Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 20: Rapattilan kansakoulu

Portti entisen Rapattilan kansakoulun pihapiiriin toukokuussa 2015

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros saavuttaa nyt merkkipaalun. Vuorossa on nyt kahdeskymmenes kooste edesmenneitten koulujen vaiheista. Tällä kertaa kokosin tarinan Nuijamaan Rapattilan kansakoulusta. Toukokuun puolessavälissä tekemäni Nuijamaa-kierrokseni  muina pysähtymiskohteina olivat Sormuskivi, Kirkonmäki ja entinen Räihän kansakoulu. Rapattilan lakkautettu kansakoulu sijaitsi hienolla paikalla loivasti Kärkjärveen viettävässä rinteessä. En ollut käynyt paikalla koskaan aikaisemmin ja tarvitsinkin paikallisen asukkaan apua, jotta löysin etsimäni.

Näkymä Rapattilan koulun pihalle 1930-luvulla:
Kuva: Airi Muston kokoamassa kirjassa Kirkijerwin seutu. Kylät entisessä Rapattilan koulupiirissä

Poimintoja Rapattilan koulun taipaleelta

Monien vaiheiden ja riitelyjen jälkeen päätti Nuijamaan kuntakokous keväällä 1915 yhdeksän koulupiirin muodostamisesta. Nämä olivat Kanaoja, Kontu, Lautala, Pihkalanjärvi, Pälli, Rapattila, Ruokola, Räihä ja Torikkala. Nuijamaalla kansakoulujen perustaminen alkoi saada ainakin paperilla vauhtia. Seuraavan kerran varsinainen kuntakokous 29.4.1916 oli saanut tiedoksi Viipurin läänin kuvernöörinviraston päätöksen koulupiirijaosta. Siinä hyväksyttiin kunnan jakaminen yhdeksään piiriin. Pihkalanjärven ja Rapattilan koulujen paikoista oli päätöksen mukaan tehtävä uusi ehdotus. Tämän jälkeen alkoi monivaiheinen episodi, jossa koulun paikka vaihtui Laihasen kylän ja Rapattilan kylien välillä. Välillä koulupiirin nimikin vaihtui Laihalan koulupiiriksi. Koululle päätettiin jo pakkolunastaakin maata aivan eri paikasta kuin minne koulu sitten lopulta rakennettiin.

Rapattilan koulun ns. "paraatipuoli 1930-luvulla.
Kuva: Airi Muston kokoamassa kirjassa Kirkijerwin seutu.
Kylät entisessä Rapattilan koulupiirissä

Lopulta Nuijamaan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 30.6.1923 perustaa yläkansakoulun Rapattilan ja Laihalan kansakoulupiiriin syyslukukaudesta alkaen. Rapattilan piiriin kuuluivat Rapattilan kylästä numerot 2 ja kolme, Juvakkalasta numero 1 ja Laihalan kylät. Koulurakennusten paikaksi valittiin Eljas Papusen tilalta lohkottu maa-ala Rapattilan kylästä. Papunen oli tarjonnut tontin 5000 markan hinnasta. Ennen kansakoulurakennuksen valmistumista yläkansakoulua pidettiin Pekka Taskulan talossa Juvakkalassa ja poikien käsitöitä Juvakkalassa Juhana Kiesin tuvassa lukuvuonna 1923 - 1924. Seuraavaksi kouluvuodeksi tilat tarjosi Juho Taskula 3000 markan hinnasta ja Elias Taskula vuokrasi tupansa poikien käsitöitä varten 600 markan hinnasta. Ylemmässä kansakoulussa olivat luokat 1 - IV ja se aloitettiin 9-vuotiaana. Vuonna 1926 aloitti toimintansa Rapattilan piirin alakoulu. Koulupiirissä astui oppivelvollisuus voimaan lopullisesti vuonna 1926 ja ylempi kansakoulu muuttui yläkouluksi. Vuonna 1927 aloitti toimintansa pakollinen jatkokoulu.

