avaimet hän luovutti edelleen koulun johtokunnan huostaan, jonka puolesta johtokunnan puheenjohtaja kamreeri J. Honkasalo esiintoi kiitollisuutensa kouluhankkeen toteuttajille.

Kuva Peltolan koulusta heinäkuussa 2015 miltei samasta kulmasta kuin yllä olevassa kuvassa

Peltolan koulun läntinen sivu

Juhlan ohjelmassa seurasi sitten vapaa sana, jonka kohdalla lausuttiin uudelle koululle lukuisia onnitteluja. Kouluneuvos Salervo toi kouluhallituksen johdon sekä erikoisesti kansanopetusjaoston päällikön, kouluneuvos A, J, Tarjanteen tervehdykset ja onnittelut. Lämpimästi hän kosketteli niitä kauneusarvoja, joita koulu avaa ihmisen nähtäväksi ja tajuttavaksi. Armilan koulun tervehdyksen lausui opettaja Jaska, Taikinamäen koulun onnittelut opettaja Luukkonen, Lappeenrannan kaupungin onnittelut kaupunginjohtaja Kutvonen, Kaukaan koulun puolesta opettaja Pantzar ja Juvakan koulun puolesta opettaja Jekkonen. Insinööri H. Cronström Kaukaalta oli lähettänyt sähkösanomatervehdyksen.

Lopuksi kiitti koulun johtaja K. E. Kunnassalo juhlan osanottajia siitä lämpimästä myötämielestä, joka koulua kohtaan oli juhlassa niin kauniilla tavalla tullut esille ja piti loppurukouksen. Juhla lopetettiin laulamalla yhteisesti isänmaan virsi.

Uusi koulutalo, joka käsittää kymmenen luokkahuonetta, voimistelusalin, luonnontieteellisen oppisalin, käsityöhuoneen sekä koulukeitto- ja ruokailuhuoneet, tekee erittäin valoisan vaikutuksen. Kun koulu on kokonaisuudessaan uusi, ovat sitä myöskin kaikki kalustot ja opetusvälineet.

Koulussa on nykyään 542 oppilasta ja opetusta antamassa on 16 opettajaa, joista 13 vakinaista.

Peltolan (kansa)koulu Lappeenrannassa (ja Lappeella)

Peltolan vuonna 1930 valmistunut koulu heinäkuisessa auringonpaisteessa

Tällä kertaa koulukierrokseni kohteena oli vesitornin alapuolella, liikenneympyrän kupeessa seisova komea Peltolan koulu. Työuraani sisältyy parin vuoden periodi tuntiopettajana Peltolan ja Kimpisen kouluissa. Tämä tapahtui 1980-luvun lopulla. Mukavat muistot jäivät noista vuosista. Noin 15- 20 vuotta myöhemmin menin hakemaan paikallisen rautakaupan varastosta ostamaani tavaraa. Sitä kuitatessani ja papereita näytettyäni, varastomies totesi: Sie se oot miuta opettant Peltolan koulus. En sillä hetkellä muistanut häntä, vaikka hän myös esitteli itsensä. Mutta takaisin kotiin ajaessani tuli kyseisen entisen oppilaan kasvonpiirteet ja luokka mieleen. Häneltä oli 15 vuoden aikana lähteneet hiukset, pituutta oli tullut reilusti lisää,  paino oli ainakin tuplaantunut. Minulla oli vain parta harmaantunut. Me opettajat emme juurikaan enää muutu työuran aloitettuamme. Tämä koskee monesti ulkonäköä, usein kyllä myös innostusta työhön sekä  opetusmetodejamme. Oppilaat sen sijaan ovat voimakkaassa muutoksessa sekä kouluvuosien aikana että  joitakin vuosia sen jälkeenkin. Kunnes heille käy kuten meille opettajille.

Näkymä Peltolan koululle vesitornilta

Peltolan koulua liikenneympyrän suunnasta

 Kuvasin tätä entistä työpaikkaani 19.7.2015. Kokosin sen jälkeen tietoa koulun menneistä vuosista.  Peltolan kansakoulun rakensi alkuaan, ei suinkaan Lappeenranta, vaan Lappee. Kun Lappeen kunnan puolella olevien esikaupunkialueiden väkiluku kasvoi voimakkaasti 1920-luvulla, oli kuntaan rakennettava uusia kouluja. Tilanahtauden  poistamiseksi Lappee rakensi vesijohdolla ja keskuslämmityksellä varustetun Peltolan  kansakoulun arkkitehti Toivo Salervon piirustusten  pohjalta. Se nousi vuonna 1930 kaupungilta vuokratulle tontille lähelle vesitornia. Koulusta tuli koko seudun suurin ja komein. Koulutyö alkoi koulussa 29.8.1930 ja vihkiäisjuhlia vietettiin pari kuukautta myöhemmin 19.10.1930. Alkuaan Lappeenrannan kaupungin oli puhe maksaa 40% kustannuksista. Kaupunginvaltuusto hylkäsi kuitenkin tehdyn aiesopimuksen. Lappeen kunta otti koulun rakentamista varten 920 000 markan pitkäaikaisen valtion kuoletuslainan ja sai hanketta varten myös valtiolta avustusta. Vuoden 1932 esikaupunkialueliitoksessa Peltolan kansakoulu siirtyi yhdessä Armilan, Juvakan ja Taikinamäen koulujen kanssa Lappeenrannan kaupungille.

