Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Esikaupunkiliitokset ja Lauritsalan kauppalan synty mullistavat kouluverkon

Uusi Armilan kansakoulurakennus kesällä 1939.
Kuva: A. Pietinen / Lappeenrannan kaupunginarkisto

Vuoden 1932 toteutunut esikaupunkialueiden liittäminen Lappeenrantaan ja Lauritsalan kauppalan perustaminen merkitsivät useiden koulujen siirtymistä Lappeen kunnan omistuksesta naapurikuntien hallintaan.  Armilan, Juvakan, Peltolan ja Taikinamäen kansakoulut siirtyivät Lappeenrannan kaupungille. Hakalin, Kaukaan, Lauritsalan ja Luukkaan kouluista tuli osa Lauritsalan kauppalan kouluverkkoa. Mustolan kansakoulu oli lisäksi pääosin Lauritsalan hallinnassa. Lappeen kuntaan jäi 22 kansakoulua, joista kaikissa toimi yläkansakoulu ja 16:ssa alakansakoulu. Näissä oli 54 opettajaa ja 1072 oppilasta.  Kuntarajojen muutosten myötä Lappeen kunnasta katosivat jättikoulut, sillä nyt suurimmat kansakoulut olivat Muukonniemi, jossa oli vuonna 1932 153 oppilasta ja Lempiälä, jossa koululaisia oli 101. Alueliitosten takia kansakoulujen piirijakoon tehtiin muutoksia. Tämän seurauksena Ilottulan piiri, jolle oli aikomus rakentaa oma koulu vuoteen 1935 mennessä, yhdistettiin Muukonniemen piiriin. Haapajärvelle valmistui uusi tiilinen koulurakennus vuonna syksyllä1936, Keskisaarelle entisestä Haapajärven koulusta uudelleen rakennettu koulu syksyllä 1938 ja Kären piirin koulu siirrettiin vuonna 1939 Nyrhilään. Kevätlukukaudella 1939 Lappeen kunnan kouluissa opiskeli 1393 lasta. Heillä oli 42 varsinaista opettajaa ja lisäksi 19 käsityönopettajaa. Suurimmat oppilasmäärät olivat Muukonniemen (177), Lempiälän (113) ja Lavolan (102) kouluissa.

Valokuvaaja A. Pietisen kesällä 1939 ottamassa kuvassa on oikealla Peltolan
kansakoulu, joka siirtyi alueliitoksessa vuoden 1932 alussa Lappeen kunnalta
Lappeenrannan kaupungille. Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Lappeenrannan asukasluku kasvoi kolminkertaiseksi 1832 alueliitosten seurauksena. Kansakoulujen oppilasmäärän kasvu oli suhteessa vielä suurempaa. Kun vuonna 1931 kaupungin kansakouluissa oli 374 oppilasta, oli heidän lukumääränsä vuonna 1932 jo 1391 eli 3.72-kertainen. Keväällä 1932 Lappeenrannassa oli toiminnassa 13 alakansakoululuokka, 19 yläkansakoululuokkaa, päivä- ja iltajatkokoululuokat. Opettajia kaupungin koululaitoksessa oli 34. Lappeenrannan kaupungille siirtyneistä kansakouluista oli Taikinamäen koulu vuodesta 1930 lähtien osittain ja vuodesta 1938 kokonaan lappeenrantalaisten oppikoulujen käytössä. Vuonna 1938 Armilan kansakoululle valmistui ajanmukainen, tilava uudisrakennus vuonna 1938. Juvakan kansakoulu muutettiin 1930-luvulla lastentarhaksi. Alueliitoksen jälkeen muutettiin Lappeenrannan vanhan kansakoulun nimeksi Lönnrotin kansakoulu sijaintikatunsa mukaan. Poikien ja tyttöjen jatkokoulut saivat vuonna 1936 oman koulurakennuksensa, kun kaupungille pari vuotta aikaisemmin siirtyneestä Linnoituksen sotilaskotirakennuksesta saatiin tehtyä opetukseen sopivat tilat. Kansakoulujen oppilasmäärä kasvoi noin 1930-luvulla noin kahdellasadalla ollen keväällä 1939 yhteensä 1584. Heistä 434 opiskeli alakansakoulussa, 865 yläkansakoulussa, 48 iltajatkokoulussa, 211 päiväjatkokoulussa sekä 26 vuonna 1935 Lönnrotin koulun yhteydessä aloittaneessa apukoulussa. Opettajien määrä kasvoi suhteessa 1930-luvulla enemmän kuin oppilaiden määrä. Lukuvuonna 1938 – 1939 Lappeenrannan koululaitoksen palveluksessa oli 57 opettajaa.

