 |
| Lappeenrannan raatihuone alkukesän ilta-auringon luodessa viimeisiä säteitään |
Allekirjoittaneella oli vihdoinkin mahdollisuus vierailla
yhdessä Lappeenrannan kauneimmista rakennuksista eli raatihuoneella. Lauantaina
11.6. raatihuoneella oli avoimet ovet, jolloin rahvas, kuten minäkin saimme
astua ”kaikkein pyhimpään”. Opastuksen aikana uuttakin tietoa tarttui korviini.
Muun muassa se, että raatihuoneen lamput on suunnitellut arkkitehti Eliel
Saarinen.
Tässä koostetta ja kuvia raatihuoneesta:
Kun kenraalikuvernööri A.A. Zakrevski vieraili
Lappeenrannassa maaherra August Ramseyn kanssa elokuussa 1827, hän totesi
silloisen raatihuoneen kurjan kunnon. Raatihuone sijaitsi Linnoituksen
itäreunalla. Hän kehotti kaupunkilaisia rakentamaan uuden raatihuoneen ns.
Suureen esikaupunkiin.
Uuden
raatihuoneen rakennushanke käynnistettiin seuraavan vuoden helmikuussa. Porvaristo
kutsuttiin keskustelemaan asiasta raastuvanoikeuteen maaherra Ramsayn
kanssa. Raastuvan kokous päättikin ostaa
300 seteliruplalla kauppias Carl Savanderin aiemmin torin paikaksi tarjoaman tontin
numero kymmenen toisesta kaupunginosasta. Osalle tontista sijoitettiin tori.
Uuteen raatihuoneeseen rakennettiin sali ja kuusi huonetta. Lisäksi sinne tuli
kaksiosainen vankihuone.
Raatihuoneen piirustukset laati maanmittari J. W. Palmroth, joka oli ottanut
tematiikan suoraan venäläisestä mallipiirustuskirjasta vuodelta 1807. Senaatti
vahvisti raatihuoneen piirustukset keväällä 1828. Rakennusta urakoimaan valittiin
kauppias Carl Savander, joka saikin raatihuoneen valmiiksi elokuussa 1829.
Raatihuone sisustettiin arvokkaasti. Aina Pietarista asti hankittiin tuoleja,
joista osa oli mahonkia. Lappeenrannan raatihuone rakennettiin puusta, vastoin
vuonna 1811 annettua asetusta, joka edellytti kivimateriaalin käyttöä. Syynä
helpotukseen oli kaupungin vähävaraisuus. Tänä päivänä Lappeenrannan raatihuone
on vanhin maassamme säilynyt puusta rakennettu raatihuone.
Lappeenrannan raatihuoneessa ovat
näkyvissä empiren yleiset tyylipiirteet. Rakennuksen ulkopuoli
vaakalaudoitettiin vuonna 1834 ja
vuonna 1845 rakennusta
korotettiin kolmen kyynärän verran. Samassa remontissa rakennettiin myös lisäsiipi ja kellotorni. Laajennustyöt
suunnitteli piirilääkäri, tohtori A. W. Dammert. Empirekannukseen tuli nyt
hajoavan klassismin piirteitä. Näitä olivat kellotornin uusgoottilainen
ikkunakehys ja korotuksen yhteydessä rakennetut mezzanin-ikkunat. Kellon
hankittiin kuuluisalta kellonrakentajalta Juhana Ala-Könniltä ja asennettiin paikalleen vuonna 1847. Pihan puolelle
rakennettiin vuonna 1879 pieni lisärakennus. Raatihuonetta korjattiin vuonna
1885 arkkitehti Waldemar Backmanssonin suunnitelmien mukaisestai. Kun Lappeenrantaan
odotettiin keisari Aleksanteri III:n vierailua vuonna 1891, päätettiin
raatihuone kunnostaa edustavaksi. Vuonna 1897 yhdistettiin suomalaista
puuempireä edustanut siipirakennus viereseen empirerakennukseen. Raatihuoneen
edessä ollut toriaukio muutettiin puistoksi 1900-luvun alussa.
Vuonna 1940 Raatihuone kärsi talvisodan pommituksissa, mutta korjattiin ennalleen. Kaupunginvaltuusto
kokoontui rakennuksessa vuodesta 1874 siihen saakka kunnes nykyinen
Lappeenrannan kaupungintalo valmistui vuonna 1983. Kaupungin edustustiloiksi ne
kunnostettiin 1990-luvun alussa.
 |
| Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema lamppu |