Peltolan koulu on ulkoapäin edelleen pääosin samannäköinen kuin valmistuessaan vuonna 1930. Rakennuksen eteen ilmestyivät 1980-luvun lopulla sadekatokset, jotka eivät kuitenkaan pilaa komean rakennuksen ulkoasua. Rakennuksessa on tehty useita korjauksia 1990- ja 2000-luvuilla. Myös koulun piha-aluetta on saneerattu ja varustettu monenlaisilla vempeleillä. Tänä päivänä koulu on osa Kimpisen koulukeskusta ja sen alakoulua. Siinä toimivat Peltolaksi nimetyt esikoulu ja luokat 1 - 3 sekä Ainolaksi nimetyt luokat 4 -6 ja musiikkiluokat.

Ohessa vasemmalla uutinen Etelä-Saimaasta 30.8.1930. Se kertoo Peltolan uuden kansakoulun alkajaisjuhlasta ja uusien opettajien valinnasta kyseiseen kouluun.

Lappeen kunnan 23:s kansakoulu vihitty tarkoitukseensa. (Etelä-Saimaa 29.1.1924)

Lakkautettujen kyläkoulujen kierroksillani pyöräilin maaliskuussa Muukonniemen koululle. Tein vierailustani myös merkinnän blogiini. Visiitin jälkeen kaivoin maakuntakirjastossa vanhat Etelä-Saimaat vuodelta 1924 esille, löytääkseni koulun vihkiäisistä kertovan artikkelin. Löytyihän se, päivättynä 29.1.1924. Kirjoitin sen puhtaaksi, joten tässä olkaa hyvä:

Viime sunnuntaina vihittiin Muukonniemessä sijaitseva Lappeen kunnan komein kansakoulu tarkoitukseensa.

Muukonniemen kansakouluhanke sai alkunsa siitä, että Lappeen kunnan saaristoalueiden, johon kuuluvat Lamposaari, Utransaari ja Hirvisaari, koulunpuute teollisuusalueiden laajetessa vuosi vuodelta kävi yhä suuremmaksi. Aikaisemmin kävivät näiden saarien lapset Lauritsalan koulussa. Kun koulumatka lapsilla oli 3 – 4 kilometriä vesimatkaa, kävi kulku varsinkin syksyin ja keväin hankalaksi, jopa vaaralliseksikin.

Koulupulan selvittämiseksi alkoivat piiriläiset suunnitella kahta koulua, joista toinen sijoitettaisiin saaristoon ja toinen mantereelle. Kunnalle koituvien suurten kustannusten vuoksi suostuivat saarelaiset sittemmin yhden suuremman koulun rakentamiseen mantereen puolelle, vaikkakin heille vielä jäi vesimatkaa noin yksi kilometri.

Näitten suunnitelmien pohjalla esitettiin asia sitten Lappeen kunnan valtuustolle, joka vuonna 1921 päätti koulun rakennettavaksi Muukonniemen seutuville ja valitsi toimikunnan, johon tulivat opettaja T. Pantzar, isännöitsija K.J.Lång ja tarkastaja T.G.Murto, ottamaan lähempää selvää koulun paikasta. Toimikunta, asiaa harkittuaan katsoi sopivimmaksi sen paikan Muukonniemekkeellä, jossa koulu nyt sijaitsee.

Valtuusto puolestaan hyväksyi toimikunnan ehdotuksen, mutta osa mantereella asuvista, koulupiiriin kuuluvista talollisista vaati koulun rakentamista lähemmäksi omia asutuksiaan, eli noin kaksi kilometriä koulun nykyisestä paikasta mantereelle päin. Vihdoin piiriläisten erimielisyyksistä selvittyä, päätti Lappeen kunnanvaltuusto 1922 syksyllä ostaa kaksi hehtaaria suuruisen alueen maanviljelijä Antti Penttilältä sekä otti seuraavan vuoden tulo- ja menoarvioon 450 000 markkaa koulun rakentamista varten.

Rakennustyöt alotettiin kevättalvella 1923 arkkitehti Toivo Salervon laatimien piirustusten mukaan, koulun johtokunnan valvonnan alaisena.
 