Lauritsalan kauppalan ylpeys, vuonna 1935 valmistunut jatkokoulu

Lauritsalan kauppalan alueella toimivissa kansakouluissa oli vuonna 1934 oppilaita 940. Heistä 523 yläluokilla, 317 alaluokilla ja 100 oppilasta Hakalin, Kaukaan Lauritsalan koulujen yhteydessä toimineilla jatkokoulun luokilla. Jatkokoulussa opetus tapahtui iltaisin viikkotuntimäärän ollessa 12 tuntia. Oman jatkokoulun suunnittelu aloitettiin kauppalassa vuonna 1933. Lauritsalan kauppalan koulutyövaliokunta laati huhtikuussa 1934 suunnitelmat kauppalan kouluverkon tulevalle kehitykselle. Oppilasmäärän jatkuvan kasvun takia uuden koulun rakentaminen nähtiin välttämättömänä. Koska oppivelvollisuuslaki edellytti, että vuoden 1934 syksyllä jokaisessa kaupungissa ja kauppalassa tuli olla päiväjatkokoulu, sellainen oli perustettava myös Lauritsalaan. Sen ainoana järkevänä paikkana nähtiin muotoutumassa oleva kauppalan keskusta Luukkaalla. Yhteistyötä Lappeenrannan kanssa poikien jatkokoulun ylläpidossa ei nähty järkevänä pitkä etäisyyden takia. Koulutyövaliokunta ei myöskään nähnyt mahdolliseksi toisen hankkeilla olleen koulurakennuksen, Kaukaan uuden kansakoulun, rakentamista varojen puuttumisen takia ennen vuotta 1940. Kauppalanvaltuusto teki päätöksen jatkokoulun rakentamisesta 16.11.1934. Uusi koulu rakennettiin Luukkaan kansakoulun tontille. Sen suunnitteli kouluhallituksen arkkitehti Toivo Salervo. Koulun vastaanottotarkastus pidettiin 25.8.1935 ja rakennuksen vihkiäisjuhlaa vietettiin 22.9.1935. Paikalla oli runsaat 800 henkeä. Jatkokoulu olikin Lauritsalan kauppalan ensimmäinen suuri rakennusprojekti. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa olivat metalli ja puutöiden opetustilat, paja ja valimo. Toisessa kerroksessa sijaitsivat teoreettisten aineiden opetustilat ja kolmas kerros oli varattu Luukkaan kansakoululle. Koulurakennuksen siipiosaan sijoitettiin tyttöjen talousopetusluokat, juhlasali ja opettajainhuoneet. Juhlasalin katossa oli taitelija Hannes Maliston maalaus, joka esitti vuoden eri kuukausia. Seuraavana vuonna valmistui koulun yhteyteen myös  kouluruokala. Lauritsalalaiset olivat ylpeitä uudesta koulustaan, sillä se oli ensimmäinen konkreettinen ja näkyvä esimerkki oman kunnan varojen käytöstä yhteiseksi hyväksi. Lukuvuonna 1939 -1940 Lauritsalan kansakouluissa oli 926 oppilasta, yläkouluissa 589 ja alakouluissa 337. Heitä oli opettamassa 25 opettajaa. Neljättä vuottaan toimineessa jatkokoulussa kahdeksan opettajaa antoi opetusta 202 oppilaalle.

