Lähes lakkautettu koulu: Kuusimäki

Kuusimäen koulu talvella 2016

Lappeenrannan länsialueelle Kuusimäkeen suunniteltiin uuden koulun rakentamista jo 1950-luvun alkuvuosina. Tuumasta toimeen päästiin kuitenkin parikymmentä vuotta myöhemmin.  Kuusimäen – Huhtiniemen alueelle valmistui marraskuussa 1972 uusi Kuusimäen kansakoulu. Se oli saman vuoden alussa valmistuneen Mäntylän koulun tavoin neliluokkainen ns. viipalekoulu. Viipalekoulut olivat rahoituksellisesti eri asemassa kuin suurin osa muista kouluista. Yleensä valtio oli myöntänyt avustuksia koulurakentamiskustannuksiin. Näiden elementeistä koottujen koulujen rakentamiskustannuksiin ei valtio osallistunut, mutta sen sijaan myönsi kyseisille kouluille korotettua valtionapua. Uutta oli jokaisessa luokkatilassa ollut verhoseinällä eristettävissä oleva pienopetustila.

Tämäkin koulu tilattiin Myyntiyhdistys Puutalolta ja rakennuksen valmisti Rauma-Repola Oy:n Rauman puutalotehdas. Tilaajan velvollisuus oli tehdä perustus ja rakentaa tontille rekkakuljetuksen kestävä tiepohja. Elementeistä kootun koulun pystytys tapahtui ripeästi noin puolentoista kuukauden aikana. Urakkasumma oli 684 250 markkaa. Ensimmäisenä lukuvuonna koulussa oli 139 oppilasta.

Kuusimäen koulun toisen osan , josta käytettiin myös nimitystä Kourulan koulu, rakentaminen käynnistettiin syksyllä 1979. Rakentaminen oli alkuaan tarkoitus järjestää Kourulan Toimintakeskus Oy:n hankkeena, jolloin kaupunki olisi vuokrannut koulutilat ja saanut vuokraan valtionavun. Vuoden 1978 lopulla lainsäädäntö kuitenkin muuttui niin, ettei vuokramenoja luettukaan enää valtionapuun oikeuttaviksi. Niinpä koulun rakentaminen toteutettiin kaupungin omana hankkeena. Kaksikerroksiseen uuteen koulurakennukseen valmistui seitsemän tavallista luokkatilaa, ruokala, kieliluokka, musiikkiluokka sekä kirjasto. Lisäksi koulun läheisyydessä oli kaksi laaja kenttää liikuntaa varten. Tämän jälkeen Kuusimäen koulu toimi kahdessa eri kiinteistössä. Niitä erotti vilkasliikenteinen Helsingintie. Tässä vaiheessa koulun oppilasmäärä nousi yli 400:n.

Kuusimäkeen saatiin uusi koulu kertoi Etelä-Saimaa 7.11.1972

Eniten oppilaita koulussa oli lukuvuonna 1983 – 1984. Tällöin Kuusimäen ala-asteella opiskeli 530 lasta. Lähinnä entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden maahanmuuttajien lapsille tarkoitettu Palmu-luokka aloitti toimintansa Kuusimäen koulussa syksyllä 1996. Luokassa oli kymmenen oppilasta. Palmu-luokka siirtyi lukuvuoden 2001 – 2002 jälkeen Skinnarilan koulun yhteyteen. Kuusimäen koulun toiminta jatkui perinteisiä latuja aina 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle, jolloin koulussa havaittiin vakavia sisäilmaongelmia.  Työterveyslaitoksen Lappeenrannan toimipisteen laatiman selvityksen mukaan niitä oli koulun Sunisenkadun varrella olevassa rakennuksessa, jossa opiskelivat ensimmäiset ja toiset luokat ja toimi iltapäiväkerho. Rakennuksessa opiskeli 65 oppilasta. Sunisenkadun koulu alkoi olla elinkaarensa päässä, eikä siihen kannattanut tehdä mitään isoja remontteja. Tekninen lautakunta esittikin, ettei koulua peruskorjata, vaan se puretaan purkamista välittömästi, kun opetustoiminta on siirtynyt rakennuksesta pois. Sunisenkadun rakennuksessa opiskelleille löytyivät nopeasti korvaavat tilat seurakunnan omistamista tiloista sekä Katajakadulla sijaitsevasta koulun toisesta rakennuksesta. myöskään Katajakadun tiloissa ei sisäilmaongelmilta vältytty Vuonna 2012 tehdyissä tutkimuksissa sekä Kuusimäen koulun että Kourulan päiväkodin tiloissa todettiin eristeissä kosteus- ja mikrobivaurioita. Koulun perustuksissa oli tapahtunut liikkumista ja alapohjissa painumista. Pahin tilanne oli koulun keittiösiivessä. Vuonna 2014 rakennuksen ilmastointia parannettiin. Länsialueen koulukiinteistöjen kunto johtikin syksyllä 2012 siihen, että keskusteluun nousi kokonaan uuden koulun rakentaminen korvaamaan Skinnarilan ja Kuusimäen laajaa peruskorjausta vaativat koulurakennukset. Useiden vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen esitti koulutoimenjohto syksyllä 2013 Kuusimäen, Skinnarilan ja Lavolan koulut korvaavan uuden 1. - 6. vuosiluokkien koulun rakentamista Sammonlahteen. Esitys sai myös kaupunginvaltuuston tuen. Sammonlahden suurkoulu sai runsaasti kielteistä kansalaispalautetta. Alueen asukkaita huolestutti pitkät koulumatkat ja pelko turvallisuudesta isossa koulussa.

