Lakkautettavien kyläkoulujen kierros. Ruokolahden Vaittilan koulu, osa 2.

Vaittilan koulu toukokuussa 2017

Tässä jatkoa muutama päivä sitten kirjoittamaani tarinaan lakkautusta odottavasta Vaittilan koulusta.  Koulu viettää nyt viiimeistä toimintavuottaan.  Nykyinen koulurakennus on järjestyksessä toinen. Vuonna 1872 pakkohuutokaupasta ostettu koulurakennus osoitti jo noin kymmenen vuoden kuluttua merkkejä rapistumisesta. Lisäksi Ruokolahden ainoan kansakoulun sijainti saaressa keskustelutti. Johtokunta esittikin uudeksi koulunpaikaksi mantereen puolelta Kivimäen paikkaa kirkkoherran virkatalon alueelta Rautilan kylästä. Asia ei kuitenkaan edennyt mihinkään. Vuonna 1889 palattiin uudestaan uuden koulupaikan hankkimiseen. Nyt paikaksi esitettiin Mustikkaniemeä. Nytkään ei tapahtunut mitään. Vuonna 1891 koulun sijainti saaressa arvosteli myös Viipurin läänin kansakoulujen piiritarkastaja:

Salmen takaiseen saareen sijoitettuna on koululla niin epämukava asema, että sillä ei minun vakaumukseni mukaan ole siellä koskaan menestymisen toivoa, vaan saisi se edelleen kitua pienellä oppilasmäärällä, kuten tähänkin asti, ja kunnalla ei tule siten olemaan siitä niin suurta hyötyä, kuin suotava olisi ja koulun perustamisella tietysti on tarkoitettu.

Vaittilan koulu toukokuussa 2017

Johtokunta oli tarkastajan kanssa koulupaikasta samaa mieltä. Myös kuntakokous 26.3.1892 tuki koulun muuttamista ja päätti siirtää koulun Vaittilasta pappilan puustellin maalle. Koulun olisi tullut olla valmiina uudessa paikassaan viimeistään 15.9.1894. Tätäkään päätöstä ei kuitenkaan toteutettu.  Kuntaan perustettiin pian uusia kansakoulua, Siitolaan 1896 ja Pohja-Lankilaan 1898. Koulun siirron suunnittelusta ilmeisesti luovuttiin kokonaan 1800-luvun lopulla, koska vuonna 1898 päätettiin Vaittilan koulun kaikki rakennukset korjauttaa. Ilmeisesti ainakaan isompaa remonttia ei tehty, sillä vuoden 1901 lokakuussa koulun johtokunta vaati uuden koulun rakentamista entisen tilalle. Johtokunta kutsui marraskuussa 1901 koulupiirin asukkaat koolle. Kokouksessa nousi esille kaksi vaihtoehtoa uuden koulun paikaksi. Toinen sijaitsi entisen koulun läheisyydessä, toinen Saimaan rannalla. Tämä alue sijaitsi kunnan tilalla, lähempänä kirkkoa, Kojon torpan eteläpuolella olevalla tasaisella kankaalla. Kaksi johtokunnan jäsentä oli ensimmäisen vaihtoehdon kannalla, viisi jälkimmäisen. Tälle kannalle kallistuivat myös pääosin paikalle tulleet koulupiiriläiset.  

Ilmoitus Vaittilan uuden kansakoulun
urakkahuutokaupasta. Wiipuri 17.4.1903.

Keväällä 1903 oltiin uuden koulun rakentamisessa niin pitkällä, että 30.4.1903 järjestettiin koulun urakoinnista huutokauppa. Koulun rakentaminen sujui sovituissa aikataulussa ja koulutyö uudessa koulussa voitiin aloittaa vuonna 1905. Kunta luovutti entisen koulurakennuksen nuorisoseuran, raittiusyhdistyksen ja muiden kansalaisjärjestöjen käyttöön. Tämä ei miellyttänyt joitakin pitäjän asukkaita, jotka syyttivät näiden tilaisuuksien järjestäjiä ”nurkkatanssien” pitämisestä ja nuorison sekä lasten houkuttelemisesta pahuuden teille. Arvostelija väitti entisen koulun ympäristöön ja sisälle kokoontuneen nuorisoa satamäärin.

