Moskovan rauhan (1940) rajalla

Miettilästä Ilmeelle vienyt tie Variksenkylässä katkesi tässä kohden
maaliskuussa 1940, tosin vain vajaaksi puoleksi vuodeksi

Imatralta Rautjärven Miettilän kautta Simpeleelle johtavan Niskapietilän museotien varrelta löytyy lukuisa määrä mielenkiintoisa rajaseudun historiaan liittyviä paikkoja. Monelle niistä on pystytetty kiitettävästi opastauluja, muistomerkkejä ja -kiviä. Jos kierrät museotien polkupyörällä (lämpimästi suosittelen), sinulla on mahdollisuus kaikessa rauhassa nauttia kauniista maisemista, mäkisistä teistä ja pysähtyä ihailemaan vanhoja rakennuksia sekä tarinoimaan paikallisten asukkaiden kanssa.

Miettilän kylän keskeltä haarautuu pikkuvihan muistokiven vierestä tie Variksenkylälle. Se tie vei aikoinaan Ilmeelle, joka oli yhdessä Miettilän kanssa ennen talvisotaa Rautjärven kunnan keskeisiä taajamia. Parin kilometrin jälkeen, pitkässä alamäessä on Korisevanojan notkoa ennen tien oikealla puolella muistokivi, jossa lukee teksti:

Moskovan rauhan raja kulki tästä 13.3.-1940 – 30.8.1940.

Tässä meni jo valmiiksi hakattu rajalinja
keväällä ja kesällä 1940.

Mikä on tämän muistomerkin tarina?  Löysin selitystä tästä Timo Pulkkisen vuonna 2008 tekemästä pro gradusta ”Missä se raja kulkee. Moskovan rauhansopimuksen rajojen synty ja seuraukset.  Lopullisen rajalinjan vedossa neuvostoliittolaiset tulkitsivat rauhasopimuksen karttaan tussilla piirrettyä rajalinjaa vahvasti ja tiukasti kotiinpäin vetäen. Niinpä he vaativat Enson luovuttamista itselleen, vaikka se suomalaisten tulkinnan mukaan olisi kuulunut reilusti Suomen puolelle kuuluvaan alueeseen. Suomalaiset olivat jo taipuneet Enson luovuttamiseen, kun toukokuun puolivälissä 1940 venäläinen valtuuskunta ehdotti vielä Enson pohjoispuolella olevalta Pelkolan alueella pientä rajamuutosta. Enson tehtaiden vedensaanti oli sidoksissa alueella olevaan vesitorniin, ja neuvostoliittolaisten halusivat liittää senkin alueeseensa. Vastineeksi tarjottiin noin 18 neliökilometrin aluetta Konnun – Myrän seudulta Nuijamaalta. Näin muodostui itärajaamme ns. Myrän mutka.  Suomalaiset pyrkivät hyödyntämään uutta tilannetta ja yrittivät saada isomman korvauksen. He esittivät korvaukseksi mm. noin 85 neliökilometrin laajuista aluetta Ilomantsin Koitajoelle. Tätä vastapuoli piti kuitenkin kohtuuttomana. Tässä ”iltalypsyssä” Suomi sai kuitenkin alueita Miettilästä, ilmeisesti noin kahdeksan neliökilometriä Vilkon - Variksenkylän alueelta. Näin rajalinja siirtyi idemmäksi pari kilometriä Miettilän kohdalla.

Muistomerkin laatn teksti.

Raja ylitti silloisen Miettilästä Ilmeelle johtaneen tien muistomerkin kohdalla. Lähistölle ennättivät neuvostoliittolaiset rakentaa vartiotornin, jonka he räjäyttivät vetäytyessään tältä linjalta loppukesästä 1940. Entinen wirkaweljeni Willimies on ehtinyt vierailla paikalla jo ennen minua. Hän on onnistunut kaivamaan muistomerkistä tietoja. Niiden mukaan se on yksityishenkilöiden pystyttämä ja muistolaattaa olivat kiinnittämässä oman kylän miehet Eino Kiiveri, Eero Varis ja Erkki Vehviläinen.

