Lakkautettujen koulujen kierros. Mäntylän koulu

Teksti Mäntylän hylätyn koulun seinässä

Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolelle syntyi runsaasti asutusta sotavuosien jälkeen. Mattilan pientaloalue rakennettiin pääosin 1940- ja 1960-luvuilla. Mäntylän pientaloasutuksesta suurin osa syntyi 1960- ja 70- luvuilla. Ensimmäiset kerrostalot ilmestyivät alueelle jo 1950-luvulla. Kuuselan rakentaminen alkoi 1940- ja 50-luvuilla ja kasvoi seuraavan parin vuosikymmen aikana. Oman kansakoulun alue sai 1970-luvun alussa. Ratkaisuksi tuli parakkimainen viipalekoulu.

Näkymä Mäntylän koululle tammikuun alussa 2016

Myyntiyhdistys Puutalosta tuli 1970-luvun alussa Lappeenrannan kaupungin uusien kansakoulurakennusten vakiotoimittaja. Ensimmäisenä näistä kouluista valmistui tammikuussa 1972 neliluokkainen Mäntylän kansakoulu. Opetus Mäntylän kansakoulussa alkoi Kesämäen koulun suojissa jo syyslukukaudella 1971, mutta uuteen koulurakennukseen päästiin muuttamaan tammikuun 17. päivä, neljä päivää vastaanottotarkastuksen jälkeen.  Koulussa oli tuolloin 120 oppilasta. Koulu oli puutaloelementeistä koottu ns. viipalekoulu ja siinä oli luokkien lisäksi ruokala ja wc-tilat.  Koulun laajentaminen toteutettiin varsin pian. Kaupunginhallituksen 27.8.1973 ja 4.2.1974 hyväksymät toisen vaiheen suunnitelmat vahvisti Opetushallitus huhtikuussa 1974. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin noin 750 000 markkaa, josta Myyntiyhdistys Puutalon osuus oli 637 000 markkaa. Lopullisiksi kustannuksiksi tuli kuitenkin 813 200 markkaa. Toisen vaiheen lopputarkastus pidettiin tasan vuosi kaupunginhallituksen hyväksymispäätöksen jälkeen eli 27.8.1974. Lukuvuonna 1974 – 1975 koulun oppilasmäärä nousi huippulukuun 180.

Mäntylän koulu tammikuussa 2016

Viipalekoulut eivät osoittautuneet kuitenkaan kovinkaan kestäviksi ratkaisuiksi. Mäntylän koulu oli runsas kaksikymmentä vuotta rakentamisen jälkeen jo pahoin homehtunut 1990-luvun puolivälissä. Se päätettiin remontoida vuonna 1997. Koulun homekorjauksia varten varattiin 1,3 miljoonaa markkaa. Sen avulla uskottiin koulun elinkaarta voitavan jatkaa noin kymmenellä vuodella. Koulu oli jo tuolloin niin pahoin homehtunut, ettei kaikkia homepesäkkeitä saatu korjattua remontista huolimatta. Kuusimäen koulun tavoin myös Mäntylän koulu rakennettiin ns. viipalekouluna 1970-luvulla. Mäntylässä kärsittiin sisäilmaongelmista jo 1990-luvun puolivälissä. Uudelleen Mäntylän koulun homeongelmat nousivat esille runsaat kymmenen vuotta myöhemmin. Sisäilmahaittojen tärkeimmäksi lähteeksi paljastui tutkimuksissa alapohjarakenteissa ja seinissä olleet kosteuden aiheuttamat mikrobit. Kosteuden syynä oli viipalekoulun puuttuva salaojitus, olemattomat alapohjan ryömintätilat ja veden lammikoituminen rakennuksen ympärille. Syksyllä 2012 tilanne muuttui hälyttäväksi, kun kymmenkunta oppilasta ja osa henkilökunnasta kärsi huonosta ilmanlaadusta. Syyslukukauden alussa koululle asennettiin ilmanpuhdistimia, jotka eivät kuitenkaan juurikaan parantaneet sisäilmaa. Tekninen lautakunnan mielestä koulurakennus oli tullut elinkaarensa päähän eikä sitä kannattanut enää korjata. Hätäratkaisuna pestiin koulu lattiasta kattoon joululoman aikana, tiivistettiin koulua ja hankittiin uusia ilmanpuhdistimia. Tilanteeseen ei saatu kuitenkaan helpotusta ja maaliskuussa 2013 jouduttiin koulun oppilaat siirtämään jatkamaan opintojaan Kimpisen koulun tiloihin. Kesällä 2013 Mäntylän koulun pihalle pystytettiin Alakylän koulun pihalta siirretyt parakit, joissa koulun toiminta jatkui aina kevääseen 2015 saakka.  Mäntylän, Mattilan ja Kuuselan asukkaat vastustivat alueen koulun lakkauttamista, mutta taloudelliset realiteetit eivät mahdollistaneet uuden koulun rakentamista. Keväällä 2015 valmistui Kesämäen koulun remontti ja syksyllä Mäntylä koulu liitettiin Kesämäen kouluun. Näin ympyrä sulkeutui, sillä aloittihan Mäntylän koulu aikoinaan toimintansa Kesämäen koulun tiloissa. Mäntylän koulussa opiskeli 2000-luvulla vuosittain runsas sata oppilasta, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee.