Siitä, millaista maalaipitäjän koulutyö oli runsaat sata vuotta sitten, antaa hyvän kuva oheinen lainaus toimintakertomuksesta kouluvuodelta 1898 - 1899:

Johtokunnan on täytynyt asetuksessa määrättyä kouluaikaa supistaa kahdella viikolla siksi, että tällä paikkakunnalla lapset käyvät paimenssa jo aikaisin keväällä ja myöhempään syksylläkin, joten on nykäänkin vielä, mahdoton saada niitä aikaisemmin kouluun, tahi myöhemmin koulussa pysymään

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Luumäen Viuhkolan kansakoulun alkuvaiheet

Luumäen Viuhkolan entinen kansakoulu rakennettiin vuonna 1908

Luumäen kunnan pohjoisosassa ryhdyttiin puuhaamaan kansakoulua 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Sanomalehtiin uutiset koulun perustamishankkeista kiirivät vuoden 1901 alussa. Tässäkin hankkeessa kävi kuten lähes jokaisen kyläkoulun perustamisessa kautta Suomen. Syntyi riitaa siitä, minne koulurakennus pystytetään.  Luumäen Valkolasta Wiipuri-lehteen kirjoittanut nimimerkki ”Naapuri” kertoi tammikuussa 1901, että Viuhkolan kansakoulupiirin koulurakennukselle oli katsottu jo sen sijaintipaikka. Hänen mielestään paikka oli kuitenkin epäkelpo ja kirjoittaja esitti paikaksi Viuhkolan kylän sijasta Sarkanlahtea.  Tämän jälkeen lehdessä alkoi toista kuukautta kestänyt väittely asiasta. Lopullisen sinetin koulurakennuksen sijainnille antoi Luumäen kuntakokous 15.3.1901. Koulu päätettiin pystyttää Taavetti Tynyksen maalle Viuhkolan kylään. Kunnan jakaminen kansakoulupiireihin oli vielä kesken ja Viipurin läänin kuvernööri määräsi kunnan tekemään piirijaon 24.5.1901 mennessä. Muuten kunnalle lankeaisi maksettavaksi 300 markan uhkasakko.

Viuhkolan kansakoulun kivijalan urakkahuutokauppa.
Wiipuri 24.10.1903.

Luumäen kuntakokous hyväksyi kansakoulupiirijakoehdotuksen huhtikuun alussa 1901 ja pyysi sille kuvernöörin vahvistusta. Kunta olisi ehdotuksen mukaan jaettu seitsemään kansakoulupiiriin. Kuvernöörinvirasto edellytti piirijakoon muutoksia ja myös kuntalaiset valittivat piirijaosta. Valituskierre oli ainakin vielä vuonna 1904 edelleen päällä.  Syyskuussa vuonna 1902 Wiipuri-lehdessä palattiin Viuhkolan kansakoulun rakentamiseen. Uutisessa moitittiin koulupiiriläisiä liiallisesta kiireestä, kun koululle oli valittu johtokunta ja vaadittu kuntakokoukselta koulun rakentamista. Kirjoittajan mielestä ei olisi pitänyt kiirehtiä, koska kansakoulupiirijakoehdotuksesta oli valitettu, eikä sitä oltu vielä vahvistettu. Koulun johtokunta kokoontui ensimmäisen kerran lokakuun 4. päivä vuonna 1903 Viuhkolassa Mikko Tynyksen talossa. Ensimmäisiä päätettäviä asioita oli urakkahuutokauppa suunnitellun kansakoulurakennuksen kivijalan pystyttämisestä. Se pidettiin marraskuun 2. päivänä J. Tynyksen talossa. Halvimman tarjouksen eli 425 markkaa teki Mikko Henttu Valkealan pitäjän Tuohikotin kylästä.

