Ruokolahden Rasilan Nuorisoseuran talo

Rasilan Nuorisoseuran talo seisoo jyrkällä rinteellä

Uutinen Rasilan Nuorisoseuran talon vihkiäisistä ja
kymmenvuotisjuhlista. Maakansa 26.10.1911

Menneen kesän aikana olen muutaman kerran pysähtynyt Ruokolahdella tekemieni pyöräretkien aikana ihailemaan Rasilassa jyrkässä rinteessa seisovaa komeaa hirsirakennusta. Ikävä kyllä talon isäntäväki ei ole ollut silloin paikalla, jotta olisin voinut kysellä heiltä talon historiasta. Kyseessä on osoitteessa Rinnetie 2 sijaitseva entinen Ruasilan Nuorisoseuran seuratalo. Talon nykytilanteesta oli laaja artikkeli Etelä-Saimaassa 23.7.2017. Sen mukaan nuorisoseuran viimeiseksi jäänyt puheenjohtaja Miikka Vento osti talon puolitoista vuotta sitten, koska halusi säilyttää rakennuksen jälkipolvien ihailtavaksi.  Hatunnosto kunnioituksesta tähän varmasti rohkeutta, aikaa ja rahaa vaativaan hankkeeseen ryhtymisestä. Onneksi teitä historiaa ja perinteitä arvostavia eteläkarjalaisia vielä löytyy!!!

Eri lähteistä etsimällä löysin varsin vähän tietoa Rasilan Nuorisoseuran toiminnasta. Etelä-Karjala oli nuorososeuraliikkeen vahvoja alueita.  Viipurissa ilmestyi jopa eteläkarjalaisten nuorisoseurojen oma aikakauslehti - Nuorisoseura - vuodesta 1912 alkaen. Vanhan sanomalehtiuutisen mukaan Rasilan nuorisoseura olisi perustettu vuonna 1901. Ensimmäisen johtokunnan jäseninä olivat kanttori K. G. Nieminen, Anna Huhtanen, neidit Lojander, Vappu Iivonen, Emil Luukkonen, August Haakana,  Kalle Kuru, Martti Iivonen, Matti Paajanen ja Pietari Koivistoinen. Oma talo, jonka rakentamiseen osallistui koko kylä,  alkoi nousta yhdistykselle vuonna 1910 ja talon vihkiäisiä vietetttiin 29.10.1911.

Talo on ollut monessa mukana. Vuosikymmenet se oli seudun ainoa kokoontumis- ja juhlapaikka. Siellä aloitti toimintansa Kirkonkylän kansakoulu ja  talo on toiminut myös käräjäpaikkana. Sotavuosina rakennus oli lisäksi sotilasmajoituskäytössä. Lisäksi rakennuksessa on pidetty koulutus- ja kurssitilaisuuksia. Vähitellen nuorisoseuran toiminta hiljeni ja rakennuksen muu käyttötarve väheni. Marraskuussa 2014 pidetyssä kokouksessa nuorisoseura päätettiin lakkauttaa vuonna 2015 toiminnan hiivuttua. Taloa ei oltu ylläpidetty enää noin 20 vuoteen ja viimeiset korjaukset siinä oli tehty 1980-luvulla. Kuitenkin vielä vuonna 1990 Rasilan Nuorisoseuran näytelmä- ja teatteritoiminta sai kunnan kulttuuripalkinnon. Toivottavasti yhdistyksen runsaan sadan vuoden iän saavuttanut hirsilinna jatkaa elämään toiset sata vuotta, vaikka sen pystyttäneen nuorisoseuran toiminta on jo lakannut.

Suuressa talossa riittää kunnostettavaa pitkäksi aikaa.

Kun katuvalot saatiin Willimiehenrantaan

Lappeenrannan raatihuoneen katulyhtyjä

Vanhoja lehtiä penkoessa tarttui haaviini juttuja katuvalaistuksen alkuvaiheista Lappeenrannassa. Tässä koostetta teemasta:

Ensimmäiset katuvalot saatiin Lappeenrantaan loppuvuonna 1850. Silloin syttyi 31 katulyhtyä valaisemaan lähinnä toista ja kolmatta kaupunginosaa. Lisäksi Linnoituksessa oli neljä lyhtyä ja Palloon menevän tien varrella kaksi. Lyhtyjen hankkimisen oli ottanut tehtäväkseen puuseppä Christian Arponen marraskuussa 1849. Lampuissa poltettiin öljyä tai joinakin vuosina palmukynttilöitä. Valaiseminen aloitettiin syys-lokakuussa ja se jatkui maaliskuun loppuun. Lamppujen määrä kasvoi hitaasti ja vuonna 1872 niitä oli 40. Vuonna 1886 siirryttiin lampuissa kalliin santoriiniöljyn käytöstä halvempaan paloöljyyn ja lamppujen määrää voitiin lisätä.