Kansakoulun pihapiiriä toukokuussa 2015

Koulun ensimmäiseksi opettajaksi tuli Saimi Tupakka Nuijmaalta ja poikien käsityöopettajan tehtävät hoiti Feliks Peltonen. Lukuvuodeksi 1924 - 1925 ja 1925 - 1926 koululle haettiin väliaikaista opettajaa. Valituksi tuli Ella Ahonen Viipurin pitäjästä. Rapattilan koulun rakennustoimikunta aloitti toimintansa 12.10.1924. Rakennustoimikuntaa kuuluivat Juhana Taskula, Feliks Peltonen, Eljas Papunen ja myöhemmin Papusen tilalla Viljam Laihanen. Urakkasopimus koulun perustustyön, kannatinpylväiden, uuninpohjien ja kivijalan teosta tehtiin 17.3.1925 Juho Sokuran kanssa. Urakkahinta oli 28000 markkaa. Asiakirjojen mukaan kivijalan teki kuitenkin kivimies Wille Juvakka. Kattopäreiden hankintasopimus 3780 markan hinnasta allekirjoitettiin 23.12.1925. Hirsi- ja parrutyön alimman tarjouksen teki Antti Taalikka Taalikkalasta, vesikaton ja rossipohjan teon Antti Lyijynen Antamoisista. Koulurakennuksen valmiiksi rakentamisen kunnan antamasta rakennusmateriaalista suoritti Joonas Taipale Lappeen Toikkalasta. Urakkasopimus koulun ulkorakennuksesta tehtiin 21.4.1926 Juhana Kähärän kanssa. Viimeisenä tontille valmistui saunarakennus lokakuussa 1926. Sen oli rakentanut Juhana Meronen 2700 markan urakkahinnasta.

Kansakoulurakennuksen länsipäätyä toukokuussa 2015

Uudessa koulurakennuksessa aloitettiin syksyn 1926 kouluvuosi 26.8.1926 alakoulun osalta. Yläkoulu aloitti seuraavana päivänä. Ensimmäisellä luokalla aloitti 12 oppilasta, toisella yhdeksän. Kolmannen ja neljännen luokan oppilasmääristä ei löydy tietoja. Ensimmäisiksi opettajiksi kouluun valittiin alakouluun Kerttu Toivanen Lappeelta ja yläkouluun Tyyne Vesivalo Joutsenosta. Koulun mailla oli opettajilla viljelysmaata, yläkoulun opettajalla 30 aaria ja alakoulun opettajalla  viisi aaria. Viljelys- ja laidumaata opettajan lehmälle ei ollut tontilla kuitenkaan riittävästi. Niinpä kunta osti Juho Papuselta vuoden 1931alussa lisämaata koululle puoli hehtaaria 6500 markan kauppahinnasta. Sähköt koululle saatiin syksyllä 1934 ja radion ihmeelliseen maailmaan alettiin tutustua vuoden 1935 tammikuussa. Koulukeittola aloitti toimintansa 1940-luvun alussa. Jo lukuvuonna 1943 - 1944 koulukeittola tarjosi kaikille oppilaille ilmaisen aterian. Jokaisen oppilaan tuli hoitaa kotonaan koulukeittolaa varten puolen aarin kasvimaata opettajan ja kerhoneuvojan valvonnassa.

Sotavuosina kansakoulu toimi supistettuna. Koska yläluokkia opettanut miesopettaja (Unto Liira) oli maanpuolustustehtävissä, opetti opettaja Kerttu Toivanen kaikkia luokkia. Talvisodan syttymistä edeltävänä päivänä 29.11.1939 koulutyö keskeytyi ja jatkui rauhan solmimisen jälkeen 16.5.1940. Lukuvuosina 1941 - 1943 alakoulua käytiin kolmesti viikossa, tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Yläkoulun koulupäivät olivat maanantai, keskiviikko ja perjantai. Joinakin päivinä saattoivat molemmat ryhmät olla samaan aikaan koulussa. Syyslukukausi vuonna 1944 voitiin koulussa aloittaa vasta 13.11, koska koulu oli sotilaiden majoitupaikkana.

