Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Luumäen Viuhkolan kansakoulun alkuvaiheet

Luumäen Viuhkolan entinen kansakoulu rakennettiin vuonna 1908

Luumäen kunnan pohjoisosassa ryhdyttiin puuhaamaan kansakoulua 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Sanomalehtiin uutiset koulun perustamishankkeista kiirivät vuoden 1901 alussa. Tässäkin hankkeessa kävi kuten lähes jokaisen kyläkoulun perustamisessa kautta Suomen. Syntyi riitaa siitä, minne koulurakennus pystytetään.  Luumäen Valkolasta Wiipuri-lehteen kirjoittanut nimimerkki ”Naapuri” kertoi tammikuussa 1901, että Viuhkolan kansakoulupiirin koulurakennukselle oli katsottu jo sen sijaintipaikka. Hänen mielestään paikka oli kuitenkin epäkelpo ja kirjoittaja esitti paikaksi Viuhkolan kylän sijasta Sarkanlahtea.  Tämän jälkeen lehdessä alkoi toista kuukautta kestänyt väittely asiasta. Lopullisen sinetin koulurakennuksen sijainnille antoi Luumäen kuntakokous 15.3.1901. Koulu päätettiin pystyttää Taavetti Tynyksen maalle Viuhkolan kylään. Kunnan jakaminen kansakoulupiireihin oli vielä kesken ja Viipurin läänin kuvernööri määräsi kunnan tekemään piirijaon 24.5.1901 mennessä. Muuten kunnalle lankeaisi maksettavaksi 300 markan uhkasakko.

Viuhkolan kansakoulun kivijalan urakkahuutokauppa.
Wiipuri 24.10.1903.

Luumäen kuntakokous hyväksyi kansakoulupiirijakoehdotuksen huhtikuun alussa 1901 ja pyysi sille kuvernöörin vahvistusta. Kunta olisi ehdotuksen mukaan jaettu seitsemään kansakoulupiiriin. Kuvernöörinvirasto edellytti piirijakoon muutoksia ja myös kuntalaiset valittivat piirijaosta. Valituskierre oli ainakin vielä vuonna 1904 edelleen päällä.  Syyskuussa vuonna 1902 Wiipuri-lehdessä palattiin Viuhkolan kansakoulun rakentamiseen. Uutisessa moitittiin koulupiiriläisiä liiallisesta kiireestä, kun koululle oli valittu johtokunta ja vaadittu kuntakokoukselta koulun rakentamista. Kirjoittajan mielestä ei olisi pitänyt kiirehtiä, koska kansakoulupiirijakoehdotuksesta oli valitettu, eikä sitä oltu vielä vahvistettu. Koulun johtokunta kokoontui ensimmäisen kerran lokakuun 4. päivä vuonna 1903 Viuhkolassa Mikko Tynyksen talossa. Ensimmäisiä päätettäviä asioita oli urakkahuutokauppa suunnitellun kansakoulurakennuksen kivijalan pystyttämisestä. Se pidettiin marraskuun 2. päivänä J. Tynyksen talossa. Halvimman tarjouksen eli 425 markkaa teki Mikko Henttu Valkealan pitäjän Tuohikotin kylästä.

Uutinen Viuhkolan kansakoulun liian pienestä
kivijalasta. Wiipuri 25.11.1903.

Kivijalan rakentamisessa esiintyi alussa tunarointia, sillä koulun pohja oli kaivettu liian pieneksi. Asian huomasi paikalla käynyt johtokunnan jäsen. Onneksi kivijalkaa ei oltu vielä ladottu paikoilleen, joten rakennuksen pohjan laajentaminen oli vielä helppoa. Koulun kivijalka ongelmat kuitenkin jatkuivat, sillä 23.5.1904 pidetyssä vastaanottotarkastuksessa huomattiin kivijalassa puutteita. Urakoitsijaa vaadittiin ne korjaamaan heinäkuun 15 päivään mennessä. Tapahtuiko se, on jäänyt minulle epäselväksi. Koulu oli tarkoitus saada alkamaan jo vuoden 1904 syksyllä, mutta tuo ajatus ei toteutunut. Viuhkolan kansakouluhanke vietti useita vuosia ”ruususen unta”.

Syksyllä 1907 Viuhkolan kansakoulu oli ainoa Luumäen silloisista yhdeksästä koulupiiristä, jossa ei oltu saatu koulua pystyyn. Lappeenranta-lehdessä todettiinkin 2.10.1907: Viuhkolan kansakoulun rakentaminen on vähän niin ja näin. Kaksi viikkoa myöhemmin samassa lehdessä kuvattiin tilannetta seuraavasti:  Siellä (Viuhkolassa) sitä (kansakoulua) kaikkein kipeimmästi olisi jo vuosia, kymmeniäkin vuosia ennen tarvittu. Kivijalka tosin on muutamia vuosia siellä juhlallisena seisoa törröttänyt, kutsuen äänettömällä kielellään piiriläisensä tuomaan hirsiä päälle, vaan eipä kutsua ole kuultu. Piiriläiset ehkä arvelevat, kuten eräs heistä sanoikin, että osaahan sitä talonpoika kyntää ja kylvää ilman kouluttakin. Kirjoittaja arveli piirin alueella asuvien kouluikäisten lasten määrän nousevan lähes kahteensataan.