Uutinen Viuhkolan kansakoulun liian pienestä
kivijalasta. Wiipuri 25.11.1903.

Kivijalan rakentamisessa esiintyi alussa tunarointia, sillä koulun pohja oli kaivettu liian pieneksi. Asian huomasi paikalla käynyt johtokunnan jäsen. Onneksi kivijalkaa ei oltu vielä ladottu paikoilleen, joten rakennuksen pohjan laajentaminen oli vielä helppoa. Koulun kivijalka ongelmat kuitenkin jatkuivat, sillä 23.5.1904 pidetyssä vastaanottotarkastuksessa huomattiin kivijalassa puutteita. Urakoitsijaa vaadittiin ne korjaamaan heinäkuun 15 päivään mennessä. Tapahtuiko se, on jäänyt minulle epäselväksi. Koulu oli tarkoitus saada alkamaan jo vuoden 1904 syksyllä, mutta tuo ajatus ei toteutunut. Viuhkolan kansakouluhanke vietti useita vuosia ”ruususen unta”.

Syksyllä 1907 Viuhkolan kansakoulu oli ainoa Luumäen silloisista yhdeksästä koulupiiristä, jossa ei oltu saatu koulua pystyyn. Lappeenranta-lehdessä todettiinkin 2.10.1907: Viuhkolan kansakoulun rakentaminen on vähän niin ja näin. Kaksi viikkoa myöhemmin samassa lehdessä kuvattiin tilannetta seuraavasti:  Siellä (Viuhkolassa) sitä (kansakoulua) kaikkein kipeimmästi olisi jo vuosia, kymmeniäkin vuosia ennen tarvittu. Kivijalka tosin on muutamia vuosia siellä juhlallisena seisoa törröttänyt, kutsuen äänettömällä kielellään piiriläisensä tuomaan hirsiä päälle, vaan eipä kutsua ole kuultu. Piiriläiset ehkä arvelevat, kuten eräs heistä sanoikin, että osaahan sitä talonpoika kyntää ja kylvää ilman kouluttakin. Kirjoittaja arveli piirin alueella asuvien kouluikäisten lasten määrän nousevan lähes kahteensataan.

Ilmoitus Viuhkolan kansakoulun
rakennusurakan huutokaupasta:
Wiipuri 1.2.1908.

Lopullinen päätös Viuhkolan kansakoulun rakentamisen loppuun saattamisesta tehtiin Luumäen kuntakokouksessa 21.12.1907. Piirikokous oli tehnyt asiasta päätöksen 10.11.1907. Sekä kunta- että piirikokous katsoi, että koulun tuli olla valmis syksyllä 1908. Piirikokouksessa kouluun ilmoitettiin jo yli 50 oppilasta. Urakkahuutokauppa koulun rakentamisesta pidettiin Viuhkolassa Mikko Häkämiehen talossa 11.2.1908. Urakkaan kuului myös 25 pulpetin valmistaminen, ulkohuoneitten, kaivon ja kellarien rakentaminen. Rakennustarpeitten hankkiminen oli urakoitsijan vastuulla. Urakkahuutokaupan voitti luumäkeläinen talollinen Antti Huopainen Huopaisten kylästä. Urakkasumma oli 16 350 markkaa. Koulun tuli olla valmis syyskuun 1. päivään mennessä.

Toukokuussa oltiin jo niin pitkällä, että päätettiin julistaa miesopettajana ja tyttöjen käsityönopettajan virat auki. Virkoihin valittiin kansakoulunopettajaksi Mathias Iwar Haawisto ja tyttöjen käsityönohjaajaksi Anna Maria Juvonen. Edellinen kuitenkin kieltäytyi ottamasta virkaa vastaan ja se laitettiin uudestaan hakuun. Tällä kerralla valittiin opettajaksi Selim Hjalmar Arola ja käsityönohjaajaksi tuli hänen morsiamensa Iida Jemina Hattula. Sitä tarina ei kerro, miten jo tehtävään valittu Anna Maria Juvonen onnistuttiin syrjäyttämään virasta. Arolat olivat Viuhkolan koululla opettajina viisi vuotta, kunnes siirtyivät Karstulan kunnan Vahangan koululle. Lukuvuonna 1910 – 1911 Viuhkolan kansakoulua kävi 50 oppilasta. Heti koulun valmistuttua sen tiloissa alkoi myös monenlainen harrastustoiminta, jossa koulun opettajat näyttävät olleen innokkaasti mukana.