Kansakoulurakennuksen eteläinen seinusta toukokuussa 2015

Koulun oppilasmäärä oli alkuvuosista lähtien nejänkymmenen - viidenkymmenen tienoilla. Esimerkiksi lukuvuonna 1950 - 1951 oppilaita oli yhteensä 57. Koulun oppilasmäärä alkoi jo 1950-luvulla laskea. Lukuvuonna 1958 - 1959 koulussa oli 42 oppilasta, seuraavana vuonna 37 oppilasta. Vuonna 1964 - 1965 koulussa oli 21 oppilasta, seuraavana vuonna enää 17.  Tuossa vaiheessa syksyllä 1964 pidettiin yleinen kokous kouluasiasta. Esillä oli kaksi vaihtoehtoa: koulun lakkauttaminen tai muuttaminen yksiopettajaiseksi. Jälkimmäinen vaihtoehto sai kyläläisten kannatuksen. Koulu jatkoi yksiopettajaisena kevääseen 1967 saakka, jolloin Rapattila liitettiin Räihän koulupiiriin. Näin katkesi Rapattilan koulun runsaat neljäkymmentä vuotta kestänyt taival kansansivistyksen "kehtona". Rapattilan koulurakennus oli vuoteen 1982 saakka Nuijamaan kunnan omistuksessa. Koulurakennuksessa oli kymmenen vuotta vuokralaisena yritys, joka lopetti toimintansa siellä vuonna 1981. Kunta möi koulurakennuksen lähitienoineen vuonna 1982 toiselle yrittäjälle. Tämän jälkeen rakennus on ollut yksityiskäytössä.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 18: Räihän kansakoulu

 

Räihän entinen kansakoulu kuvattuna toukokuun puolivälissä 2015

Räihän kansakoulu

Toukokuun puolessavälissä tekemäni Nuijamaa-kierroksen yksi pysähtymiskohde oli Sormuskiven kupeessa Kirkonmäellä seisova Räihän kansakoulu.. Sen historia on seuraava:

Vuonna 1891 pidettiin Nuijamaan kirkossa kirkonkokous, jossa anottiin Senaatilta lupaa koulurakennuksen perustamiseen. Ensimmäisenä kouluvuonna toiminta tapahtui vuokralla Räihän kartanon rakennuksessa. Oppilaita oli tuolloin yhteensä 36. Oma koulurakennus saatiin kartanon lahjoittamalle tontille  vuonna 1892. Koulurakennuksessa tehtiin korjauksia ja laajennuksia vuosina 1938 – 1940.  Räihän kansakoulu palveli lähinnä kirkonkylän seudun lapsia.  Siellä toimi myös kunnan kirjasto. Koulun pystyttämisessä olivat tärkeitä ulkopuolisilta saadut lahjoitusvarat. Tehtailija, paroni Neuscheller lahjoitti Räihän koulun rakentamiseen ja opetusvälineitä varten useaan otteeseen varoja.  Samoihin aikoihin aloitti Rättijärvellä tulitikkutehtaan työläisille tarkoitettu yksityinen kansakoulu. Se toimi vuoteen 1912 saakka. Tulitikkutehtaan palon seurauksena myös kyseisen koulun toiminta lakkasi.

