Kun "Tuntematon sotilas" hävisi taistelun. Näin Edvin Laineen elokuva pyyhittiin Cannesin elokuvajuhlilta 1956

Sanomalehtiotsikoita kädenväännöstä Cannesin elokuvajuhlilla

Kun Edvin Laineen ohjaamaa Tuntematonta sotilasta aiottiin esittää toukokuussa 1956 Cannesin elokuvajuhlilla, ilmeni yllättäen ongelmia. Suomalainen elokuvaväki oli lähtenyt Cannesiin suurin odotuksin. Olihan Väinö Linnan romaanin pohjalta tehty elokuva osoittautunut suureksi menestykseksi.  Cannesin elokuvajuhlien johto vaati 27.4.1956 kuitenkin ehtona elokuvan esittämiselle joidenkin sen kohtausten poistamista. Nämä kohdat olivat filmijuhlien johdon mielestä liian raakoja. Koska vaatimukset kohdistuivat elokuvan sellaisiin kohtiin, jotka olivat sotakuvauksen oleellisia osia, eivät suomalaiset siihen suostuneet. Lisäksi elokuva esittämisajankohtaa oli muutettu alkuperäisestä iltapäivästä aamuun, jonka ajankohdan suomalaiset kokivat ajanhukaksi. Suomalaisten mielestä kyse ei ollut sellaisesta toimenpiteestä, jota filmijuhlien säännöt edellyttäisivät, jonka takia elokuva yksityiskohtien sensurointi herätti suomalaisten vastarinnan.

Vaikka elokuvan sensuroinnin taustalla kiistettiin olevan Neuvostoliiton poliittisen painostuksen, sen uumoiltiin olevan esitysongelmien syynä. Tuottaja Toivo Särkän mukaan ei kuitenkaan ”mitään virallista vastalausetta ei ole esitetty sen paremmin venäläisten kuin festivaalikomiteankaan taholta”. Toisaalta suomalaiset väittivät esityskiellon johtuvat siitä, että elokuvan sävy oli venäläisiä kohtaan epäsuopea. Tämän elokuvajuhlien komitea kielsi. Jatkoneuvotteluissa elokuvajuhlien johto väitti Tuntemattoman sotilaan repliikkien olevan liian karkeita. Elokuvajuhlien johto ei kuitenkaan halunnut ottaa vastuuta Tuntemattoman sotilaan kieltämisestä, vaan yritti kaataa sen suomalaisten niskaan edellyttämällä, että elokuva vedetään vapaaehtoisesti Cannesista pois. Lopulta suomalaiset taipuivatkin. Suomen valtuuskunta ilmoitti antamassaan lausunnossa, että ottaen huomioon ne vaikeudet, jotka tuntemattoman sotilaan esittäminen Cannesin 9. kansainvälisillä filmijuhlilla tuottaisi, Suomen valtuuskunta katsoo olevansa pakotettu vetämään filminsä pois sanotuilta juhlilta. Muita lausuntoja suomalaiset eivät antaneet. Puolitoista viikkoa kestänyt taistelu oli hävitty ja "harmaat eminenssit" kohottelivat jossakin takakabineteissa maljojaan.

Suomalaisvaltuuskunta matkusti Cannesista pois 8.5.1956 ja elokuva Tuntematon sotilas jäi esittämättä. Uskoo, ken tahtoo, esityskiellon taustalla todella olleen karkean kielenkäytön.

Tämän koosteen lähteenä ovat olleet sanomalehtiartkkelit 28.4.1956 - 9.5.1956

Ulkoasiainministeriö yritti maaliskuussa 1955 estää Tuntemattoman sotilaan kuvaukset

Vuonna 1954 ilmestynyt Väinö Linnan sotaromaani Tuntematon sotilas ei juuri esittelyjä kaipaa.  Siitä tuli yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista suomalaisista romaaneista, jonka painosmäärät liikkuvat runsaassa 600 000 kappaleessa. Monet kirjan henkilöhahmoista ovat nousseet jopa ”elämää suurempaan” rooliin suomalaisessa kulttuurissa. Tuntemattoman sotilaan mainetta ovat kasvattaneet myös siitä tehdyt kaksi elokuvaa. Niistä vuonna 1955 filmattu, Edvin Laineen ohjaama versio, on noussut suorastaan suomalaisen elokuvan pyhäinjäännökseksi.