Lakkautettujen koulujen kierros, osa 16: Luukkaan koulu

Lakkautettujen koulujen teema kiertyy tällä kertaa  minulle hyvin tuttuun ympäristöön eli Luukkaan kouluun. Nykyisen Lauritsalan koulun piha-alueella seisoi 1960-luvulle saakka puinen Luukkaan kansakoulun rakennus. Luukkaan koulun taru päättyi huomattavasti myöhemmin kuin puisen koulurakennuksen , Se tapahtui vasta vuonna 2009, kun Lauritsalan koulu ja Luukkaan koulu yhdistettiin ensiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan asti opetusta antavaksi yhtenäiskouluksi.

Lappeenrannan kaupunginarkistosta löytyi Luukkaan kansakoulun julkisivupiirustus, johon oli jälkikäteen lisätty ilmeisesti hahmotelmia muutostöitä varten.

Luukkaan kansakoulun alkuvaiheet

Kun Lauritsalaan (Kanavansuulle) valmistui kansakoulu vuonna 1911, sen piti vastata myös Luukkaan ja Hakalin (Hartikkalan) kylien lasten koulutyöstä. Heti ensimmäisen syksynä kävi kuitenkin selväksi, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet aloittaneeseen kansakouluun. Niinpä koulupiirin asukkaiden 12.10.1911 pitämässä kokouksessa esitettiin Lappeen kunnanvaltuustolle, että Luukkaan ja Hartikkalan kylistä muodostettaisiin oma Luukkaan koulupiiri. Tälle olisi rakennettava koulutalo Luukkaan kylässä olevalle kirkkoherran virkatalon maalle. Vuoden 1911 joulukuussa kunnanvaltuusto käsitteli asiaa ja nimitti toimikunnan selvittämään tonttiasiaa. Seurakunta näytti vihreää valoa, ja helmikuun 15 p:nä 1913 päätti Lappeen kunnanvaltuusto kokouksessaan, että Lappeen pitäjän Luukkaan ja Hakalin/ Hartikkalan kylät erotetaan Lauritsalan koulupiiristä ja näitä kyliä varten rakennetaan Lappeen pappilan virkatalon maalle kahden opettajan koulu, jonka tulee olla valmiina 1 p:nä elokuuta 1913.

Luukkaan kansakoulun pohjapiirustus. Lappeenrannan kaupunginarkisto

Luukkaan koulu päätettiin rakentaa samoin (Y. Sadeniemen) piirustuksin kuin Lauritsalan koulukin, Johtokunta joka oli samalla rakennustoimikunta, päätti kerätä tarvittavat rakennushirret koulupiirin veroa maksavilta henkilöiltä. Kun rakennuspaikalle tuotuja hirsiä ryhdyttiin tarkastamaan, ilmeni, että luvattoman monen hirsimitta poikkesi alakanttiin johtokunnan määräämästä mitasta. Rakennusurakka annettiin rakennusmestari Kalle Niemiselle 24 720 markan hinnasta. Työt valmistuivatkin aikanaan, niin että koulu pääsi alkamaan toimintansa elokuussa 1913.

Koulun opettajien virat julistettiin hakuun jo toukokuussa 1913. Koulun johtajalle luvattiin palkkaa 400 markkaa vuodessa. Lisäksi hänelle tuli luontaisetuna puoli hehtaaria viljelysmaata, vapaa asunto ja polttopuut. Oppilailta kerättiin yhden markan vuosimaksu, josta puolet annettiin lisäpalkkana koulun johtajalle. Ensimmäisiksi opettajiksi valittiin 33 hakijan joukosta Jalmari Saarinen ja Edith Kettunen.

Ensimmäisinä kouluvuosina oli johtokunnalla suuri työ saada varat riittämään koulun kaluston ja opetusvälineiden hankkimiseen. Kunnalta saadut määrärahat ja koulupiirin asukkailta kerätty piirivero eivät yksinkertaisesti riittäneet. Niinpä koulun johtokunnan puheenjohtaja lainasi tiukan paikan tullen omia varojaan laskujen maksamiseen. Koulun puuhahenkilöinä ja eteenpäinviejinä toimivat maanviljelijä P.F.Luukas, liikemies A. J. Huttunen, työmiehet Juho Varis, Taavetti Kapiainen, Elias Tersa ja E. A. Seppänen.