Viuhkolan kansakoulun miesopettajan virka
laitettiin uudestaan auki heinäkuussa 1908.
Wiipuri 21.7.1908.

Koulurakennuksen viimeistely oli kesken vielä helmikuussa 1910. Niinpä kunnan rakennuslautakunta edellytti, että mikäli urakoitsija ei ole tehnyt vaadittuja töitä 15.5.1910 mennessä, rakennuslautakunta teetättää ne urakoitsija laskuun jollakin muulla. Aroloiden jälkeen uudeksi opettajaksi tuli vuonna 1913 Oskari Alfred Kärki. Tyttöjen käsitöiden opetuksesta vastasi Iida Salmi. Lukuvuonna 1917 – 1918 Viuhkolan koulu oli kiinni huhtikuun 13. päivästä toukokuun 6. päivään sisällissodan loppuvaiheen aikana. Yllättävää, ettei sota vaikuttanut koulun toimintaanja enempää, vaikka rintamalinja kulki varsin lähellä Viuhkolaa hieman sen pohjoispuolella. Kansakoulun yhteydessä toimi alkeisopetusta varten alkuvuosina ns. pientenlastenkoulu. Sitä käytiin syksyllä noin kuukauden verran. 1920-luvun puolivälissä siitä kuitenkin luovuttiin ja alkeisopetus siirtyi kiertokoulun tehtäväksi. Vuonna 1920 opettaja vaihtui jälleen ja opettajaksi valittiin Aukusti Sampola.

Lähteet:
Sanomalehdet: Wiipuri, Itä-Suomen Sanomat, Lappeenranta, Eteenpäin, Karjala
Paikallislehti: Luumäen Lehti
Alla lisää kuvia koulurakennuksesta, joka on nykyisin yksityisasuntona:

Joutsenon palanut Haukilahden kansakoulu

Haukilahden kansakoulu valmistui syksyllä 1913.

Kun kansakouluja rakennettiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmenillä, ne lähes poikkeuksetta tehtiin maaseutupitäjissä puusta. Myös kaupungeissa eivät puukoulut olleet suinkaan harvinaisuus. Nämä kansan syvien rivien sivistyslaitokset olivat alttiita punaisen kukon vierailuille. Etelä-Karjalassa moni puukoulu joutui vuosikymmenien kuluessa tulen nielemäksi. Yksi tällainen koulu oli Joutsenon Haukilahden koulu. Tässä tarinaa koulun runsaat 30 vuotta kestäneeestä taipaleesta.

Joutsenon Haukilahden palanut kansakoulu

Joutsenon Nevalan kansakoulupiiri jaettiin
kuntakokouksessa 20.4.1912. Kansan Ääni 20.5.1913

Joutsenon Nevalan kansakoulun laajentamissuunnitelmien yhteydessä vuosina 1911 - 1912 nostivat haukilahtelaiset esille oman kansakoulun rakentamisen.  Asiasta päästiin sopimukseen ja Nevalan koulupiirin jako hyväksyttiin kuntakokouksessa 20.4.1912 ja Viipurin läänin kuvernööri vahvisti sen toukokuussa 1913. Koulu aloitti toimintansa vuoden 1912 syksyllä. Sen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin 10.9.1912 konttoristi K. A. Zilliacus ja talolliset Mikko Saarnio, Mikko Haiko, Esko Martikka, Antti Hartikka ja työmies Ferdinand Pylkkänen. Opetustilaksi vuokrattiin. P. Martikan ”uudempi talo” 30 markan kuukausivuokraa vastaan. Tässä vaiheessa ei oman koulun rakentaminen välittömästi ollut esillä, mutta tilanne muuttui nopeasti. Marraskuussa pidetyssä kuntakokouksessa keskusteltiin siitä ”mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä sen johdosta, että Haukilahden kansakoulu työskentelee vuokrahuoneissa, jota pienuuden ja vuokran kallistumisen [koulunhuoneiston vuokrannut P. Martikka anoi vuokran korotusta] takia ei enää [tulevaisuudessa] voida tuohon tarkoitukseen käyttää".

