Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Salpapolku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Salpapolku. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. toukokuuta 2017

Salpalinjan panssariesteet

Panssariesterivistöä Salpapolun varressa Miehikkälässä
Salpalinjalle rakennettiin välirauhan aikana ja myöhemmin jatkosodan loppuvaiheessa kallioista lohkotuista ja noin kolme tonnia painavista kivilohkareista kivistä panssariestettä runsaat 200 kilometriä. Yhteensä näitä lohkareita on Salpalinjalla noin 350 000. Louhitut estekivet asetettiin aluksi pystyasentoon riveihin. Peräkkäisiä rivejä saattoi olla yhdestä kuuteen. Jatkosodan aikana huomattiin, että kiviesteen kestävyys paranee, jos kivet asetetaan kaltevaan asentoon, loivempi puoli viholliseen päin. Kiviesteet pyrittiin sijoittamaan laakeisiin kaivantoihin. Kosteisiin paikkoihin sijoitettujen kiviesteiden alle saatettiin rakentaa kivinen perustus, jolla pyrittiin estämään kivien uppoaminen suohon. Myös hirsirakenteita käytettiin tukemaan pehmeään maahan sijoitettuja estekiviä.

Ohessa kuvia Salpalinjan panssariesteiden infotauluista Miehikkälän pohjoispuolella.


Panssariesteillä oli valmistauduttu huolellisesti myös sen läpi kulkevan tien sulkemiseen


maanantai 29. toukokuuta 2017

Salpalinjan panssariansa

Miehikkälän panssariansa. Edessä näkyvän rinneleikkauksen päälle oli asetettu kiilamaisia kiviä päällekkäin,
jotka olisivat sortuneet panssarivaunun alta. Näin vaunu olisi suistunut alas kallioleikkauksen päältä.
Havaintopiirros vastarinneleikkauksesta

Miehikkälän Salpalinja-museon pohjoispuolella on Salpapolun varrella näkyvissä hyökkäävien panssarivaunijen tuhoamiseksi rakennettu ansarakennelma. Kyseessä on vastarinneleikkaus, jota tehostettiin asettamalla leikkauksen yläpuoliselle kalliolle kiilamaisia kiviä päällekkäin. Kallion päällä olleet panssariestekivet oli sijoitettu siten, että ne ohjasivat pannssarivaunun vastarinneleikkauksen reunalle. Tuolloin rinneleikkaukkaukseen päällekkäin asetetut kivet olisivat sortuneet ja panssarivaunu suistunut alas.

Panssarivaunu olisi tällöin todennäköisesti vaurioitunut. Se olisi tämän jälkeen myös ollut helppo tuhota panssarintorjunta-aseilla. Tällaiset panssariansat olivat kuitenkin varsin harvinaisia Salpalinjalla. Sen sijaan pelkkää vastarinneleikkausta käytettiin Salpalinjalla yleisesti niissä paikoissa, missä maasto oli sen rakentamiselle/louhimiselle suotuisa.
Panssariansa sivulta kuvattuna

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Salpapolkua pyöräillen välillä Hostikan luola - Miehikkälän Salpalinjan museo