Luukkaan kansakoulun päädyn jukisivupiirustus.
Lappeenrannan Kaupunginarkisto

Ensimmäisenä toimintavuonna koulussa oli 82 oppilasta. Pian oppilasluku ylitti sadan. Vuonna 1916 oli pakko karsia tilanpuutteen vuoksi oppilaiden määrää. Ensimmäisen karsinnan kohteeksi joutuivat muista koulupiireistä saapuneet oppilaat ja koulussa huonosti menestyneet. Kun kouluun ilmoittautui vuonna 1920 jo 124 oppilasta, perustettiin kolmas opettajan virka. Seuraavana vuonna kouluun halukkaiden määrä oli jo 160 ja oli perustettava neljäs opettajan virka. Hyppäyksen selittää osittain voimaan tullut oppivelvollisuuslaki. Vuodesta 1920 lähtien koulutyötä tehtiin kahdessa vuorossa.

Lakkautettujen koulujen kierros, osa 12: Hakalin kansakoulu

Hakalin kansakoulun julkisivupiirustus. LKA.

Ennen joulua polkupyöräni johdatteli minut jälleen yhdelle lakkautetulle kansakoululle. Kyseessä oli Hakalin entinen kansakoulu. Kuvattuani rakennuksen perehdyin tämän rakennuksen vaiheisiin hieman myös koulun arkiston avulla. Lisäksi hyödynsin Leena Riskan teosta Lauritsalan kauppalan historia vuodelta 1995. Niinpä sain aikaiseksi oheisen koosteen.

 Hakalin kansakoulun tarina alkoi tavallaan jo paljon ennen sen perustamista, sillä Luukkaan ja Hakalin kylät erotettiin Lappeen kunnassa omaksi koulupiirikseen jo vuonna 1911. Koulupiirin ensimmäinen kansakoulu, Luukkaalle rakennettu koulu, valmistui vuonna 1913. Luukkaan koulu rakennettiin alkuaan kahden opettajan kouluksi, mutta oppilaita sinne tulvi niin paljon, että jo 1920-luvun alussa opettajien määrä jouduttiin kaksinkertaistamaan. Oppilasmäärä oli noussut jo reilusti toiselle sadalle.

Hakalin entinen kansakoulu, nykyinen paloasema

Vuonna 1930 alkoikin uuden kansakoulun suunnittelu Hakaliin Luukkaan koulun alaisuuteen. Koulun suunnitteli kouluhallituksen arkkitehti Toivo Salervo. Valmistelu ja piirustustuskuluihin meni runsaat 5000 markkaa ja varsinaisen rakentamisen urakoi rakennusmestari Martti Hasari. Urakkasumma oli 930 000 markkaa. Hakalin uuden kansakoulun lopputarkastus pidettiin 12.8.1931 ja koulutyö siellä aloitettiin 31.8.1931. Koulun vihkiäisiä vietettiin lokakuussa 1931. Koulun oppilasmäärä nousi siellä toimineen jatkokoululuokan kanssa heti 180:een.Vuonna 1935 koulussa oli yhteensä 188 oppilasta. Heistä 70 oli alakoulussa, 85 yläkoulussa ja 33 jatkokoulussa.

Hakalin entinen kansakoulu, nykyinen paloasema

Hakalin huonoista kouluoloista kirjoitti Etelä-Saimaa
2.10.1953

Lauritsalan kauppalaan valmistui syksyllä 1935 erillinen jatkokoulu Luukkaan koulun tontille. Niinpä Hakalin koulussa aikaisemmin jatkokoulua käyneet siirtyivät sinne. Vuonna 1939 Hakalin koulussa oli oppilaita yhteensä 151, heistä 60 alakoulussa ja 91 yläkoulussa. Vuonna 1943 kansakoulussa oli 157 oppilasta, alakoulussa 48, yläkoulussa 111. Ns. suurten ikäluokkien vaikutus oppilasmäärissä alkoi näkyä 1950-luvun puolivälissä. Vuonna 1955 koulussa oli 187 oppilasta, heistä yläluokilla 96 ja alaluokilla 91.


