Kun "Tuntematon sotilas" hävisi taistelun. Näin Edvin Laineen elokuva pyyhittiin Cannesin elokuvajuhlilta 1956

Sanomalehtiotsikoita kädenväännöstä Cannesin elokuvajuhlilla

Kun Edvin Laineen ohjaamaa Tuntematonta sotilasta aiottiin esittää toukokuussa 1956 Cannesin elokuvajuhlilla, ilmeni yllättäen ongelmia. Suomalainen elokuvaväki oli lähtenyt Cannesiin suurin odotuksin. Olihan Väinö Linnan romaanin pohjalta tehty elokuva osoittautunut suureksi menestykseksi.  Cannesin elokuvajuhlien johto vaati 27.4.1956 kuitenkin ehtona elokuvan esittämiselle joidenkin sen kohtausten poistamista. Nämä kohdat olivat filmijuhlien johdon mielestä liian raakoja. Koska vaatimukset kohdistuivat elokuvan sellaisiin kohtiin, jotka olivat sotakuvauksen oleellisia osia, eivät suomalaiset siihen suostuneet. Lisäksi elokuva esittämisajankohtaa oli muutettu alkuperäisestä iltapäivästä aamuun, jonka ajankohdan suomalaiset kokivat ajanhukaksi. Suomalaisten mielestä kyse ei ollut sellaisesta toimenpiteestä, jota filmijuhlien säännöt edellyttäisivät, jonka takia elokuva yksityiskohtien sensurointi herätti suomalaisten vastarinnan.

Vaikka elokuvan sensuroinnin taustalla kiistettiin olevan Neuvostoliiton poliittisen painostuksen, sen uumoiltiin olevan esitysongelmien syynä. Tuottaja Toivo Särkän mukaan ei kuitenkaan ”mitään virallista vastalausetta ei ole esitetty sen paremmin venäläisten kuin festivaalikomiteankaan taholta”. Toisaalta suomalaiset väittivät esityskiellon johtuvat siitä, että elokuvan sävy oli venäläisiä kohtaan epäsuopea. Tämän elokuvajuhlien komitea kielsi. Jatkoneuvotteluissa elokuvajuhlien johto väitti Tuntemattoman sotilaan repliikkien olevan liian karkeita. Elokuvajuhlien johto ei kuitenkaan halunnut ottaa vastuuta Tuntemattoman sotilaan kieltämisestä, vaan yritti kaataa sen suomalaisten niskaan edellyttämällä, että elokuva vedetään vapaaehtoisesti Cannesista pois. Lopulta suomalaiset taipuivatkin. Suomen valtuuskunta ilmoitti antamassaan lausunnossa, että ottaen huomioon ne vaikeudet, jotka tuntemattoman sotilaan esittäminen Cannesin 9. kansainvälisillä filmijuhlilla tuottaisi, Suomen valtuuskunta katsoo olevansa pakotettu vetämään filminsä pois sanotuilta juhlilta. Muita lausuntoja suomalaiset eivät antaneet. Puolitoista viikkoa kestänyt taistelu oli hävitty ja "harmaat eminenssit" kohottelivat jossakin takakabineteissa maljojaan.

Suomalaisvaltuuskunta matkusti Cannesista pois 8.5.1956 ja elokuva Tuntematon sotilas jäi esittämättä. Uskoo, ken tahtoo, esityskiellon taustalla todella olleen karkean kielenkäytön.

Tämän koosteen lähteenä ovat olleet sanomalehtiartkkelit 28.4.1956 - 9.5.1956

Ensimmäiset arviot elokuvasta Tuntematon sotilas (Päivitetty 4.2.2017)

Tuntemattoman sotilaan esitykset alkoivat Lappeenrannassa Kino-Aulassa ja Nuijamiehessä 23.12.1955.
Ilmoitus Etelä-Saimaassa 20.12.1955

Väinö Linnan sotaromaanin pohjalta kuvattu Tuntematon sotilas sai myös lappeenrantalaiset elokuvateatterit täyttymään ilta toisensa jälkeen joulukuun lopulla vuonna 1955 ja alkuvuonna 1956.  Ensi-ilta oli Lappeenrannassa jouluaaton aattona 23.12.1955. Paikallinen sanomalehti Etelä-Saimaa oli julkaissut arvion Linnan kirjasta tammikuun alussa vuonna 1955. Elokuvan lehti otti tarkasteluun  palstoillaan 29.12.1955. Silloin lehdessä oli kaksikin arviota elokuvasta. Nimimerkki K. H:n arviossa oli lähes pelkästään kiitoksen sanoja. K. H.  totesi mm. että suomalainen elokuvateollisuus on ylittänyt odotukset – se on näyttänyt, että meilläkin pystytään korkeatasoisiin suorituksiin. Hänen mielestään elokuvan vahvimpia puolia oli sen totuudenmukaisuus: Elokuvassa ei kaunistella mitään, sodan karu ja kova kieli iskeytyy katsojaan tavalla, joka ei jätä ketään kylmäksi.