Haukilahden kansakoulurakennuksen
kivitöistä järjestettiin urakkahuutokauppa
24.2.1913

Osa kuntakokouksen osallistujista vastusti Haukilahden oman kansakoulurakennuksen rakentamista tässä vaiheessa. Sen rakentamisen pelättiin rasittavan liikaa Joutsenon kunnan taloutta, sillä vähää aikaisemmin oli tehty päätös Nevalan uuden koulun rakentamisesta. Pitkän ja kiivaan keskustelun jälkeen asiasta äänestettiin. Haukilahden kansakoulun rakentamista kannattaneet voittivat äänin 149 – 130. Samalla päätettiin Haukilahden koulun rakentamisessa hyödyntää kaikki Nevalan purettavasta vanhasta koulusta kelpaavat rakennustarvikkeet. Tämä päätös sai seuraavassa kuntakokouksessa haukilahtelaisten tuomion. He ilmoittivat, etteivät he halua kouluaan rakennettavan vanhoista rakennustarvikkeista ja eivätkä ota vastaan vanhan koulurakennuksen tarpeita. Tämän jälkeen kuntakokous teki uuden päätöksen, jossa lähdettiin siitä, että vanhan koulun rakennustarpeet käytettään tasapuolisesti molempien koulurakennusten tarpeiksi. Tähän päätökseen ilmeisesti haukilahtelaisetkin tyytyivät.

Suunnitellun uuden koulurakennuksen paikasta, kuten lähes jokaisen koulun yhteydessä, syntyi erimielisyyttä. Tarjolla oli kaksi vaihtoehtoa, jotka molemmat oli kansakouluntarkastaja hyväksynyt. Lappeenranta-lehti kuvasi ehdotettuja paikkoja seuraavasti.

Toinen paikka oli korkea, kaunis mäki, mutta maa oli karua ja vedensaanti huonoa. Toisessa paikassa tarjottu maa oli viljelyskelpoista, veden saanti hyvä, mutta näköala huono. Edellinen paikka oli lähellä tiheästi asuttua tehdasseutua, jälkimmäinen lähempänä maalaiskyliä ja sen tähden rauhaisampi ja muutenkin koulutyölle sopivampi sekä keskemmällä pysyväistä koulupiiriä.

Haukilahden kansakoulurakennuksista pidettiin
urakkahuutokauppa 29.3.1913

Joulukuun lopulla vuonna 1912 kuntakokous valitsi nelijäsenisen toimikunnan ratkaisemaan koulutontin oston. Toimikuntaan valittiin leipuri Oskari Siippainen, talollinen T. Matikainen, talollinen Mikko Haiko sekä konttoristi K. A. Zilliacus. Yllä kerrotussa tammikuun alun kuntakokouksessa 1913 tehtiin lopullinen päätös Haukilahden koulun paikasta. Haukilahden kylän asukkaat olivat vaatineet koulun rakentamista Haukilahden kylään, kun taas Pulpin tehdasalueen piirissä asuvat vaativat koulun pytyttämistä sen alueelle. Kuntakokous päätti rakentaa koulun suunnilleen näiden puoliväliin Pietari Martikan maalle. Martikka oli tarjonnut koululle sopivaa paikkaa 250 markan hinnasta, jonka tarjouksen kuntakokous hyväksyi. Kaupantekoon valtuutettiin Esko Martikka ja Juho Vepsä.
 