Tämän näköinen oli Sunisenkadun varrella ollut koulu ennen sen tuhopolttoa  talvella 2014

Kuusimäen Sunisenkadun varressa olleen koulurakennuksen kohtaloksi eivät lopulta kuitenkaan koituneet purkukoneet, vaan alaikäisten poikien tuhotyö. Käytöstä poistettu rakennus tuhoutui rajussa tulipalossa 6.2.2014. Kaksi koulupoikaa oli sytyttänyt kolmisen vuotta tyhjillään olleen ja purkua odottaneen rakennuksen tuleen. Poikien korvattavaksi määrätty taloudellinen vahinko oli 30 000 euroa.

Talvinen näkymä Kuusimäen koulusta anno domini 2016

Lappeenrannan länsialueen palveluverkko oli tämän jälkeen vilkkaan kansalaiskeskustelun ja virkamiesselvitysten kohteena. Viranhaltijatyöryhmä esitteli tammikuussa 2016 valmistuneen perusteellisen selvityksensä 28.1.2016. Selvityksessä käytiin läpi mm. alueen koulurakennusten kunto, asukas- ja oppilasennusteet, esiteltiin viisi eri vaihtoehtoa palveluverkon jatkosuunnittelulle ja käytiin läpi niiden teknis-taloudelliset, toiminnalliset ja sosiaaliset vaikutukset. Suunnitelmat eri vaihtoehtoineen esiteltiin kuntalaisille Sammonlahden koululla 5.5.2015, kaupungin verkkosivuilla eri vaihtoehtoja ja luotiin mahdollisuus palautteen antamiseen verkkosivujen kautta. Valmistelussa pyydettiin lausunnot lautakunnilta, alueen kouluilta ja koulujen henkilökunnilta.  Monien vaiheiden jälkeen kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessa 6.6.2016 vaihtoehdon, jossa Kuusimäessä säilyivät peruskoulun ensimmäiset ja toiset luokat, joille rakennetaan uudet tilat.

Alla yhteenveto koulun oppilasmääristä vuosina 1972 – 2011.

	1972 - 1973	1973 - 1974	1974 - 1975	1975 - 1976	1976 - 1977
	139	143	174	230	345
1977 - 1978	1978 - 1979	1979 - 1980	1980- 1981	1981 - 1982	1982 - 1983
237	322	337	428	484	503
1983- 1984	1984- 1985	1985-1986	1986 - 1987	1987- 1988	1988- 1989
530	442	450	439	427	434
1989- 1990	1990 - 1991	1991 - 1992	1992- 1993	1993- 1994	1994-1995
429	409	382	347	353	350
1995 - 1996	1996- 1997	1997- 1998	1998- 1999	1999 - 2000	2000 - 2001
327	291	251	250	209	214
2001 - 2002	2002-2003	2003-2004	2004-2005	2005-2006	2006-2007
212	198	208	188	169	164
2007-2008	2008-2009	2009-2010	2010-2011
140	162	145	139

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Lastenkoulut eli pedagogiot

Kokkolan pedagogiotalo on tiettävästi kaupunkiemme vanhin koulurakennus
ja profaani puurakennus. Se rakennettiin porvariston päivätöinä 1695-1696

Ruotsin valtakunnassa alettiin kiinnittää huomiota kansanopetukseen vakavammin 1600-luvulla. Varsinkin papisto teki tarmokkaasti työtä yleisen lukutaidon levittämiseksi maahamme. Lukutaidon levittäjinä ja valmistuslaitoksina ylemmille kouluasteille toimivat myös ne pedagogiot eli lastenkoulut, joita perustettiin maamme pikkukaupunkeihin varsinkin Kristina-kuningattaren hallitusaikana. Tällainen perustettiin myös Lappeenrantaan. Oppiaineena niissä olivat lukeminen, katekismus, virsilaulu, kirjoituksen, laskennon ja ehkä myös latinan alkeet. Opetuskielenä Lappeenrannan pedagogiossa oli aluksi suomi, mutta se muuttui myöhemmin todennäköisesti ruotsiksi.  Koulutyö alkoi jo kello 5 aamulla ja se kesti, useammassa erässä, 7 - 8 tuntia päivässä.

