Lappeenrannan pommitukset heinäkuussa 1944

Lappeenrannan aseman pommituksen (1.7.1944) uhrien muistomerkki Ristikankankaan hautausmaalla Lappeenrannassa

Nykyisen Lappeenrannan alue joutui kovien pommistusten kohteeksi jatkosodan loppuvaiheessa  kesällä 1944. Ensimmäiset hyökkäykset tapahtuivat kesäkuun 19 - 20. päivinä, jolloin Simolan ja Etu-Simolan asemanseutuja ja ratapihoja pommitettiin rajusti. Näissä pommituksissa menehtyi 137 - 160 ihmistä. Lappeenrannan silloisen kaupunkialueen vuoro tuli runsas viikko myöhemmin heinäkuun alussa.

Lappeenrannan aseman pommitusten uhrien joukkohauta ja muistomerkki
Ristikankaan hautausmaalla. Kuvan etuosassa uhrien hautakivet.

Kymmenet pommikoneet ja maataistelukoneet kävivät 1.7. Lappeenrannan rautatieaseman ja ratapihan kimppuun. Lappeenrannan kentällä olleet suomalaiset torjuntahävittäjät olivat lentäneet Talin - Ihantalan alueelle avustamaan siellä kiivaana käydyissä taistelussa. Niinpä kaupungilla ei ollut torjuntahävittäjien tarjoamaa suojaa. Rautatieaseman tavaratoimiston eteen oli pysähtynyt ammusjuna, joka sai hyökkäyksessä osumia, jotka räjäyttivät junan ilmaan. Aseman lähistöllä  syttyi seitsemän asuintaloa tuleen, eikä niitä kyetty pelastamaan, mutta sen sijaan tavaratoimiston osalta sammutustöissä onnistuttiin. Armilan koulun lähellä  metsikössä olleeseen taisteluhautaan ja korsuun tuli osumia, jotka surmasivat niistä suojaa hakeneita siviilejä. Pekka Toivanen toteaa Lappeenrannan kaupungin historiassa (1989), että pommituksen uhrina menehtyi kahdeksan siviiliä  ja kaksi sotilasta. Lisäksi yli 30 henkilöä haavoittui hyökkäyksessä. Ristikankaan hautausmaalla olevassa pommituksen uhrien joukkohaudassa on kuitenkin 16 uhria. Suurimmalla osalla heistä kuolinpäivämäärä on 1.7.1944. Muutamalla se on 2.7.1944. Joukkohautaan haudatut ovat:

Juho Jalmari Huikuri
Vilho Johannes Toikka
Tyyne Siviä Härkönen
Aili Kristiina Keskiruokanen
Pentti Olavi Keskiruokanen
Raili Marjatta Keskiruokanen
Seppo Johannes Keskiruokanen
Aune Siviä Karhu
Ilmari Robert Bruun
Eeva Meuronen
Juhana Meuronen
Hellin Aino Kaarina Saarhelo
Emil Vihtonen
Miina Vihtonen
Antti Sihvonen
Helvi Onerva Simpura

Pommitusten tuhoamaa Lappeenrannan asemanseutua 2.7.1944. SA-kuva

Keskiruokasen perheestä menehtyivät äiti sekä kolme lasta. Puna-armeijan koneet pommittivat Lappeenrantaa uudestaan jo seuraavana yönä. Tämä pommitus kohistui pääosin Alakylän kaupunginosaan.  Tuhot olivat jälleen suuria. Tässä jälkimmäisessä pommituksessa menehtyi Pekka Toivasen mukaan seitsemän ihmistä. Kalevankatu 40:stä löytyi hyökkäyksen jälkeen äiti kolmen lapsensa kanssa palaneina. Kysessä lienee edellä mainittu Keskiruokasen perhe. Huolimatta muistomerkin tekstistä, joukkohautaan on haudattu siis myös heinäkuun 2. päivänä pommituksessa menehtyneitä. Kolme asuinrakennusta tuhoutui täysin ja 18 rakennusta vaurioitui.  Samana iltana vihollisen koneet hyökkäsivät vielä lentokentälle. Useat kentällä olleet lentokoneet sekä lentokentän bensiinitynnyrivarasto tuhoutuivat. Tämän jälkeen ei Lappeenrantaa enää pommitettu jatkosodan aikana.

2.7.1944 pommitukset osuivat pääosin siviiliasutuksen keskelle. SA-kuva

Paikalliset sanomalehdet vaikenivat Lappeenrannan aseman pommituksista samaan tapaa kuin tuhoisista Simolan ja Elisenvaaran asemien pommituksista. Ensimmäisen kerran tapahtumiin viitattiin Hellin Saarhelon kuolinilmoituksessa 7.7.1944. Siinä kerrotaan hänen menehtyneen ilmapommituksessa Lappeenrannassa 1.7.1944.

17-vuotiaana pommituksessa kuolleen Hellin Saarhelon
kuolinilmoitus. Etelä-Savo 7.7.1944

Pommitusten uhreille pystytettiin muistopaasi ja istutettiin muistotammi minuutilleen tasan 73 vuotta pommitusten alkamisesta.

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Lappeen Armilan kansakoulun jälleensyntyminen

Etelä-Saimaa kertoi Lappeen Armilan koulupiirin perustamisesta
ja Simolan kansakoulun laajennuksen lykkäämisestä 20.11.1956.