Parakkimaisen Mäntylän viipalekoulun siipi

Mäntylä koulurakennuksen viimeiset hetket koittivat joulukuussa 2016, kun sen purku alkoi. Alla olevassa, 15.12.2016 otetussa kuvassa näkyy, ettei koulusta enää ollut tuolloin paljon jäljellä.

Mäntylän koulu 15.12.2016

Mäntylän koulun oppilasmäärät vuosina 1971 - 2011

1971- 1972	1972- 1973	1973- 1974
120	152	159
1974 - 1975	1975- 1976	1976-1977	1977 - 1978	1978- 1979	1979- 1980	1980- 1981	1981 - 1982	1982 - 1983
180	169	174	173	148	139	140	110	106
1983- 1984	1984- 1985	1985-1986	1986 - 1987	1987- 1988	1988- 1989	1989- 1990	1990 - 1991	1991 - 1992
111	116	130	122	118	147	134	133	136
1992- 1993	1993-1994	1994-1995	1995 - 1996	1996- 1997	1997- 1998	1998- 1999	1999 - 2000	2000 - 2001
144	140	149	140	132	141	135	126	123
2001 - 2002	2002-2003	2003-2004	2004-2005	2005-2006	2006-2007	2007-2008	2008-2009	2009- 2010
116	118	122	114	124	127	120	110	105
2010- 2011
105

Pallon päiväkoti purkuun

Pallon päiväkodin vuonna 1950 rakennetun kiinteistön taru alkaa olla tiensä päässä. Tein helmikuussa tänä vuonna jo yhden blogikirjoituksen kyseisestä rakennuksesta. Eilen palasi paikallinen sanomalehti Etelä-Saimaa rakennuksen kohtaloon. Lehden mukaan Lappeenrannan kaupunki on kaavoittanut päiväkodin tontille kaksi tonttia, joille voidaan rakentaa viisikerroksiset kerrostalot. Toinen kyseisistä kerrostaloista on kaavassa sijoitettu nykyisen päiväkodin paikalle. Kaupunki lähtee siitä, että päiväkoti puretaan ja tilalle nousee uusi rakennus. Kaakkois-Suomen ELY toteaa kuitenkin asemakaavasta antamassaan lausunnossa, että päiväkoti tulisi säilyttää, jos se on rakennuksena käyttökelpoinen. Etelä-Karjalan museo inventoi parhaillaan rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. Vastineessaan ELYlle toteaa kaupunki, että mikäli rakennuksen käyttöikää jatketaan, kaikki vaurioituneet materiaalit ja rakenteet tulee poistaa ja rakentaa ne uudelleen kosteusteknisesti toimiviksi. Lisäksi ilmanvaihto pitää uusia kokonaan. Rakennuksen korjaus tulisi erittäin kalliiksi, eikä lopputuloksesta olisi varmuutta.
-----
Mutta, mutta, eipä taida nykyisin olla mitään varmuutta uudisrakentamisenkaan laadusta.Tässä kaupungissa on kyllä luvattoman usein käynyt huonosti niin korjausrakentamisen kuin uudisrakentamisenkin suhteen. Mutta, kun tontti ja sillä oleva rakennus on myyty, se ei ole enää kaupungin murheenkryyninä.

Pallon päiväkoti (Päivitetty 10.12.2015)

Pallon päiväkoti helmikuisessa auringossa anno domini 2015

Kirjoitin alla oleva blogimerkinnän helmikuussa 2015. Tämän jälkeen Pallon päiväkodin ympärillä on "kehityksen kehitys kehittynyt" lisää. Tässä joulukuussa kirjoittamani uusi postaus.
-----
Tämän päivän  (12.2.2015) Etelä-Saimaassa oli uutinen, joka kertoi Lappeenrannan kaupungin järjestävän Pallon päiväkodin tontista luovutuskilpailun. Artikkeli sai minut kiiruhtamaan paikalle (Kyllikinkatu 3 -5) muutama päivä myöhemmin katsomaan ja kuvaamaan, mikä rakennus oli kyseessä. Lappeenrannan kaupungin historia vuosilta 1917 - 1966 (Nide 2, sivut 382 - 383) toteaa: Kaupungin panos lastentarhojen ylläpitämisessä laajeni yksityisten tarhojen tukemisesta oman tarhan avaamiseen vuonna 1950, jolloin Pallon lastentalo otettiin käyttöön. Päiväkodilla on siis yli 60 vuotta historiaa takanaan. Rakennus on yllättävän iso ja näyttää päällisin puolin hyväkuntoiselta. Rakentamisajankohtana tehtiin harvemmin "sutta" ja julkisissa rakennusurakoissa jälki oli sekä suunnittelussa että itse rakennustyössä yleensä laadukasta.