Näyttelijöiden valinnat ja roolisuoritukset saavat runsaasti kiitosta. Lainaan K. H:n tekstiä:
 

On suorastaan ihmeteltävä, mistä on löytynyt niin suuri määrä hyviä näyttelijöitä. Joukko on todella huolella valittu ja jokaisella on oma annettavansa kokonaisuudelle. On vaikeata mennä nimeämään ketään toista paremmmaksi. Reino Tolvanen on tuttu Rokka ja onneksi ei ohjaaja ole tehnyt hänestä toisista poikkeavaa pääosan esittäjää. Kosti Klemelän Koskela jää erityisesti mieleen ja Heikki Savolaisen Hietasta on vaikea saada pois mielestään. Tähän näyttelijätyöhön palaa yhä uudelleen ja uudelleen. Samaa on sanottava Tarmo Mannin Honkajoesta. Laatutyötä on niin ikään Veikko Sinisalon Lahtinen ja Jussi Jurkan suoritus Lammiona on omaa luokkaansa. Åke Lindman Lehtona piirtää vankan tyypin, samoin Pentti Irjala kapteeni Kaarnana. Rahikaisena Kaarlo Halttunen on juuri kirjan Rahikainen. Sarastienä Tauno Palo on sopivasti koristeellinen ja pikkutarkalta vaikuttava, Matti Ranin Kariluotona, Pentti Siimes Määttänä ja Leo Riuttu Vanhalana, Olavi Ahonen Riitaojana ovat kaikki tehneet todellisen näyttelijätyön. Erityisesti jää mieleen vielä Vilho Siivolan Mäkilä ja Topi Kankaisen hevosmies Korpela. Naisia ei elokuvassa montaa ole. Heidän osuutensa jää siitä huolimatta heikoksi. Helena Vinkan Veera on perin valju ja kohtaus filmin heikoimpia.

EteläSaimaa julkaisi 29.12.1955 elokuva-arvostelun Tuntemattomasta sotilaasta
yllä näkyvävällä otsikolla

Lisäksi nimimerkki K.H.  kehuu mielenkiinnon säilyvän koko elokuvan yli kolmetuntisen esityksen aikana. Sen sijaan filmin loppukohtausta hän moittii tarpeettomaksi kosiskeluksi. Lopputoteamuksena arvostelija mainitsee vielä, ettei Tuntematonta sotilasta voi arvostella pelkästään taideteoksena. Sillä on hänen mukaansa muutakin sanottavaa ja annettavaa. Tässä arvostelun kirjoittaja osui täysin naulan kantaan. Elokuvasta on tullut vuosikymmeniksi yksi suomalaisen identiteetin kulmakiviä.

 

Samaisessa lehdessä on myös toinen arvio elokuvasta. Siinä Etelä-Saimaan pakinoitsija, nimimerkki Peilaaja arvioi näkemäänsä  Tuntematonta sotilasta. Heti aluksi hän toteaa:

Elokuva- ja teatterinohjaajaa sekä samalla näyttelijää Edvin Lainetta on syytä kädestä puristaen onnitella tähänastisen elämänsä  parhaasta ohjaustyöstä. Mutta myöskin aineistoksi tarjolla ollut materiaali on ollut kiitollista. Siinä on ollut yllin kyllin runsaasti valinnan varaa elokuvaohjaajan luovalle, suunnittelevalle mielikuvitukselle.

Tämä jälkeen Peilaaja vielä kertaa, miten elokuvan joukkokohtauksia varten pyydettiin puolustusvoimien apua. Tämä pyynnön valtioneuvosto hylkäsi.  Peilaajan mukaan elokuva tuli maksamaan 50 miljoonaa markkaa, ja oli kallein siihen mennessä Suomessa valmistettu elokuva. Arviosta löytyy minulle uusi tieto, jonka mukaan Tuntemattomasta sotilaasta oli aluksi tarkoitus tehdä kaksiosainen sarjafilmi, mutta lopulta päädyttiin yhteen kokonaiseen elokuvaan, koska se oli Hollywoodissakin silloin muotia paksujenkin romaanien kuvauksissa.

Lähempään tarkasteluun nimimerkki Peilaaja otti [Huom! kaupunkimme oman pojan],  elokuvan ”Antti Rokan eli Reino Tolvasen suorituksen. Hän kirjoittaa näin:

Savo-Karjala 24.12.1955.

Karjalais-pienviljelijä-individualisti Antti Rokka touhusi ja jutteli koko ajan kuten pitkin, mutta pärstältään hän mielestämme oli liian herraskainen, jotenkin liian sileä. Antti Rokaksi olisi mielestämme paremmin sopinut tyyppimaisemmin korostunut maalaisäijän naamafasadi, ”leppäpuusta puukirveellä veistetty ihmiskuono”, kuten Savossa sanotaan.

Tämän jälkeen Peilaaja vielä yltyy - päinvastoin kuin nimimerkki K. H. samassa lehdessä - kehumaan Tuntemattoman sotilaan loppukohtausta.



Toisessa Lappeenrannassa ilmestyneessä lehdessä, Kokoomuksen Savo-Karjalassa, ei ollut lainkaan varsinaista elokuva-arvostelua. Syynä saattoi olla se, että lehtiyhtiötä oltiin sulauttamassa Karjala-lehteen vuodenvaihteessa.. Lehdessä oli vain lyhyt uutinen elokuvan ensi-illasta Imatralla ja lisäksi artikkeli sisälsi joitakin yleisluontoisia kehuja. 

Ps. Tarkistan myöhemmin, mitä kaupungin kolmas sanomalehti, sosialidemokraattinen Kansan Työ kirjoitti elokuvasta.