Kaupungin katuvalaistusta valmistelemaan perustettiin "komissiooni",
jonka laatima yhteenveto julkaistiin 15.5.1901 Itä-Suomen Sanomissa

Sähkövalaistus saapui lyhytaikaisesti Lappeenrantaan vuonna 1885, kun keisarintalo valaistiin suuriruhtinaan vierailun takia sähkölampuin. Sähkö saatiin rantapuistoon sijoitetusta höyrykoneesta.  Pysyvä sähkövalaistus saatiin Lappeenrantaan tammikuussa 1902. Katuvalaistuksen parantamista ajoi valtuuston puheenjohtaja, pankinjohtaja Juho Pelkonen. Asiaa valmisteli keväällä 1901 valtuuston asettama ”komissiooni”, joka tarkasteli kahta vaihtoehtoa: kaasuvalaistusta (asetyleeni) ja sähkövalaistusta. Juho Pelkosen laatimassa yhteenvedossa kuvattiin kaupungin katujen silloinen valaistustilanne näin: [Kaupungin asukkaiden] pilvisinä täysikuun öinä täytyy hapuilla ympäri täydellisessä egyptiläisessä pimeydessä. Sähkövalaistuksen kustannukset laskettiin karkeasti kaksi kertaa suuremmiksi kuin öljyvalaistuksen. Myönteisinä puolina ”komissiooni” näki paloturvallisuuden parantumisen ja pahanhajuisista, savuisista öljylampuista eroon pääsemisen. Lisäksi kauppaliikkeet, teollisuuslaitokset kannattivat sähkölaitoksen perustamista ja tulisivat ottamaan sähkön käyttöön tiloissaan.  ”Komissiooni” hylkäsi kaasuvaihtoehdon kokonaan korkeiden ylläpitokustannusten takia. 

Itä-Suomen Sanomat 2.11.1901

Kuriositeettina mainittakoon, että edullisimman tarjouksen oli tehnyt helsinkiläinen Elektriska Aktiebolaget AEG, saksalaisen Allgemeine Elektricitäts-Gesellschaftin tytäryhtiö.Kustannuksissa ”komissiooni” oli laskenut yhteensä 86 000 markkaa, joka oli tuolloin merkittävää rahamäärä.

Lappeenrannan valtuusmiehet päättivät hankkia
sähkövalaistuksen raatihuoneelle, yhteiskoululle,
kansakoululle, seurahuoneelle sekä
poliisikonttorille. Itä-Suomen Sanomat 14.11.1901.

Niinpä valtuusmiehet päättivät kokouksessaan 17.5.1901 perustaa Lappeenrantaan sähkövalolaitoksen.  Hanketta varten anottiin ja saatiin 90 000 markan laina Senaatilta. Ensimmäinen höyrykäyttöinen tiilinen voimalaitos, arkkitehti Mihailovin suunnittelema, valmistui Palloon 23.1.1902. ”Sähkövalolaitoksen” henkilökunta oli nelihenkinen. Virtaa sille kehitti 75 hevosvoiman höyrykone. Sähkölaitos toimitti aluksi vain valovirtaa. Aluksi katulamppuja oli 80. Vähitellen valaistuksen saivat myös Lappeenrannan asema, raatihuone, kansakoulu, yhteiskoulu ja Rapasaaren satama. Voimalaitosta laajennettiin kesällä 1906. Silloin hankittiin toinen 75 hevosvoiman höyrykone. Sen jälkeen voitiin tarjota teollisuuslaitoksille niiden haluamaa voimavirtaa.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 10: Pulsan kansakoulu (Päivitetty 9.4.2016)

Pulsan entinen kansakoulu kuvattuna 29.11.2014

Lauantaina 29.11. 2014 pyöräilyreittini suuntautui edellisten viikonloppujen tapaan Lappeenrannan eteläisiin kyliin. Tavoitteena oli Pulsan radanvarsikylä. Pyrkimyksenä oli tutkia sen miljööstään kuulua asemaseutua sekä kuvata entinen kansakoulu. Viimeksi mainittu löytyikin helposti. Se sijaitsee Ylämaantieltä hieman syrjässä, Eerolanmutkan alussa.

Leikkivien koululasten äänet ovat vaienneet Pulsan kansakoulun pihalta

Kun kansakoulujen piirijakoasetus annettiin vuonna 1898, asetti Lappeen kunta sen toteuttamisen valmisteluun komitean. Se esitti kunnan jaettavaksi 13 koulupiiriin, yhtenä näistä Pulsan koulupiiri. Koulujen perustamista ja ylläpitämistä varten laadittiin ohjesääntö. Sen mukaan jokainen piiri saisi 6000 markkaa rakennusapua ja vuosittain 600 markkaa toimintaan. Piirin asukkaiden vastuulle jäi rakennustarpeiden, hirsien ja kivien hankkiminen sekä lämmitykseen tarvittavien halkojen toimittaminen. Uuden piirijakoasetuksen mukaiset koulut valmistuivat Haapajärven, Kärkelän ja Pulsan piireihin vuonna 1901.

Pulsan lakkautetun kansakoulun länsipääty.