Lappeen kuntaan perustettiin vuonna 1920 esikaupunkialueille uusi Armilan koulupiiri. Se aloitti toimintansa vuonna 1921 ja sai ensimmäisen koulurakennuksensa vuonna 1922. Kuntarajajärjestelyt vuonna 1932 siirsivät Armilan kansakoulun monen muun koulun tavoin Lappeenrannan kaupungin alueelle. Varsinkin sotavuosien jälkeen alkoi lappeenrantalaisen esikaupunkiasutuksen uusi invaasio Lappeen kunnan alueelle kaupungin pursuessa yli silloisten rajojensa. Tämä merkitsi oppilasmäärän nopeaa lisääntymistä mm. Tirilän kansakoulussa. Asutuksen kasvaessa Kalliokosken, Hyrynmäen ja Kourulanmäen kylissä nousi oppilasmäärä Tirilän kansakoulussa syksyllä 1952 jo 104:än. Koulun kaksi luokkahuonetta eivät riittäneet tuolle oppilasjoukolle, vaan lisätilaksi jouduttiin vuokramaan kaksi huonetta eräästä maalaistalosta.

Lappeen uuden Armilan kansakoulun vihkiäisiä vietettiin vuoden 1960
helmikuussa. Etelä-Saimaa 15.2.1960.

Aiemmin suunnitellusta Tirilän kansakoulun suunnitellusta laajentamisesta oli luovuttu vuonna 1949. Sen tilalle nousi vaihtoehdoksi kokonaan uuden koulun rakentaminen Armilaan. Tätä halusivat myös Armilan ja Kourulanmäen asukkaat, jotka esittivät vuonna 1951 valtuustolle koulun rakentamista näihin kyliin. Kansakoululautakunta totesi asutuksen laajenevan kyseiselle alueelle ja ehdotti kunnan kouluolojen järjestämissuunnitelmaan uutta Armilan - Kourulanmäen koulupiiriä. Kunnavaltuusto päätti syksyllä 1956, että Lappeen kunta saisi jälleen oman Armilan koulupiirinsä. Tämän jälkeen sekä Lappeella että Lappeenrannassa olivat toiminassa samannimiset koulupiirit. Uutta koulurakennusta sille alettiin rakentaa vuonna 1959 kunnan omistamalle tontille. Koulupiiriä perustettaessa keskusteltiin valtuustossa siitä, oliko opetus tehokkaampaa ja taloudellisempaa pienissä vai suurissa kouluissa. Koulun rakentaminen alueelle, jota kaavailtiin liitettäväksi Lappeenrannan kaupunkiin, herätti lisäksi epäilyä hankkeen järkevyydestä. Armilan kouluun rakennettiin kolme luokkaa ja yhdistetty voimistelu- ja veistosali. Uuden opinahjon vihkiäistilaisuudessa 14.2.1960 todettiin sama asia, mitä mistä kirjoitellaan ja pujhutaan tänäkin päivänä:

Koulun tulisi kasvattaa lasta ja nuorta aikuiseksi maailmaan, joka alati kehittyy. Näin ollen koulun tulisi olla ajastaan edellä. Nykyisin se on useimmiten jäljessä.

Vuoden 1967 kuntaliitoksen yhteydessä Lappeen Armilan kansakoulun nimi muutettiin Myllymäen kouluksi vuonna erotukseksi kaupungissa toimineesta vanhasta Armilan kansakoulusta.

	1960	1961	1962	1963	1964	1965	1966	syksy 1966
Armilan kansakoulun oppilasmäärä	92	97	99	105	94	81	57	55

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Armilan kansakoulun alkuvaiheet

Syksyllä 1922 valmistuneen Lappeen Armilan kansakoulun
rakennuskustannukset olivat runsaat 600 000 markkaa. Koulurakennuksessa on toiminut myös kauppaoppilaitos, kansalaiskoulu ja lasten päiväkoti. Jossakin vaihessa koulu nimettiin Tykin kouluksi

Syksyllä 1919 oli Lappeen kunnanvaltuusto päättänyt rakentaa edellisen vuonna palaneet Juvakan kansakoulun opettaja-asunnot, mutta otti asian uudelleen tarkastettavaksi, kun tarkastaja kehotti neuvottelemaan uuden esikaupunkipiirin muodostamisesta. Uusi koulupiiri muodostettiin vuoden 1920 lopulla, ja se säilyi myös vuoden 1922 piirijakoesityksessä. Piirin koulu päätettiin ensin rakentaa kaupungin omistamalle Nikurin tilalle Kaukaan pistoradan alapuolelle. Tontin luovutushinnasta ei päästy yksimielisyyteen, joten kunta osti koulua varten lopulta niin sanotun Hannulan tilan. Kunnanvaltuusto myönsi jo maaliskuussa 1921 koulun rakentamista varten 150 000 markkaa. Koulun rakentaminen käynnistyi kuitenkin vasta keväällä 1922 ja rakennuksen vihkiäisiä vietettiin lokakuun alussa samana vuonna. Koulurakennuksen kustannusarvio oli alkuaan 385 000 markkaa, mutta rakennuskustannukset nousivat lopulta 618 000 markkaan. Tästä summasta kunta sai valtionapua 123 600 markkaa ja halpakorkoista kuoletuslainaa Valtiokonttorista 247 200 markkaa. Armilan koulu toimi ennen uuden rakennuksen valmistumista lukuvuoden 1921—1922 väliaikaisesti rukoushuoneella. Oppilaita oli koulussa jo valtava määrä, yhteensä 331. Koulun pitkäaikaisina opettajina aloittivat August (1879 – 1944) ja Aino Jaska.[1]

---

[1] Etelä-Savo 18.12.1920. Kokouksia; Etelä-Saimaa 15.3.1921. Lappeen kansakoulut; 23.2.1922. Kuulutus; 5.10.1922. Lappeen Armilan kansakoulu valmistunut; 10.4.1924. Kansakoulujen rakennusavustukset; Lappeen kkert 1922, 13; Murto 1929, 299; Juvonen 2011, 247.