Lähtopisteenä oli Hostikan luola Ylämaalla
Viime sunnuntaina (21.5.2017) kuljin Salpapolun pohjoisosan polkupyörän selässä välillä Hostikka - Miehikkälä. Sää oli hieno, aurinko paistoi koko päivän ja lämpötila oli ihanteellinen pyöräretkelle, sillä mittarilukemat nousivat korkeimmillaan vain seitsemääntoista asteeseen.  Tälläkin kerralla sain liikkua maastossa lähes yksin. Vastaantulijoita ei nytkään ollut liikaa, vain kaksi kappaletta. Heistäkin toinen sattui olemaan läheinen sukulainen eli oma poikani. Hän oli opiskelukaverinsa kanssa aloittanut vaelluksen perjantai-iltana rannikolta ja tuli yllättäen vastaani Muhikon torpan luona. Olen aikaisemmin kulkenut jalkaisin välin Hostikka - Takamaan laavu. Silloinkin sain vaeltaa ypöyksin seuranani vain lintujen laulua ja tuulen huminaa.
Naamioitu tähystyskupu, joka löytyi parin sadan metrin päässä
Salpapolulta
Salpapolku kulkee lähes koko matkan Hostikan ja Miehikkälän välillä sorapintaisilla kylä- ja metsäteillä, joten se soveltuu erinomaisesti pyöräilyretkikohteeksi. Vain kolmessa kohdassa on syytä miettiä, poikkeaako reitiltä vai ottaako pyörän kannettavaksi/talutettavaksi. Ensimmäinen tällainen on Syvä Valkjärven länsipäässä, kun polku poikkeaa kyläteiltä maastoon. Metsäosuuden alkupään voi vielä ajaa, mutta loppupäässä on ollut laajoja hakkuita, jotka ovat tehneet polun ajokelvottomaksi. Metsätraktorit/puunkorjuukoneet ovat myllänneet maastoa ja myös hakkuutähteet hankaloittavat liikkumista. Mutta tuon noin puolen kilometrin osuuden voi toki pyörää taluttaa.
Kivimäen louhokselle ei kannata pyörää hilata
Seuraava hankala kohta pyöräilijälle on Kivimäen louhoksen kohta, jossa polku poikkeaa kivikoiseen ja louhikkoisen maastoon. Koko maasto-osuus Muhikon torpalle saakka on ajokelvotonta, ja paikoin pyörän taluttaminenkin panssariesteiden välistä hankalaa. Mutta toki reitistä selvittiin. Tässä vaiheessa kannattaa jättää pyörä tien varteen, ja käydä tutustumassa louhintapaikkaan jalkaisin.  Jos palaa tielle takaisin ja edelleen pyörän kanssa soratietä muutamia satoja metrejä taaksepäin, tulee vasemmalle kääntyvään risteykseen, josta alkaa Muhikon torpalle johtava tie. Muhikon torppa ympäristöineen onkin tämän osuuden miellyttävin pysähdyspaikka, jossa kannattaa viipyä pitempään. Maisema on sykähdyttävän kaunis.
Idylli Muhikon torpan rannassa
Kolmas pyöräilijälle hankala kohta on runsas kilometri ennen Miehikkälän Salpamuseota.  Tällöin Salpapolku erkanee Hauhiantieltä ja siirtyy kallioiseen ja mäkiseen maastoon, jossa pyörää on talutettava. Tämänkin kohdan voi kiertää ajamalla Hauhiantietä ja Esterannantien risteykseen ja kääntymällä siinä oikealle. Muutaman sadan metrin päässä, Korsutien risteyksessä, polku yhtyy jälleen tiehen. Tämäkään metsäosuus ei ole kuitenkaan polkupyöräilijälle mahdoton, sillä osan siitä voi liikkua pyörän selässä.
Välillä Salpapolku kulkee panssariesteiden
välissä

Miehikkälän Salpamuseo maastossa olevinen opastauluineen on erillisen vierailun arvoinen, joten palaan siihen myöhemmin. Tällä kertaa tyydyin vain kuvaamaan muutamia kohteita ja kiertämään alueen.

Alla lisää kuvia tekemältäni retkeltä, johon kului yhteensä viitisen tuntia.

Konekivääripesäke Hostikalla



Hostikan luolan lattialla oli reilusti vettä, joten suunnitelmani vierailusta sen sisällä piti hylätä



Sotavankien joukkohaudan muistomerkki
Toinen sotavankien joukkohaudan muistomerkki. Näiden kahden välillä on vain joitakin satoja metrejä
Takamaan laavu
Muhikon torpan idylliä
Muhikon torppa
Muhikon torppa
Muhikon torppa
Urpalanjokea Muhikon torpan luona

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Salpapolun pohjoispää välillä Takamaa - Hostikka

Salpapolun pohjoispässä on Hostikan luolakorsun luona. Kuvassa luolan edessä oleva oleva opastaulu. Hostikan kylä sijaitsee Ylämaan kirkonkylän länsipuolella

Pistän tämän päivitykseni tännekin. Alkuaan postasin tarinani naamakirjaan.

