Ruokolahden Rasilan Nuorisoseuran talo

Rasilan Nuorisoseuran talo seisoo jyrkällä rinteellä

Uutinen Rasilan Nuorisoseuran talon vihkiäisistä ja
kymmenvuotisjuhlista. Maakansa 26.10.1911

Menneen kesän aikana olen muutaman kerran pysähtynyt Ruokolahdella tekemieni pyöräretkien aikana ihailemaan Rasilassa jyrkässä rinteessa seisovaa komeaa hirsirakennusta. Ikävä kyllä talon isäntäväki ei ole ollut silloin paikalla, jotta olisin voinut kysellä heiltä talon historiasta. Kyseessä on osoitteessa Rinnetie 2 sijaitseva entinen Ruasilan Nuorisoseuran seuratalo. Talon nykytilanteesta oli laaja artikkeli Etelä-Saimaassa 23.7.2017. Sen mukaan nuorisoseuran viimeiseksi jäänyt puheenjohtaja Miikka Vento osti talon puolitoista vuotta sitten, koska halusi säilyttää rakennuksen jälkipolvien ihailtavaksi.  Hatunnosto kunnioituksesta tähän varmasti rohkeutta, aikaa ja rahaa vaativaan hankkeeseen ryhtymisestä. Onneksi teitä historiaa ja perinteitä arvostavia eteläkarjalaisia vielä löytyy!!!

Eri lähteistä etsimällä löysin varsin vähän tietoa Rasilan Nuorisoseuran toiminnasta. Etelä-Karjala oli nuorososeuraliikkeen vahvoja alueita.  Viipurissa ilmestyi jopa eteläkarjalaisten nuorisoseurojen oma aikakauslehti - Nuorisoseura - vuodesta 1912 alkaen. Vanhan sanomalehtiuutisen mukaan Rasilan nuorisoseura olisi perustettu vuonna 1901. Ensimmäisen johtokunnan jäseninä olivat kanttori K. G. Nieminen, Anna Huhtanen, neidit Lojander, Vappu Iivonen, Emil Luukkonen, August Haakana,  Kalle Kuru, Martti Iivonen, Matti Paajanen ja Pietari Koivistoinen. Oma talo, jonka rakentamiseen osallistui koko kylä,  alkoi nousta yhdistykselle vuonna 1910 ja talon vihkiäisiä vietetttiin 29.10.1911.

Talo on ollut monessa mukana. Vuosikymmenet se oli seudun ainoa kokoontumis- ja juhlapaikka. Siellä aloitti toimintansa Kirkonkylän kansakoulu ja  talo on toiminut myös käräjäpaikkana. Sotavuosina rakennus oli lisäksi sotilasmajoituskäytössä. Lisäksi rakennuksessa on pidetty koulutus- ja kurssitilaisuuksia. Vähitellen nuorisoseuran toiminta hiljeni ja rakennuksen muu käyttötarve väheni. Marraskuussa 2014 pidetyssä kokouksessa nuorisoseura päätettiin lakkauttaa vuonna 2015 toiminnan hiivuttua. Taloa ei oltu ylläpidetty enää noin 20 vuoteen ja viimeiset korjaukset siinä oli tehty 1980-luvulla. Kuitenkin vielä vuonna 1990 Rasilan Nuorisoseuran näytelmä- ja teatteritoiminta sai kunnan kulttuuripalkinnon. Toivottavasti yhdistyksen runsaan sadan vuoden iän saavuttanut hirsilinna jatkaa elämään toiset sata vuotta, vaikka sen pystyttäneen nuorisoseuran toiminta on jo lakannut.

Suuressa talossa riittää kunnostettavaa pitkäksi aikaa.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ruokolahden kirkonkylän eli Vennonmäen koulu

Vennonmäen entinen kansakoulu toimii nykyisin Ruokolahden Taideyhdistyksen Taitotalona

Ruokolahden pitäjässä oli toiminnassa jo kymmenen kansakoulua, ennen kuin sellainen saatiin kirkonkylään.  Tähän koulupiiriin kuuluivat Haloniemen, Käringinniemen, Kärinki-Toivialan ja Rasilan kylästä ja osia Rautialan, Ronkolanmäen ja Toivialan kylistä. Vuonna 1948 koulupiirin lasten lukumäärä oli 104. Pisin oppilaan koulumatka oli seitsemän kilometriä. Kirkonkylän alakoulu toimi vuoteen 1931 yhteisenä Vaittilan kansakoulun kanssa. Alakoulun opettaja piti 18 viikkoa koulua Vaittilassa ja 18 viikkoa Kirkonkylän koululla. Vuodesta 1931 lähtien Kirkonkylän alakoulu oli kokovuotinen eli 36-viikkoinen. Alakoulussa opetusta antoi vuoteen 1939 saakka Pietarista kotoisin ollut Ida Nopola

Entinen kansakoulurakennus näyttää olevan hyvässä kunnossa

Koulun piirustukset laati helsinkiläinen arkkitehti Toivo Salervo, jonka suunnittelukynä piirsi lukemattomia muitakin eteläkarjalaisia kansakouluja. Ruokolahden kunnanvaltuusto hyväksyi Salervon tekemät piirustukset 16.9.1922 ja koulun rakennuttaminen annettiin johtokunnan vastuulle. Rakennustöistä järjestettiin lukuisia urakkahuutokauppoja, mm. kivijalan tekemisestä, kaivon kaivamisesta, saunan ja ulkorakennuksen pystyttämisestä. Puutavara rakennukseen saatiin Salosaarelta, pappilan mailta n.s. Pylsyn torpan alueelta. Hirsiä ei veistetty, vaan ne sahattiin Immolan sahalla.  Sieltä ne uitettiin Pappilanlahteen ja vedettiin hevospeleillä rakennuspaikalle. Koska Pappilanlahti oli savinen ja mutainen, sahatut hirret likaantuivat. Niinpä opettajat ja oppilaat puhdistivat niitä harjoilla. Seinät olivat pitkään pelkän höylähirren jäljiltä. Myöhemmin ne päällystettiin ns. Enso-pahvilla.

Koulurakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Salervo

Koulurakennuksessa oli uunilämmitys. Jokaisessa huoneessa lukuun ottamatta opettajien asuntoja oli peltikuoriset uunit. Huoneiden lämmityksestä vastasi alkuaikoina tehtävää varten vuodeksi huutokaupalla valittu henkilö.  Halvimman tarjouksen tehnyt voitti. Vuonna 1927 huutokaupan voittanut tarjous oli 2490 markkaa. Oppilaat kantoivat lämmityshalot sisään, kunnes johtokunta sen kielsi joidenkin vanhempien valitettua asiasta. Oppilaiden vastuulle jäi kuitenkin pölyjen pyyhkiminen, rappujen lakaiseminen ja juomaveden hakeminen.

Kansakoulu Vennonmäelle valmistui vuonna 1923

Oppilaa siirtyivät Vennonmäeltä nyt jo puretulle Keskuskoululle
vuonna 1972. Vennonmäen koulurakennus sen sijaan on kestänyt
pystypäisenä kohta 95 vuotta.

Kirkonkylän yläkoulun opettajina toimivat koulun perustamisesta lähtien 35 vuoden ajan eli vuoteen 1958 saakka Tyyne ja Emil Ahonen. Heidän jälkeensä opettajiksi tulivat Pirkko ja Jouko Sorjonen, jotka olivat tehtävässä vuoteen 1971 saakka. Neljäs opettajan virka perustettiin koululle vuonna 1955 ja viides virka vuonna 1971. Tällöin koulussa oli yli 120 oppilasta. Kun oppilaita oli pian yli 140, koulu sai kuudennen opettajan. Ruokolahden kunta oli 1970-luvun alussa mukana peruskoulukokeilussa. Kunta siirtyi peruskoulujärjestelmään jo vuonna 1972. Kun kunnan keskuskoulu valmistui vuonna 1972, oppilaat siirtyivät Vennonmäeltä sinne. Sen jälkeen koulurakennus oli Ruokolahden Metsäkoulun ja kansalaisopiston käytössä. Ruokolahden Taideyhdistys remontoi EU:n Leader-hankkeen tuella talon 2000-luvulla Taitotaloksi. Rakennusta isännöi Ruokolahden taideyhdistys. Osa tiloista on kansalaisopiston käytössä, osa taideyhdistyksen työ- ja näyttelytiloina.

Lähteet:
Lainajyvästöstä euroaikaan. Ruokolahden kylät ja koulupiirit.
Etelä-Saimaa

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ruokolahden Kotaniemi

Kotaniemen entinen kansakoulu Puumalantien varrella

Tein 28.8.2016 polkupyöräretken Ruokolahdelle. Kirkonmäen ja Rasilan jälkeen poljin Puumalantietä Virmutjoelle, Kotaniemen kautta Syyspohjaan ja edelleen Utulaan. Reitin varrella on kaksi lakkautettua ja yksi toiminnassa oleva koulu. Pysähdyin kuvaamaan niitä kaikkia ja entisellä Kotaniemen koululla haastelin lisäksi talon nykyisen asukkaan kanssa. Tässä tarinaa kyseisestä koulusta.

Kotaniemen kansakoulu perustettiin vuonna 1919. Koulu rakennettiin Kotaniemen ja Syyspohjan kylien välimaastoon. Koulupaikasta käytiin perustamisvaiheessa kova kamppailu Kotaniemen ja Syyspohjan välillä. Lopulta se pystytettiin Syyspohjan kylän puolelle.  Syyspohjan voitettua taistelun osoittivat kotaniemeläiset mieltään boikotoimalla koulun rakentamisen jälkeen pidettyjä siivoustalkoita. Kotaniemeläiset olivat todenneet: siivotkoot, kun koulunkin veivät. Koulutalon paikka herätti ihmetystä Se rakennettiin metsään, erilleen kyläasutuksesta. Myös kansakouluntarkastaja oli paheksunut koulutalon paikan valintaa.  Syrjäisen sijainnin takia toi nimismies opettaja Hellin Vilkolle aseenkantoluvan ja määräsi hankkimaan pistoolin turvallisuutensa vuoksi. Opettaja olikin hankkinut sen, mutta hänen ei onneksi tarvinnut käyttää sitä koskaan.  

Entinen Kotaniemen koulu kesällä 2016

Koulu toimi kaksiluokkaisena. Sen oppilasmäärät olivat suurimmillaan 1940- ja 1950-luvuilla. Sotavuosien jälkeinen korkea syntyvyys ja seudulle asettuneet evakkoperheet nostivat oppilasmääriä. Koulussa oli tuolloin 50 – 60 oppilasta. Keskimäärin oppilaita oli Kotaniemessä sen toiminta-aikana noin 30. Kun koulun toiminta vuonna 1979 päättyi, sitä kävi enää kahdeksan oppilasta. Koulun pitkäaikainen opettaja oli Hellin Vilkko (myöh. Kammonen), jonka opetusura koulussa kesti 40 vuotta eli vuodesta 1925 vuoteen 1965. Nykyisin koulu on yksityisasuntona.

Lähde: Lainajyvästöstä euroaikaan. Ruokolahden kylät ja koulupiirit. Jyväskylä 2009. Sivut 94 – 95, 104 – 105.