Räihän entinen kansakoulu on nykyisin ilmeisesti yrityskäytössä

Nuijamaalla, kuten muissakin kunnissa, riideltiin pitkään kansakoulupiirien rajoista ja koulurakennusten paikoista. Monien esitysten jälkeen kuntakokous päätti keväällä 1915 yhdeksän koulupiirin muodostamisesta. Nämä olivat Kanaoja, Kontu, Laurala, Pihkalanjärvi, Pälli, Rapattila, Ruokola, Räihä ja Torikkala. Nuijamaalla kanssakoulujen perustaminen pääsi tämän jälkeen vauhtiin. Vuonna 1916 perustettiin Pällin, 1919 – 1920 Lautalan, Ruokolan, Pihkalanjärven, Torikan ja Käräjärven kansakoulut.

Räihän koululla toimi pitkään, yli neljäkymmentä vuotta, opettajana Iida Eskola (aikaisemmin Eskolin, 1872 – 1938) ). Hän oli kunnassa merkittävä kulttuurinen, seurakunnallinen ja kunnallinen vaikuttaja. Rättijärveläinen Eskola tuli Räihän koulun opettajaksi vuonna 1893 ja hän oli lisäksi nuorisoseuran pitkäaikainen toimihenkilö sekä Räihän koululla toimineen Nuijamaan kirjaston hoitaja. Nuijamaan nuorisoseura Nuija perustettiin Räihän koululla 24.2.1901. Perustettaessa yhdistykseen liittyi 34 jäsentä, ja perustamiskokouksessa seuran sihteeriksi valittiin opettaja Iida Eskola. Yhdistyksen puheenjohtajana hän oli vuosina 1910 – 1912. Kun nuorisoseura kokosi keskuudestaan ”lauluköörin”, oli tässäkin Iida Eskolalla näppinsä pelissä. Hän oli nimittäin toinen sen johtajista. Nuorisoseuran aktiivisuudesta kertoo, että se julkaisi vuosina 1901 – 1909 omaa, käsintehtyä sanomalehteä, joka sekin oli nimeltään Nuija. Ja jälleen Iida Eskolalla oli vahvaa osuus. Hän oli yksi kolmesta lehden toimittajasta. Kaikkien edellä mainittujen aktiivisuuksien lisäksi Iida Eskola oli mukana höyrylaivaosuuskunnassa, maamiesseurassa, Lotta Svärdissä ja Marttayhdistyksessä.

Näkymä Räihän entiselle kansakoululle kirkon parkkipaikalta

Sotavuodet vaikuttivat merkittävästi koulun toimintaan. Sotien aikana koulu oli useaan otteeseen  sotilaskäytössä. Rakennus sai  lisäksi useita kranaatinosumia. Moskovan rauhanteossa vedetty valtakunnan raja muutti dramaattisesti kouluympäristöä. Siirtyihän rajalinja melkein koulun kulmalle, vain parinsadan metrin päähän siitä. Viisikymmentäluvulla Nuijamaalla toimi vielä kuusi koulua: Kansolan, Konnun, Myrän, Rapattilan, Ritan ja Räihän koulut. Vähitellen kaikki muut koulut paitsi Räihä lakkautettiin oppilasmäärän laskiessa. Räihän koulun nimi poistui historian hämärään vuonna 2009, kun koulun nimi vaihdettiin Nuijamaan kouluksi. Vielä lukuvuonna 2002 – 2003 koulussa oli 69 oppilasta. Se oli pudonnut lukuun 25 vuonna 2014.

Räihän vanha kansakoulurakennus toimi opetuskäytössä vuoteen 1976 saakka. Silloin kylälle valmistui uusi koulurakennus. Tämän jälkeen entiseen koulurakennukseen sijoitettiin Nuijamaan kirjasto. Se siirtyi peruskorjattuun entiseen koulurakennukseen vuonna 1979. Kun rakennus myytiin keväällä vuonna 2011 pois, kirjastokin joutui jättämään sen siirtyen seurakuntalolle. Tähän päättyi rakennuksen 119 vuotta kestänyt taival nuijamaalaisen kansansivistyksen kehtona.

Näkymä Räihän entisen kansakoulun sisäpihalle