Lappeenrannan pedagogion ensimmäisistä opettajista on säilynyt joitakin hajatietoja. Vuonna 1654 opettajana oli kaupunkilaisten arvostama hiljainen ja kunnollinen Jonas Stabäck. Hänelle ei aluksi maksettu vakinaista palkkaa, vaan hänen oli yritettävä tulla toimeen lasten vanhemmilta saaduilla vapaaehtoisilla lahjoituksilla. Niitä kertyi liian vähän, joten vuonna valitti asiasta vuonna 1663 raastuvanoikeudelle. Raastuvanoikeus määräsikin opettajan palkaksi kaksi taalaria vuodessa jokaiselta opetettavalta lapselta. Mutta tätäkään summaa ei aina ilmeisesti maksettu, tai oppilaita oli koulussa vähän, koska Stabäckin taloudellinen tilanne pysyi heikkona. Niinpä hänen täytyi lopulta siirtyä muihin tehtäviin.

Stabäckin seuraajista tunnetaan nimeltä Mikael Barthold ja Johannes Fabricius. Viimemainitun valitti vuonna 1680 raastuvanoikeudessa, etteivät oppilaiden vanhemmat maksa hänelle opettamisesta mitään. Vanhempien vastineesta ilmeni, että opettajan palkaksi oli jokunen aika aikaisemmin myönnetty Lappeen pitäjästä kertyvät teinirahat. Tämän lisäksi he olivat maksaneeet hänelle myös lisäpalkkaa. Palkanmaksuun he eivät enää kuitenkaan suostuneet, koska Fabricius löi laimin virkansa hoidon. Niinpä raastuvanoikeus jätti Fabriciuksen valituksen huomioimatta. Teinirahoja kannettiin vuoden 1624 valtiopäiväpäätöksen perusteella 6 äyriä talolta köyhien oppilaiden koulunkäynnin avustamiseksi. Näin kerätyt varat joutuivat kuitenkin usein aivan muihin tarkoituksiin.

Kun Lappeenrannan kaupunginoikeudet lakkautettiin vuonna 1683, jatkoi täkäläinen pedagogio silti edelleen vaatimatonta toimintaansa. Sen ylläpidosta huolehti nyt Lappeen seurakunta. Muutos ei millään tavalla parantanut pedagogion opettajan taloudellista asemaa, vaan hänen elatushuolensa jatkuivat.  Fabriciuksen jälkeisistä pedagogion opettajista ei tiedetä juuri muuta kuin heidän nimensä. Vuonna 1690 toimi opettajana Pietari Tornander, neljä vuotta myöhemmin Johannes Harmonius, vuonna 1697 Grels Ripsander ja vuosina 1701—1705 Henrik Hordiander.

Kun Viipuri kukistui vuonna 1710, joutui Lappeenrantakin sodan jalkoihin. Huomattava osa kaupunkia tuhoutui ja koulun toiminta taukosi pitkäksi aikaa. Vasta Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721 alkoi kaupungin uusi rakentaminen. Vuonna 1726 sai pedagogio uuden huoneiston. Se rakennettiin raatihuoneen kanssa samaan rakennukseen. Samalla se aloitti toimintansa Olaf Wångin johdolla. Hänen seuraajakseen tuli vuonna 1729 Fabian Oleander, joka pari vuotta myöhemmin siirtyi Säkkijärven kappalaiseksi.

Vuonna 1732 siirtyi Savonlinnasta Lappeenrantaan triviaalikoulu. Sen käyttöön luovutettiin pedagogion ja sen yhteydessä sijaitsevan raatihuoneen huoneistot. Triviaalikoulun siirto Lappeenrantaan lopetti yli  vuosikymmeneksi pedagogion toiminnan. Tämä ei kuitenkaan haitannut, sillä triviaalikoulun alimmalla annettiin samantapaista alkeisopetusta kuin pedagogiossakin.