Hakalin kansakoulu palveli tehtävässään 1950-luvun lopulle saakka. Vuonna 1952 oli suunnitelmissa Lauritsalan jatkokoulun sekä Hakalin kansakoulun laajentaminen, ja sitä varten teetätettiin piirustukset arkkitehti Ragnar Ypyällä. Ne olivat valmiina syksyllä 1953, mutta näistä suunnitelmista luovuttiin rahanpuutteen ja muiden syiden takia. Kauppalaan päätettiin lopulta rakentaa kokonaan uusi keskuskansakoulu. Sen rakentaminen aloitettiin kesällä 1956. Valmistuneen kiinteistön luovutus oli marraskuussa 1957. Koulurakennukseen sijoitettiin ensin vanhan Luukkaan kansakoulun oppilaat ja sen yhteydessä toimineet apukoululuokat, Hakalin kansakoulun yläluokkien oppilaat sekä jatkokoulu. Vuonna 1957 Hakalin kansakoulu toimi enää alakouluna ja kesällä 1959 koko toiminta siirrettiin uudelle keskuskansakoululle Luukkaalle. Viimeisenä lukuvuonna 1958 - 1959 koulussa oli edelleen runsaasti oppilaita, yhteensä 134 oppilasta 1. ja 2. luokilla.

Hakalin entinen kansakoulu, nykyinen paloasema

Kesäkuussa 1960 Hakalin tyhjilleen jäänyt kansakoulu sai uuden elämän. Siitä tuli talossa tehdyn remontin jälkeen Lauritsalan kauppalan paloasema. Uuteen tehtävään siirtymisen kunniaksi järjestetyssä juhlatilaisuudessa puhui kauppalajohtaja Osmo Anttila ja musiikkiesitysten lisäksi nähtiin palopäällikkö Vilho Pesälän johtama ohimarssi.

Hakalin entinen kansakoulu, nykyinen paloasema

Tietoja Luukkaan kylän historiasta

Näkymä Saimaan Kanavalta 1900-luvun alusta

Tämäkin kooste löytyi Lappeenrannan kaupunginarkistosta, jossa säilytetään Luukkaan koulun varhaisinta arkistoaineistoa. Kuten olen jo aikaisemmin kertonut, Lappeen kuntaan perustettiin vuonna 1925 historiatoimikunta. Sen tavoite oli kunnan historian kirjoittamisen käynnistäminen. Kirjoittajiksi valittiin amanuenssi Ragnar Rosén ja kansakoulujen tarkastaja T.G.Murto. Näistä jälkimmäisen  teos Lappeen pitäjän historia II vuodesta 1784 nykypäiviin ilmestyi vuonna 1929. Historiatoimikunta lähetti kyselylomakkeita varsinkin opettajille, jotka sitten tekivät haastattelut ja niistä kootut muistiinpanot.

Tietoja Luukkaan kylän historiasta

I
Luukkaan kylässä on n.k. Myllymäki saanut nimensä tuulimyllystä, joka on ennen sijainnut mainitulla mäellä. Samoin pistää Saimaaseen n.k. Myllyniemi, jossa ennen harjoitettiin tervanpolttoa.

II
Luukkaan maat on ennen omistanut joku sotaherra, josta ei ole lähempää tietoa. Sittemmin noin 150 vuotta takaisin siirtyivät nykyisten maanomistajain esi-isät tänne Luukkaalle Lappeen pitäjän Wilkjärveltä ja olivat he sukunimeltään Häkämies. Nykyiset Luukkaan molemmat talot olivat ennen yhtenä talona ja ovat kai Häkämiehet aikojen kuluessa omistaneet sukunimekseen Luukas luultavasti paikan nimen mukaan. Mistä taas paikkakunta on omituisen nimensä johtanut, sitä eivät nykyiset asukakat tiedä. Muu mäkitupa-asutus on paikkakunnalle syntynyt sen mukaan, kun tehdaslaitoksia on paikkakunnalle perustettu.