Ruokolahden Lassilan Linnavuori

Näkymä Lassilan Linnavuorelta Latvajärvelle

 Sunnuntai-iltaisena vaelluskohteena oli 12.7.2015 Ruokolahden Lassilan Linnavuori. Se sijaitsee Niskapietilän museotieltä poikkeavan Lassilan tien kupeessa, lähellä nykyistä valtakunnan rajaa.

Niskapietilän tie on osa vanhaa Savonlinna - Viipuri –maantietä. Tiehallinto on valinnut sen yhdeksi niistä museoteistä, joiden on tarkoitus kertoa tienpidon historiasta Suomessa. Tie kulkee Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven alueella ja on 19,5 kilometriä pitkä. Niskapietilän tie oli muotoutunut jo ennen Uudenkaupungin rauhaa 1721. Tällöin raja katkaisi liikenneyhteydet Saimaalta Pietariin, kunnes Turun rauhassa 1743 Kaakkois-Suomen alue liitettiin kokonaisuudessaan Venäjään. Toisen maailmansodan jälkeinen rajansiirto katkaisi jälleen yhteydet Viipuriin. Niskapietilän tie toimi valtatie 6:n osana vuoteen 1957 asti, jonka jälkeen se jäi syrjään valtaliikenteeltä. Tien historiasta löytyy lisätietoa täältä.

Luolan suuaukko pystysuorassa vuorenseinämässä

Lassilan Linnavuori kohoaa Latvajärven rannalla. Vuoren laelle kannattaa kiivetä vuoren jyrkkää seinämää sieltä avautuvien upeiden näkymien vuoksi. Linnavuoren kupeessa, korkeassa pystysuorassa graniittikalliossa olevalle rakoluolalle kiipeäminen ei oleylivoimainen suoritus. Luolaan pääsyn helpottamiseksi joku on ystävällisesti väsännyt loppumetreille tikkaat. Luola kulkee kallion läpi ja näyttää jatkuvan pitkälle ylöspäin, mutta kiipeäminen vaatii taitoa, apuvälineitä ja varsinkin uskallusta. Nimittäin paikoitellen vaikuttavat lohkareet, joiden päälle pitäisi kiivetä, ainakin meikäläisestä varsin epävakailta.

"Luolamies" vartiossa

Sulo V. Siitonen kertoo Ruokolahden kotiseutulukemistossaan (osa 2, sivu 109) lyhyesti vuoreen liittyvästä perimätiedosta.  Sen mukaan vuori sai nimensä sen sisällä olevasta onkalosta. Vainovuosina kyläläiset olivat paenneet vihollista luolaan ja linnoittautuneet sen sisälle. Isonvihan aikana vuoren onkaloissa oli ollut piilossa 40 kyläläistä. Aseistetut vartiomiehet olivat valvoneet luolan molempia suuaukkoja. Kun venäläiset eivät saaneet suomalaisia ajettua ulos luolista, olivat he kaataneet kallionrakosista kiehuvaa vettä luolassa olevien päälle. Keino ei ollut kuitenkaan tepsinyt, sillä kylmä kallio jäähdytti veden ennen kuin se satoi luolassa olevien niskaan.

Näkymää luolan sisältä

Linnavuoren reissua ei kannata jättää vain käynniksi luolassa. Kiersimme vuoren nousten vähitellen sen kaakkoista seinustaa  pitkin vuoren laelle. Vuoren laelta avautuvat komeat näkymät Latvajärvelle ja ympäristöön. Tuulen ja tuiskun pieksämät ikimännyt kruunasivat maiseman. Juuri kypsymässä oleva runsas mustikkasato sai matkalla suun makiaks. Edellisenä päivänä rakennustelineiden pystyttämisessä kipeytynyt oikea polvi vihoitteli vuorelta alas laskeutuessa ja lannisti hieman muuten mukavia fiiliksiä.

Näkymä Linnavuoren laelta. Edessä vuoressa oleva pystyhalkeama, josta rakoluola on muodostunut

Vuoren laella oli rehevässä kukinnassa runsaasti näitä kasveja

Näkymä Linnavuoren laelta

Näkymä Linnavuoren laelta