Teoksesta otettiin alkuaan vain 4 300 kappaleen painos, joka ilmestyi sopivasti joulun alla 3.12.1954 kirjakauppoihin. Ensipainos myytiin loppuun välittömästi, ja siitä otettiin saman tien uusi painos. Vuoden 1955 aikana kirjaa myytiin huikeat 161 000 kappaletta. Menestyksen myötä myös elokuvayhtiöt kiinnostuivat siitä välittömästi. Pisimmän korren vei Suomen Filmiteollisuus, jonka johtaja Toivo J. Särkkä oli lähettänyt Edvin Laineen hieromaan kauppoja filmausoikeuksista. Linna möi ne miljoonalla silloisella markalla. Elokuvan kuvaukset pyrittiin aloittamaan mahdollisimman pian. Olihan kirjan aikaansaama valtava kohu myös paras tae elokuvan menestymiselle ja sen vähittäinen hiipuminen olisi tiennyt kassavirtojen ohenemista.

Elokuvaa kuvattiin useissa paikoissa eri puolilla Suomea yhteensä yhdeksän kuukautta. Kuvaukset käynnistyivät 14. maaliskuuta 1955 ja päättyivät 5. joulukuuta samana vuonna. Puolustusvoimat oli kieltäytynyt antamasta kalustoaan kuvaajien käyttöön. Näyttelijä Matti Ranin on kertonut, että puolustusvoimien korkein johto olisi suuttunut Särkän tuottamasta, Ossi Elstelän ohjaamasta ja Reino Helismaan käsikirjoittamasta sotilasfarssista Majuri maantieltä. Sen katsottiin loukanneen upseereja. Silloinen pääministeri Urho Kekkonen kutsuttiin apuun ja hänelle näytettiin muutaman kymmenen minuutin pätkä valmista otosta. Kekkonen saatiin vakuuttuneeksi ja sisäministeri Väinö Leskinen järjesti rajavartiolaitokselta sotilaskalustoa kuvauksiin.

 

Etelä-Saimaa 12.3.1955

Puolustusvoimien kielteinen suhtautuminen kalustonsa käyttämiseen Tuntemattoman sotilaan kuvauksissa pelkästään närkästymissyistä on mahdollisesti totta, mutta vuoden 1955 kevätalven sanomalehdet kertovat myös toisenlaisista kaluston käyttöön liittyvistä paineista. Kansanedustaja Sylvi-Kyllikki Kilpi toi esille 8.3.1955 eduskunnassa huolensa ulkomaita loukkaavista elokuvista. Lieneekö hänellä ollut mielessään alkavat Tuntemattoman sotilaan filmaukset? Elokuva näyttääkin olleen maaliskuussa 1955 todella ”kuuma peruna”. Hallitus oli jättänyt elokuvan filmausapua koskevan pyynnön ulkoasiainministeriön ja puolustusministeriön ratkaistavaksi. Puolustusministeriö oli 7.3.1955 pyytänyt ulkoasiainministeriöltä arviota siitä, voisiko valmistettava elokuva vahingoittaa maamme suhteita ulkovaltoihin. Etelä-Saimaa-lehdessä 10.3.1955 kerrottiin ennakkotietona, että ulkoasiainministeriön lausunto tulisi olemaan kielteinen. Lehti uutisoikin artikkelin reippaasti: Tuntemattoman sotilaan filmaus epävarmaa. Lopullinen vahvistus saatiin seuraavana päivänä. Kielteisestä päätöksestä kertova, 12.3.1955 ilmestynyt artikkeli ohessa. Se ei kuitenkaan menoa haitannut, sillä kahden päivän perästä alkoivat kuvaukset ja jostakin niihin saatiin mukaan myös armeijan kalustoa. Mainittakoon, että kuvauksia suoritettiin myös Etelä-Karjalassa, jossa kuvauspaikkoina oli Luumäen Taavetti, Ruokolahden Virmutjoki ja Miehikkälä.