Lauantai-aamuna 4.10.2014 suuntasin Ylämaan - Miehikkälän takamaille Salpalinjaa seuraavalle Salpapolulle. Aamu oli aurinkoinen, lämpötila aluksi hieman pakkasen puolella, mutta lämpeni nopeasti auringon noustessa. Kalliorinteisiin louhitut Salpa-linjan bunkkerit ovat vielä hyvässä kunnossa. Kalliomaastoon kaivetut juoksuhaudat ovat tietysti peittyneet sammaliin ja puitten juuriin. Panssariesteet kohoavat maasta edelleen metsien ja peltojen keskellä. Reitillä on kiitettävästi opastauluja ja myös laavuja. Onneksi käyttämättömäksi jäänyttä puolustuslinjaa noudattelevaa polkua on helppo kulkea ja se noudattelee pääosin metsäteitä. Salpapolusta löytyy informaatiota täältä http://www.salpakeskus.fi/fi/salpapolku

Aikomuksenani on kiertää ensi keväänä koko reitti Majaniemi - Kirpun kylä toukokuisena viikonloppuna. Pituutta reitille tulee noin 58 kilometriä. Vaelluskaveriksi on ilmoittautunut jo kolme henkilöä. Mukaan mahtuu muutama lisää. Tässä vaellukseni kuvasatoa:

Näkymä Hostikan luolakorsulle

Kunnostettu juoksuhauta johtaa Hostikan luolakorsun päällä olevalle kk-pesäkkeelle
Hostikan luolakorsun päällä on nähtävissä sekä kunnostamatonta ja kunnostettua juoksuhautaa
Teräksinen tähystyskupu Hostikan luolakorsun päällä
Ajan hammas ei ole näitä kallioon louhittuja korsuja ja tuliasemia purrut. Kyseessä Valkjärven kankaalla oleva konekivääri - ja panssarintorjuntatykin bunkkeri / korsu B 186
Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, korsun sisäänmenoaukko.
Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, korsun sisäänmenoaukko.

Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, näkymää korsun sisälle.
Bunkkerin sisätiloja
Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, Korsun sisälle voidaan milloin tahansa perustaa hyvin suojassa oleva tukikohta. Kalkitussa seinässä näkyvät edelleen hyvin sisätiloissa aikoinaan olleiden hyllyjen ym. rakenteiden jäljet.
Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186. Korsu edelleen hyvässä kunnossa ja peittyy hyvin kallioiseen maastoon.
Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, ampuma-aukko

Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, ampumasektorilta kuvattuna
Bunkkerin tuliaukko
Näkymä tuliaukosta edessä olevalla kankaalle
Valkjärven kangas konekiväärikorsu B 182
Valkjärven kangas,  konekiväärikorsu B 182:n sisätiloja
Valkjärven kangas, konekiväärikorsu B 182:n sisäkuva
Valkjärven kangas, konekiväärikorsu B 182:n sisäkuva, peräseinällä tähystyskupuun johtavat tikkaat
Valkjärven kankaan opastaulu
Neuvostosotavankien hautausmaan muistomerkki Valkjärven kankaalla. Hautausmaalle on haudattu 69 vankia.

Toinen neuvostosotavankien hautausmaan muistomerkki, muutama kilometri etelämpänä. Tälle hautausmaalle on haudattu 78 vankia.
Opastaulu Syvä-Valkjärven länsipäässä
Panssariesterivistöä
Panssariestettä Syvä-Valkjärven länsipäässä

Valkjärven laavu
Valkjärven laavu
Valkjärven laavu
Takamaan laavu