Ilmoitus Pulsan kansakoulun rakennusurakan huutokaupasta.
Itä-Suomen Sanomat 8.12.1900

Pulsan kouluhanke oli ollut ensimmäisen kerran esillä kyläkokouksessa tammikuussa 1899. Tällöin katsottiin koulupiiriin kuuluvan Anolan, Maajärven, Sirkjärven, Vilkjärven, Seppälän, Tanin ja Toivarilan kylät. Koulun paikaksi ajateltiin Pulsan aseman seutua. Sieltä löytyikin sopiva maa-alue, joka ostettiin ratamestari Jansonin tyttäreltä Berta Melleriltä tammikuussa 1900. Myöhemmin aluetta vaihdettiin Kymiyhtiön kanssa. Ensimmäinen kansakoulun johtokunta valittiin joulukuussa 1899 piirikokouksessa. Sen jäseninä olivat ratamestari Aleksander Höglund, Wilhelm Tani, Jaakko Punkkinen, Antti Rasa ja Simo Anonen. Koulun rakentamisen arvioitiin maksavan 8000 markkaa. Talolliset vedättivät hirret ja kivet koulun rakennuspaikalle, tilattomat osallistuivat hankkeeseen rahallisesti. Rakentamista valvoi ratamestari. Urakkahuutokauppa pidettiin 17.12.1900 Jaakko Punkkisen talossa. Työurakkaa tarjottiin siitä vähimmän korvauksen vaativalle. Urakoitsijalta vaadittiin takaus.

Työ, jossa olivat valmistuneet koulutalo ja osa liiteristä, otettiin vastaan ja tarkastettiin elokuussa 1901. Sauna ja navetta valmistuivat myöhemmin.

Pulsan lakkautettu kansakoulu Helsinki - Pietari-radalta päin kuvattuna

Pulsan kansakoulun vihkiäisjuhlaa vietettiin sunnuntaina 25 päivä elokuuta 1901. Seuraavana päivänä alkoi koulutoiminta, nimittäin ns. pienten lasten koulu. Varsinainen kansakoulu aloitti toimintansa 1.10.1901, jolloin kouluun saapui 34 oppilasta. Suomen Senaatin Kirkollisasiain Toimituskunta myönsi Pulsan kansakoulupiirille valtionavun opettajan ja tyttöjen käsityön opettajattaren palkkaamista varten joulukuun 14. päivä 1901. Toisen opettajan viran koulu sai vuonna 1921. Koulun yhteyteen valmistui vuonna 1923 uusi käsityöluokka sekä opettajattaren asunto.

Näkymä Pulsan kansakoulun pihalle vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Sotien jälkeen Pulsan kansakoulun oppilasmäärä säilyi korkeana. Tilanne jatkui samanlaisena vielä 1950-luvulla. Lukuvuonna 1956 - 1957 koulussa oli 49 oppilasta kahden opettajan opetuksessa. Pulsan koulua peruskorjattiin 1960-luvun alussa. Vähitellen koulun oppilasmäärä alkoi laskea ja  lukuvuonna 1962 - 1963 se oli pudonnut lukuun 39. Vuonna 1965 oppilasmäärä oli enää 26.
Pienien kansakoulujen  lakkauttamisvuoro osui Pulsan kohdalle keväällä 1968. Silloin koulu lopetti toimintansa sekä oppilaiden vähyyden että koulun huonokuntoisuuden vuoksi. Koulun peruskorjaus olisi tullut liian kalliiksi samalla kun oppilasmäärä oli laskussa. Koulun oppilaat siirtyivät opiskelemaan Nyrhilän – Siparin kouluun, jotka oli yhdistetty. Osa kyseisen koulun oppilaista opiskeli Nyrhilän, osa Siparin koulussa.

Lopuksi yhteenveto Pulsan kansakoulun oppilasmääristä vuosilta 1910 - 1968:

vuosi	1910-11	1911-12	1912-13	1913-14	1914-15	1915-16	1916-17
oppilasmäärä	44	44	42	36	26	24	20
vuosi	1917-18	1918-19	1919-20	1920-21	1921-22	1922	1923
oppilasmäärä	32	29	34	44	59	66	74
vuosi	1924	1925	1926	1927	1928	1929	1930
oppilasmäärä	55	61	55	50	51	56	49
vuosi	1931	1932	1933	1934	1935	1936	1937
oppilasmäärä	51	49	49	42	40	28	42
vuosi	1938	1939	1940	1941	1942	1943	1944
oppilasmäärä	29	44	48	54	48	41	37
vuosi	1945	1946	1947	1948	1949	1950	1951
oppilasmäärä	40	48	50	44	37	43	43
vuosi	1952	1953	1954	1955	1956	1957	1958
oppilasmäärä	42	46	48	46	50	54	48
vuosia	1959	1960	1961	1962	1963	1964	1965
oppilasmäärä	47	41	40	37	37	37	32
vuosi	1966	1966-67	1967-68
oppilasmäärä	26	26	24