Triviaalikoulun historia jäi Lappeenrannassa kuitenkin lyhyeksi. Se kesti vain kahdeksan vuotta. Syynä olivat jälleen kerran valtiollisten olojen muutokset. Koulu lopetti toimintansa ns. hattujen sodan aikana. Kun sen seurauksena myös Kymijoen itäpuoliset alueet joutuivat Venäjän valtaan, menetti Lappeenranta saamansa triviaalikoulun.  Niinpä kaupungin vanha pedagogio virkosi vuonna 1745 uudestaan henkiin. Tosin opetus alkoi siellä vasta seuraavana vuonna. Opetus tapahtui aluksi kämneritalossa.  Opettajan tehtävää hoiti porvoolaissyntyinen Karl Petterberg apupapin viran ohella vuosina 1747 – 1748. Vuosien 1742 ja 1743 teinirahoilla sille rakennettiin uusi huoneisto entiselle paikalle vuoden 1741 palossa tuhoutuneen tilalle. Tämä tapahtui tosin vasta 1750-luvun alkupuoliskolla. Siihen asti koulua pidettiin kämneritalossa.
Koulutiedot ovat tältäkin ajalta varsin puutteellisia. Oppilasmäärä pysytteli 20 - 30 vaiheilla Vuosina 1748 - 1753 tehtävää hoiti ylioppilas Mathias Severin, lappeenrantalaisen ajurin poika.  Hänen jälkeensä opetuksesta vastasi turkulaisen porvarin poika Anders Bethulin vuosina 1754 - 1759. Viimemainittu vihittiin papiksi ja muutti Valkealaan kappalaiseksi. Seuraava opettaja, jääskeläinen Sven Warell oli toimessa vuosina 1760 - 1764, jolloin häntä seurasi opettajana lappeenrantalaissyntyinen Kaarle Johan Langell vuosiksi 1764 - 1769

Seuraavaksi tehtävään valittiin kymiläissyntyinen Nils  Mellberg. Hän oli tehtävässä vuosina 1769 – 1773, jolloin konsistori erotti hänet heikon opetustason, liian kovan kurinpidon ja tehtävien laiminlyönnin takia. Mellbergiä seurasi opettajana papiksikin vihitty hattulalaissyntyinen Pietari Laurstedt, joka toimi Lappeenrannan pedagogion opettajana vuodet 1773 - 1780. Tämän jälkeen koulussa ei ilmeisesti ollut lainkaan opetusta kahteen vuoteen koulutilojen kehnouden ja opettajan puuttumisen vuoksi. Koulun viimeiset opettajat olivat lappeenrantalaissyntyinen Abraham Langell vuosia 1782 - 1784  ja taipalsaarelaissyntyinen Henrik Magnus Wahrenberg. Vuonna 1785 koulussa oli 20 oppilasta. Lappeenrannan pedagogion pitkäaikainen ja välillä keskeytynyt toiminta lakkasi vuonna 1787, kun uudet koulumuodot astuivat sen tilalle.

Koulurakennuksen vaiheet ovat mielenkiintoisia. Vaikka uusi koulutalo oli valmistunut 1750-luvun alkupuolella, se oli huonossa kunnossa jo seuraavalla vuosikymmenellä.  Niin vaadittiin taas uuden koulutalon rakentamista. Se valmistui kesällä 1771. Rakennus tuli maksamaan runsaat 232 ruplaa. Vain kolmen vuoden kuluttua se jouduttiin purkamaan, koska sen paikalla asemakaavassa oli päävartio. Koulun purkamiseen ryhdyttiin keväällä 1774 ja se pystytettiin nyt esikaupunkiin. Rakennuksen siirron jäljiltä se oli kuitenkin keskeneräisenä huonossa kunnossa. Jällen kerran koululle rakennettiin uusi rakennus 1780-luvun alussa. Sekin osoittautui heikkokuntoiseksi.  Miten minusta alkaa tätä kirjoittaessa tuntua siltä, kuin tässä olisi jotakin hyvin, hyvin, hyvin tuttua.

Rautjärven Miettilän terveystalo

Rautjärven Miettilän terveystalo 31.5.2015

 Toukokuun viimeisenä päivänä tekemälläni Rautjärven – Simpeleen matkallani yhdeksi pysähdyspaikaksi valitsin Miettilän historiallisen kasarmialueen. Kasarmialue on merkitty Etelä-Karjalan maakuntakaavaan merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä. Kimmokkeen antoi Etelä-Saimaan artikkeli 17.11.2014 otsikolla Vaikka ketjuilla kiinni kaivinkoneeseen.  Siinä Miettilän kasarmialueella ns. Vääpelin talossa asuvat Matti Keltanen ja Marketta Häyhä tuovat esille pöyristyksensä siitä, että Rautjärven kunta aikoo purkaa kasarmialueelta sen keskellä seisovan Terveystalon. Samaisessa artikkelissa Etelä-Karjalan museon amanuenssi ja rakennustutkija Miikka Kurri  totesi, ettei rakennusta saisi missään tapauksessa purkaa: Terveystalo on keskeinen talo kasarmialueella, sillä on merkittävä historia ja siinä toimii paikallismuseo, hän totesi. Terveystalo sijaitsee osoitteessa Miettiläntie 1350.