Muukonniemen kansakoulua kehuttiin Lappeen pitäjän kauneimmaksi sen valmistuttua 1923 - 1924. Koulu on arkkitehti Toivo Salervon suunnittelema.

Syyslukukauden alussa 1923 oli koulu niin valmis, että lukutoimet voitiin vaikeudetta aloittaa. Opettajiksi valitsi johtokunta 48 hakijasta yläkansakouluun Lapuan yhteiskoulun opettajat Lyyli ja Väinö Puurusen sekä alakansakouluun opettajatar Ida Kotirannan Lappeenrannasta. Heti alussa kirjoittautui kouluun 132 oppilasta. Koulu, joka sijaitsee Saimaan vesistön vilkasliikkeisimmän laivareitin varrella, on asemansa, ulkomuotonsa ja rakennustyylinsä puolesta Lappeen kunnan komein, rakennettuna kahta ylä- ja yhtä alakoulun opettajaa varten tarpeellisine opettajarakennuksineen ja koulukeittiöineen.

Rakennuskustannusten kokonaissumma on noussut 640 000 markkaan, johon erään sisältyvät ne huomattavat lahjoitukset, jotka Wahl & CO on rakennustarpeiden muodossa koululle lahjoittanut ja joka Lappeen kuntalaisten ja piiriläisten puolesta kiitollisuudella merkittäköön. Samoin on koulu saanut vastaanottaa lahjoituksen Rautakauppa Oy Ilmariselta kaikissa kouluhuoneissa tarvittavat akkunaverhotelineet sekä eräältä koulupiiriin kuuluvalta rouvalta akkunaverhot.

Kuten edellä mainittiin, alotti koulu varsinaisen toimintansa syksyllä 1923, mutta pidettiin koulun viralliset vihkiäiset vasta viime sunnuntaina. Tilaisuuteen oli kutsuttu Lappeen kunnanvaltuusto, Etelä-Saimaan opettajayhdistys, piiriläiset ja koulun ystävät.

Ohjelman suorituksen alottivat täsmälleen klo kaksi nelikätisellä pianonsoitolla rouva L.Puurunen ja hra Rolf Hypen esittämällä Beethovenin Egmond-alkusoiton. Tämän jälkeen seurasivat opettaja Väinö Puurusen avaus- ja tervehdyssanat. Tilaisuutta varten harjoitettu sekakuoro lauloi muutamia lauluja rouva L.Puurusen johdolla. Sitten seurasi ohjelmassa Händellin Largon ja myöhemmin Beethovenin toisen sinfonian trio-esitys (rva Puurunen urkuharmooni, hra K.J.Lång viulu ja hra Hypen piano) Nämä musikaalista kykyä vaativat kappaleet suoritettiin taiteellisella valmiudella. Vihkiäispuheen piti sotarovasti Alfons Lönnroth päivän tekstin johdolla. Esitelmän kansakoululaitoksen synnystä ja koulujen vaikutuksesta yhteiskuntaoloihin piti tarkastaja T.G.Murto. 

Muukonniemen koulun länsipääyty siintää puiden välistä Hartikanlahdelle

 Lennokkaassa ja muotokauniissa puheessaan valaisi arkkitehti Toivo Salervo kodin ja koulun keskinäistä suhdetta, josta moni, ehkäpä koululle kylmäkiskoinenkin, sai lämpimän ja kohottavan vaikutelman. Puheen jälkeen seurasi tilaisuutta varten harjoitetun mieskuoron laulua. Koulun rakennuskertomuksen selosti johtokunnan puheenjohtaja, isännöitsijä K.J.Lång tehden siinä selkoa koulun rakennushistoriikista. Lappeen kunnanvaltuuston puolesta esiintoi sen puheenjohtaja, opettaja T. Pantzar kiitokset siitä huomaavaisuudesta, jota koulun johtokunta on osoittanut valtuustoa kohtaan toivottaen samalla valtuuston puolesta onnea ja menestystä koulun työlle. Opettaja Lauri Uotila esitti opettajayhdistyksen ja opettaja Lumme Mustolan koulun kiitokset ja onnittelut. Loppurukouksen toimitti kirkkoherra A. Simola ja hartautta uhkuva tilaisuus päättyi virteen 350.
 

Kaikille kutsuvieraille tarjottiin kahvit Lamposaaren sahan isännistön puolesta. Ylevä mieliala vallitsi yleisössä vielä juhlasta lähdettyäkin ja varmaankin saatiin siellä puheiden, laulun ja soiton mukana kylvetyksi siunausta tuottavia siemeniä läsnäolleiden mieliin.

Lakkautettujen koulujen kierros, osa 12: Hakalin kansakoulu

Hakalin kansakoulun julkisivupiirustus. LKA.