Kaskenpolttoa harjoitettiin kylässä vielä noin 30 vuotta sitten. Talossa asui myös paitsi talonväkeä myös n. k. läksiäimiä, jotka elivät satunnaisilla töillä. Oli myös talolla torppareita, jotka tekivät veronaan hevos- ja jalkatyöpäiviä taloon. Talosta liikenevä tavara vietiin Lappeenrantaan ja käytiin talosta taloon sitä kauppaamassa. Noin 60 vuotta sitten perustettiin ennen mainittuun Myllyniemeen höyrysaha, joka oli pitäjän ensimmäisiä tehdaslaitoksia. Sen omisti liikemies Paul Jakovleff Wiipurista. Mainittu tehdaslaitos herätti aikoinaan ihmettelyä, ei ainoastaan paikkakunnan asukkaiden, vaan ympäri pitäjää kävivät uteliaat sitä katsomassa.

Luukkaan talossa löytyy verokuittikirja alkaen vuodesta 1817. Siinä on yhdistettynä useanlaisia veroja ruplina ja kopekkoina maksettava. Näistä veroista mainitsen: Goduschna, vaivaisvero, viinanpolttoraha ja edellisen vuoden heinäsäätö..

Kansanopetus supistui lukutaidon ja kristinopin alkeiden saavuttamiseen. Koulumestari E. Suninen piti n.k. laiskakoulua eri osissa pitäjää.. Nimi johtui siitä, että pitäjän silloinen kappalainen Holmström lähetti lukutaitoiset pois koulusta ja ainoastaan lukutaidottomat n.k. laiskat saivat käydä koulua.

Kihlajaisia kutsuttii liitoksiksi. Kun sulhanen tuli taloon, sai hän etsiä morsiamensa, joka meni piiloon kamariin tai muun rahvaan joukkoon. Kun sitten sulhanen löysi omansa, toi hän hänet keskelle tuvan lattiaa, jossa liitokset toimitettiin. Tämän jälkeen vasta sulhanen riisui päällysvaatteensa ja nautti talon vierasvaraisuudesta. Sitten mentiin pappilaan kuulutukselle.

Edellämainitut tiedot on antanut talon vanha emäntä Anna Luukas ijältään 65 vuotias ja samoin emäntä Maria Luukas, ijältään 64 vuotias, molemmat Lappeen Luukkaalta.

Koulutietoja

Helmikuun 15 p:nä 1913 päätti Lappeen kunnanvaltuusto kokouksessaan, että Lappeen pitäjän Luukkaan ja Hakalin kylät eroitetaan Lauritsalan koulupiiristä ja näitä kyliä varten rakennetaan Lappeen pappilan virkatalon maalle kahden opettajan koulu, jonka tulee olla valmiina 1 P:nä elokuuta 1913. Koulurakennus päätettiin rakennettavaksi Y. Sadeniemen piirustusten mukaisesti, ja jätettiin töiden valvominen koulun johtokunnan huoleksi, joka samalla toimi rakennustoimikuntana ja valtuutettiin johtokunta palkkaamaan töiden valvomista varten ammatttitaitoinen henkilö:

Edellämainitun valtuuston päätöksen johdosta ryhtyikin koulun johtokunta rakennuspuuhiin antaen koulun rakentamisen urakana rakennusmestari K. L. Niemisen suoritettavaksi. Työt valmistuivatkin aikanaan, niin että koulu pääsi alkamaan toimintansa elokuussa 1913.

Koulun puuhaajoina ja sen toiminnan eteenpäinviejinä on ennen muita mainittavat maaniviljelijä P.F.Luukas, liikemies A. J. Huttunen, työmiehet Juho Varis, Taavetti Kapiainen, Elias Tersa ja E. A. Seppänen.

Koulun opettajina ovat toimineet:
Jalmari Saarinen  1.8.1913 – 31.7.1918
Edit Kettunen 1.8.1913 – 31.7.1914
Iida Johanna Wirkkanen 1.8.1914 -
Josef Sorvali 1.8.1918 -
Siiri Wendla Aura 28.9.1920 – 31.7.1921
Naemi Wirtanen 1.8.1921 – 31.7.1922
Tyyne Aino Mäkelä 24.9.1921 – 31.7.1922
Levi Aleksanteri From 1.8.1922 -

Luukkaalla 28.12.1926
Josef Sorvali