Terveystalon edessä oleva infotaulu

Sodassa tuhoutuneen suojeluntatalon portaat.
Niiden päällä seisoo 10.6.2011 pystytetty 23. rajakomppanian muistomerkki.
Sen muistolaatassa lukee teksti: "Tässä paikassa sijaineessa Miettilän
suojeluskuntatalossa perustettiin 10.6.1941 23.rajakomppania. Komppanian
runkona oli rajakomppania 2. Komppaniaan liitetiin Rautjärven
suojeluskuntalaiset sekä Rautjärven reserviläiset. Suojeluskuntatalo paloi
5.7.1941 vihollisen tykkitulessa."  Allekirjoittajina ovat Rautjärven kunta ja
Kaakkois-Suomen Rajamieskilta.

Terveystalo ja sen vieressä näkyvät tuhoutuneen suojeluskuntatalon portaat

Miettilän kyläläiset järjestivät Nuorisoseuran talolle 17.12. 2014 kokouksen, jossa kunnan päättäjille kerrottiin huoli talon kohtalosta. Rautjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka (kesk.) ehdotti Miettilän  kyläkokouksen päätteeksi, että kunta inventoi alueen ja suunnittelee mitä tietyt toimenpiteet suurinpiirtein maksaisivat. Miettiläläiset olivatkin tyytyväisiä päätökseen, koska näin Terveystalo ei näin joutunut, ainakaan välittömästi, suoraan purkulistalle ja sai näinollen aikalisän.

Terveystalon historia on seuraavanlainen. Terveystalon paikalle rakensi Rautjärven suojeluskunta vuonna 1939 suojeluskuntatalon käyttäen apuna vanhan kasarmirakennuksen hirsirunkoa. Suojeluskuntatalossa perustettiin 10.6.1941 23. rajakomppania. Komppanian runkona oli rajakomppania 2. Siihen liitettiin Rautjärven suojeluskuntalaiset sekä Rautjärven reserviläiset. Talo tuhoutui kuitenkin jatkosodan alussa neuvostoarmeijan tykistökeskityksissä 5.7.1941.

Suojeluskuntatalon paikalle valmistui sodan jälkeen vuonna 1949 terveystalo kansalaiskeräysten ja lakkautettujen suojeluskuntien varoilla. Myös Rautjärven ruotsalainen kummikunta Gagnef Taalainmaalta tuki merkittävällä tavalla Terveystalon rakentamista. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Väinö Keinänen ja Juhani Viiste. Terveystalossa toimi aikoinaan äitis- ja lastenneuvola sekä hammaslääkärin vastaanotto.

Terveystalo 31.5.2015

Terveystalossa oleva Rautjärven kotiseutumuseon uusittu näyttely avattiin yleisölle vuonna 2001. Rautjärven aikaisempi kotiseutumuseo sijaitsi Rautjärven kirkkoa vastapäätä olevassa vanhassa pitäjäntuvassa vuodesta 1978 vuoteen 1996, jolloin rakennus suljettiin korjaustöiden vuoksi. Vuonna 1998 koko Rautjärven museotoiminta päätettiin keskittää Miettilän reservikasarmialueelle.

Miettilän Terveystaloon kunnostettiin kolme huonetta kotiseutunäyttelyä varten. Suurimmassa huoneessa on esillä näyttely Rautjärven alueella 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa käytetyistä maa- ja kotitalousesineistä. Erilaisia kalastusvälineitä sekä suutarintyövälineitä on myös näytteillä. Museon tekstiilikokoelma on esillä omassa huoneessaan. Samassa huoneessa on myös kangaspuut sekä pellavankäsittelyyn liittyviä työvälineitä, kuten pellavaloukku. Museon erikoisuutena ovat Ruokolahden kirkon urkurina toimineen Juho Luumin (1825-1922) virsikantele ja jousi, jotka ovat esillä omassa vitriinissään. Esineistöä museossa on yhteensä noin 750 kappaletta.

Terveystalo 31.5.2015