Ilmoitus Viuhkolan kansakoulun
rakennusurakan huutokaupasta:
Wiipuri 1.2.1908.

Lopullinen päätös Viuhkolan kansakoulun rakentamisen loppuun saattamisesta tehtiin Luumäen kuntakokouksessa 21.12.1907. Piirikokous oli tehnyt asiasta päätöksen 10.11.1907. Sekä kunta- että piirikokous katsoi, että koulun tuli olla valmis syksyllä 1908. Piirikokouksessa kouluun ilmoitettiin jo yli 50 oppilasta. Urakkahuutokauppa koulun rakentamisesta pidettiin Viuhkolassa Mikko Häkämiehen talossa 11.2.1908. Urakkaan kuului myös 25 pulpetin valmistaminen, ulkohuoneitten, kaivon ja kellarien rakentaminen. Rakennustarpeitten hankkiminen oli urakoitsijan vastuulla. Urakkahuutokaupan voitti luumäkeläinen talollinen Antti Huopainen Huopaisten kylästä. Urakkasumma oli 16 350 markkaa. Koulun tuli olla valmis syyskuun 1. päivään mennessä.

Toukokuussa oltiin jo niin pitkällä, että päätettiin julistaa miesopettajana ja tyttöjen käsityönopettajan virat auki. Virkoihin valittiin kansakoulunopettajaksi Mathias Iwar Haawisto ja tyttöjen käsityönohjaajaksi Anna Maria Juvonen. Edellinen kuitenkin kieltäytyi ottamasta virkaa vastaan ja se laitettiin uudestaan hakuun. Tällä kerralla valittiin opettajaksi Selim Hjalmar Arola ja käsityönohjaajaksi tuli hänen morsiamensa Iida Jemina Hattula. Sitä tarina ei kerro, miten jo tehtävään valittu Anna Maria Juvonen onnistuttiin syrjäyttämään virasta. Arolat olivat Viuhkolan koululla opettajina viisi vuotta, kunnes siirtyivät Karstulan kunnan Vahangan koululle. Lukuvuonna 1910 – 1911 Viuhkolan kansakoulua kävi 50 oppilasta. Heti koulun valmistuttua sen tiloissa alkoi myös monenlainen harrastustoiminta, jossa koulun opettajat näyttävät olleen innokkaasti mukana.

Viuhkolan kansakoulun miesopettajan virka
laitettiin uudestaan auki heinäkuussa 1908.
Wiipuri 21.7.1908.

Koulurakennuksen viimeistely oli kesken vielä helmikuussa 1910. Niinpä kunnan rakennuslautakunta edellytti, että mikäli urakoitsija ei ole tehnyt vaadittuja töitä 15.5.1910 mennessä, rakennuslautakunta teetättää ne urakoitsija laskuun jollakin muulla. Aroloiden jälkeen uudeksi opettajaksi tuli vuonna 1913 Oskari Alfred Kärki. Tyttöjen käsitöiden opetuksesta vastasi Iida Salmi. Lukuvuonna 1917 – 1918 Viuhkolan koulu oli kiinni huhtikuun 13. päivästä toukokuun 6. päivään sisällissodan loppuvaiheen aikana. Yllättävää, ettei sota vaikuttanut koulun toimintaanja enempää, vaikka rintamalinja kulki varsin lähellä Viuhkolaa hieman sen pohjoispuolella. Kansakoulun yhteydessä toimi alkeisopetusta varten alkuvuosina ns. pientenlastenkoulu. Sitä käytiin syksyllä noin kuukauden verran. 1920-luvun puolivälissä siitä kuitenkin luovuttiin ja alkeisopetus siirtyi kiertokoulun tehtäväksi. Vuonna 1920 opettaja vaihtui jälleen ja opettajaksi valittiin Aukusti Sampola.

Lähteet:
Sanomalehdet: Wiipuri, Itä-Suomen Sanomat, Lappeenranta, Eteenpäin, Karjala
Paikallislehti: Luumäen Lehti
Alla lisää kuvia koulurakennuksesta, joka on nykyisin yksityisasuntona:

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Mätön kansakoulu Ylämaalla

Mätön entinen kansakoulu pilkottaa kyläaukean reunassa Kälviäisentien varressa.