Ennen joulua polkupyöräni johdatteli minut jälleen yhdelle lakkautetulle kansakoululle. Kyseessä oli Hakalin entinen kansakoulu. Kuvattuani rakennuksen perehdyin tämän rakennuksen vaiheisiin hieman myös koulun arkiston avulla. Lisäksi hyödynsin Leena Riskan teosta Lauritsalan kauppalan historia vuodelta 1995. Niinpä sain aikaiseksi oheisen koosteen.

 Hakalin kansakoulun tarina alkoi tavallaan jo paljon ennen sen perustamista, sillä Luukkaan ja Hakalin kylät erotettiin Lappeen kunnassa omaksi koulupiirikseen jo vuonna 1911. Koulupiirin ensimmäinen kansakoulu, Luukkaalle rakennettu koulu, valmistui vuonna 1913. Luukkaan koulu rakennettiin alkuaan kahden opettajan kouluksi, mutta oppilaita sinne tulvi niin paljon, että jo 1920-luvun alussa opettajien määrä jouduttiin kaksinkertaistamaan. Oppilasmäärä oli noussut jo reilusti toiselle sadalle.

Hakalin entinen kansakoulu, nykyinen paloasema

Vuonna 1930 alkoikin uuden kansakoulun suunnittelu Hakaliin Luukkaan koulun alaisuuteen. Koulun suunnitteli kouluhallituksen arkkitehti Toivo Salervo. Valmistelu ja piirustustuskuluihin meni runsaat 5000 markkaa ja varsinaisen rakentamisen urakoi rakennusmestari Martti Hasari. Urakkasumma oli 930 000 markkaa. Hakalin uuden kansakoulun lopputarkastus pidettiin 12.8.1931 ja koulutyö siellä aloitettiin 31.8.1931. Koulun vihkiäisiä vietettiin lokakuussa 1931. Koulun oppilasmäärä nousi siellä toimineen jatkokoululuokan kanssa heti 180:een.Vuonna 1935 koulussa oli yhteensä 188 oppilasta. Heistä 70 oli alakoulussa, 85 yläkoulussa ja 33 jatkokoulussa.

Hakalin entinen kansakoulu, nykyinen paloasema

Hakalin huonoista kouluoloista kirjoitti Etelä-Saimaa
2.10.1953

Lauritsalan kauppalaan valmistui syksyllä 1935 erillinen jatkokoulu Luukkaan koulun tontille. Niinpä Hakalin koulussa aikaisemmin jatkokoulua käyneet siirtyivät sinne. Vuonna 1939 Hakalin koulussa oli oppilaita yhteensä 151, heistä 60 alakoulussa ja 91 yläkoulussa. Vuonna 1943 kansakoulussa oli 157 oppilasta, alakoulussa 48, yläkoulussa 111. Ns. suurten ikäluokkien vaikutus oppilasmäärissä alkoi näkyä 1950-luvun puolivälissä. Vuonna 1955 koulussa oli 187 oppilasta, heistä yläluokilla 96 ja alaluokilla 91.


Hakalin kansakoulu palveli tehtävässään 1950-luvun lopulle saakka. Vuonna 1952 oli suunnitelmissa Lauritsalan jatkokoulun sekä Hakalin kansakoulun laajentaminen, ja sitä varten teetätettiin piirustukset arkkitehti Ragnar Ypyällä. Ne olivat valmiina syksyllä 1953, mutta näistä suunnitelmista luovuttiin rahanpuutteen ja muiden syiden takia. Kauppalaan päätettiin lopulta rakentaa kokonaan uusi keskuskansakoulu. Sen rakentaminen aloitettiin kesällä 1956. Valmistuneen kiinteistön luovutus oli marraskuussa 1957. Koulurakennukseen sijoitettiin ensin vanhan Luukkaan kansakoulun oppilaat ja sen yhteydessä toimineet apukoululuokat, Hakalin kansakoulun yläluokkien oppilaat sekä jatkokoulu. Vuonna 1957 Hakalin kansakoulu toimi enää alakouluna ja kesällä 1959 koko toiminta siirrettiin uudelle keskuskansakoululle Luukkaalle. Viimeisenä lukuvuonna 1958 - 1959 koulussa oli edelleen runsaasti oppilaita, yhteensä 134 oppilasta 1. ja 2. luokilla.

Hakalin entinen kansakoulu, nykyinen paloasema

Kesäkuussa 1960 Hakalin tyhjilleen jäänyt kansakoulu sai uuden elämän. Siitä tuli talossa tehdyn remontin jälkeen Lauritsalan kauppalan paloasema. Uuteen tehtävään siirtymisen kunniaksi järjestetyssä juhlatilaisuudessa puhui kauppalajohtaja Osmo Anttila ja musiikkiesitysten lisäksi nähtiin palopäällikkö Vilho Pesälän johtama ohimarssi.

Hakalin entinen kansakoulu, nykyinen paloasema