Lehtiuutisen mukaan kilpailun tavoitteena on miljööseen sopiva asuinkerrostaloalue päiväkodin tilalle. Päiväkoti sijaitsee hienolla, rauhallisella, mutta varsin haasteellisella paikalla Lappeenrannan kirkon alapuolella jyrkässä rinteessä Kyllikikadun, Taipalsaarentien ja rautatien välissä. Liikenteellisesti paikka on lisäksi TODELLA hankala.

Tontinluovutuskilpailulla haetaan ehdotusta tontin käytöstä sekä tontille ostajaa ja kerrostalohankkeelle toteuttajaa. Tontti on mahdollista jakaa kilpailuehdotuksessa kahdeksi tontiksi. Tarjouspyyntöön sisältyy nykyisen päiväkodin purkaminen tai säilyttäminen ja peruskorjaaminen. Päiväkodin tontin koko on 3 650 neliötä, ja käytännössä alueelle mahtuu yksi tai kaksi kerrostaloa. Kaupunki tekee voittaneen suunnitelman pohjalta asemakaavamuutoksen tonttijakoineen. Toimittaja Heikki Sopanen artikkeliin liittämässään kommentissa kiteytti mielestäni hyvin sen huolen, jonka pitäisi herätä kaikilla: Kaupunki luovuttaa sekä kaavoitus- että rakennuoikeuksien ja varmaan myös liikennejärjestelyjen osalta valtaa rakennusliikkeille / gryndereille. Eihän se demokratia NÄIN toimi! Eihän!!!

Etelä-Saimaassa oli tänään arkkitehti Seppo Ahon Sopasen kritiikkiin yhtyvä mielipidekirjoitus, jota lainaan tässä:
Kyseinen menettely paljastaa vääjäämättä sen tosiasian, että kaupungilta puuttuu laaja-alainen näkemys siitä, mikä kaavoituksessa loppujen lopuksi on paitsi kaupungin velvollisuus myös vastuu. Ei voi olla niin, että vetoamalla yksinkertaisempaan laadintaprosessiin ja hyväksymällä muitta mutkitta jokin tarjous, hylätään kaupungin oma tahtotila ja toisenlainen näkemys siitä, miten kaupunkiamme tulisi kaavoittaa ja rakentaa. Vielä pelottavammaksi asia muodostuu, jos tekninen toimi on todennut oman roolinsa sellaiseksi, että oma ammattitaito ja osaaminen tai omat resurssit eivät riitä kaavoituksen hallintaan. Tuolloin on tultu tilanteeseen, jota voidaan kutsua älylliseksi halvaukseksi.

Tämäkin uutisen äärellä herää - JÄLLEEN - kysymys siitä, miksi kaupungissa lähes kaikkin julkiset tilat kärsivät kosteus- ja sisäilmaongelmista. Peiliin katsomisen paikka olisi monella poliittisella päättäjällä ja virkamiehellä. Tässä lyhyt kertaus siitä, miten tähän on tultu:

Taipalsaarentien ja Kyllikinkadun kulmauksessa sijainnut päiväkoti laitettiin käyttökieltoon kosteus- ja sisäilmaongelmien vuoksi keväällä 2013. Viimeiset ryhmät poistuivat sieltä toukokuussa 2013  Päiväkoti oli valmistunut vuonna 1950. Lappeenrannan kaupunki ei lähtenyt peruskorjaamaan sitä, koska korjaus olisi kaupungin mielestä tullut liian kalliiksi.

Pallon päiväkodin alimman kerroksen ulkoseinä- ja lattirakenteissa oli löytynyt laajoja kosteusvaurioita, joista kulkeutui epäpuhtauksia sisäilmaan. Kellarikerroksen lisäksi kosteusvaurioita löytyi muistakin kerroksista. Talon keskimmäisen kerroksen ulkoseinärakenteissa oli paikallisia kosteusvaurioita. Erityisesti ongelmallinen  oli keskimmäisen kerroksen toisen päädyn ulkoseinätasoitteeseen tullut vaurio, josta kulkeutui epäpuhtauksia sisäilmaan. Myös lattiarakenteissa sekä yhdessä väliseinässä oli laaja-alaisia kosteusvaurioita. Ylimmässä kerroksessa havaittiin, edellisten lisäksi, yksi paikallinen kosteusvaurio. Ylimmässä kerroksessa olivat toimistoja sekä henkilökunnan sosiaalitilat.

Pallon päiväkodissa olleet lapset olivat jonkun aikaa sijoitettuna eri paikkoihin, kunnes loppuvuodesta 2013 valmistui Alakylän päiväkodin yhteyteen laajenuus. Nämä 11 lapsiryhmää sisältäneet päiväkodit yhdistettiin ja se sai uuden nimen: Keltun päiväkoti.