Entisen Ylämaan kunnan luoteiskulmassa sijaitsevassa Mätön kylässä on toiminut kahdessa eri vaiheessa kansakoulu. Tämä pääteiltä syrjässä oleva pienehkön kyläkoulun alkuvaiheet nivoutuvat Ihakselan koulupiiriin, jonka alakoulu sijaitsi vuosina 1925 - 1932 Mätön kylällä. Ensimmäisenä lukuvuonna 1925 - 1926 koulussa oli 14 oppilasta. Koulu toimi vuokratiloissa opettajanaan Roosa Mömmö (myöh. Metsäkallio). Koulun johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana maanviljelijä Heikki Toivari, taloudenhoitajana maanviljelijä Antti Toivari, Oskar Hostikka, Matti Mättö ja sihteerinä Anni Toivari sekä Hilma Mättö.  Oman koulupiirinsä Mättö sai vuonna 1929 eli samana vuonna kuin Ylämaan kunta erkaantui Säkkijärvestä. Kun Ihakselaan valmistui uusi koulurakennus vuonna 1933, siirtyi piirin alakoulu Mätölta opettajansa mukana Ihakselaan. Kun Ylämaan kunnan koulupiirijakoa tarkastettiin vuonna 1937, Mätön koulupiiri lakkautettiin ja liitettiin Sirkjärven piiriin, jossa he olivat pääosin käyneet koulunsa 1930-luvun alkuvuosilta lähtien.

Mätön alakansakoulun oppilasmäärät vuosina 1925 – 1931

1925-26	1926-27	1927-28	1928-29	1929-30	1930-31
14	11	9	10	10	13

Mätön koulupiiri koki uuden tulemisen vuonna 1947, jolloin se erotettiin Sirkjärven koulupiiristä. Koulu aloitti toimintansa jälleen vuokratiloissa 45 neliömetrin kokoisessa tuvassa. Oma koulutalo Mätön koulupiirille valmistui vuonna 1956. Mätön koulu oli ns. supistettu kansakoulu, jossa alakoulu käynnistyi syyslukukaudella 19.8.1947 ja päättyi 25.9.1947. Keväällä alakoulua käytiin vielä 3.5.1948 - 15.6.1948. Yläkoulu aloitti 26.9.1947 ja lopetti keväällä jo 30.4.1947. Koulun johtokuntaan valittiin vuonna 1947 Eevert Tielinen puheenjohtajaksi, Viljo Härkö varapuheenjohtajaksi sekä Pentti Toivari taloudenhoitajaksi ja lisäksi Liisa Toivari.

Ensimmäisenä lukuvuonna koulussa opiskeli 21 lasta, ja heidän opettajanaan oli nuori ylioppilastyttö Toini Bergqvist, jota seurasi lukuvuonna 1948 - 1949 Rauni Speeti. Myös tämän jälkeen opettajakunta vaihtui lähes vuosittain. Mätön koulun opettajina jakoivat kylän lapsille yleissivistystä lisäksi seuraavat henkilöt: Irja Soininen (1949 - 1950), Terttu Inkeri Särkkä (1950 - 1951), Aili Aleksandra Helén (1951 - 1952), Helli Korpela (1952 - 1953), Aini Kasari (1953 - 1954), Marja Jaatinen (1954 - 1955), Annikki Kujala (1955 - 1956), Annikki Kemppi (1956 - 1957), Annikki Eklund (1957 - 1959), Marja Sivonen (1959 - 1960), Tuula Salminen (1960 - 1961 ja Juha Kontio (1961 - 1963). Viimeiset kouluvuodet luotsasi Mätön kansakoulua Eira Marjatta Keränen. Suurimmillaan koulun oppilasmäärä oli lukuvuonna 1960 - 1961, jolloin siellä opiskeli 40 lasta.  Tämän jälkeen koulupiirin lasten määrä alkoi nopeasti laskea. Viimeisenä toimintavuonna 1963 - 1964 Mätön kansakoulua kävi enää 20 lasta.

Mätön kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1947 - 1964

1947-48	1948-49	1949-50	1950-51	1951-52	1952-53
21	18	18	15	17	13
1953-54	1954-55	1955-56	1956-57	1957-58	1958-59
18	24	29	31	37	38
1959-60	1960-61	1961-62	1962-63	1963-64
34	40	27	21	20

Maaseudun rakennemuutoksen, maaltamuuton ja syntyvyyden laskun seuraukset vaikuttivat ensimmäisenä Ylämaalla Mätön koulupiirin lakkauttamisena. Vain kahdeksan vuotta aikaisemmin valmistunut kansakoulu osoittautui kunnan virheinvestoinniksi. Kunta möi hyväkuntoisen koulurakennuksen yksityishenkilöille.

Lähteet:
Esko Gåsman: Talojen tarinoita (2008).
Anu Talka: Ylämaan historia (1999).
Matön kansakoulun arkisto. Vuosikertomukset, tilastot.