Koulurakennuksen piirustukset hyväksyttiin maaliskuussa 1913. Merkillistä kyllä huutokauppa rakennuksen kivitöistä järjestettiin jo ennen sitä. Nimittäin sekä Nevalan että Haukilahden koulurakennuksen kivijalkatöistä 24.2.1913 järjestetyn huutokaupan voitti entinen lautamies Matti Mattinen Hyvättilästä. Edellisen hinnaksi tuli 1 499 markkaa ja jälkimmäisen 467 markkaa. Kansakoulun päärakennuksesta ja ulkohuoneista pidettiin urakkahuutokauppa 29.3.1913.  Halvimman tarjouksen teki urakoitsija Joonas Taipale Lemiltä. Hänen tarjouksensa 13 595 markkaa hyväksyttiin. Urakkasopimuksen mukaan koulurakennusten tuli olla valmiina 10.8.1913. Milloin rakennukset valmistuivat, ei ilmene sanomalehtiarkistoista eikä myöskään koulun arkistosta. Viimeistään rakennus oli valmiina tammikuussa 1914, sillä tuolloin koulurakennuksessa pidettiin jo järjestöjen kokouksia. Ensimmäiset avustukset korjauksiin koulu sai jo joulukuussa 1915. Tällöin koululle myönnettiin tätä varten 500 markan määräraha. Koulun seinien riveämisestä järjestettiin urakkahuutokauppa kesäkuun alussa 1916.

Senaatti myönsi vuosittain kansakouluille valtionapua opettajien palkkausta varten. Heinäkuussa 1914 Haukilahden koululle myönnettiin vuosittainen 900 markan avustus miesopettajan palkkaukseen ja 50 markkaa naiskäsityöopettajan palkkaukseen. Kesällä 1913 koulun miesopettajaksi kahdeksi koevuodeksi valittiin W. Takala ja tyttöjen käsityönopettajaksi Hilja Montonen.

Koulu paloi

Etelä-Saimaan otsikko Haukilahden koulun palosta tammikuun alussa 1945
Etelä-Saimaa 4.1.1945

Koulu toimi yli kolmekymmentä vuotta ilman suuria muutoksia, kunnes 2.1.1945 tulipalo tuhosi sen perustuksiaan myöten. Palokunnan saivat hälytyksen kello 9.40. Paikalle saapuivat Joutsenon kunnan VPK ja Hackmanin sekä Pulpin tehtaiden palokunnat. Koulun kaivosta loppui vesi heti alkuunsa ja sammutusveden saannissa kauempaa oli ongelmia. Tulipalo pääsi leviämään nopeasti, eikä sen valtaa saatu rajattua. Niinpä rakennus paloi kokonaan. Koululla asuneen opettajat Lyyli Kettusen irtaimisto tuhoutui täysin. Opettaja Heikki Anttosen irtaimisto ja koulun irtaimisto sen sijaan saatiin pelastetuksi.

Tulipalosta kertonut lehtiuutinen mainitsee koulua laajennetun myöhemmin alkuperäisestä kolme luokkahuonetta ja kolmen opettajan asunnon käsittäväksi. Se, milloin tuo laajennus tapahtui, on jäänyt allekirjoittaneelle epäselväksi (palaan asiaan arkistoja pengottuani). Tulipalon aiheuttamien tuhojen rahalliseksi arvoksi arvioitiin 1,5 miljoonaa markkaa.

Koulupiiri joutui tulipalon takia erittäin suuriin vaikeuksiin. Kevätlukukauden 1945 koulu toimi Pulpin tehtaan Porttituvalla. Tämän jälkeen kunta vuokrasi Haukilahden Työväenyhdistyksen talon, Katajiston, ja rakensi sinne väliseinillä luokkahuoneita. Näissä hankalissa ja ahtaissa tiloissa odoteltiin uuden koulun valmistumista.
----
Lähteet:
Kansan Ääni 1911-1916
Lappeenranta-lehti 1911-1916
Wiipuri 1912-1916
Karjala 1912-1916
Etelä-Saimaa 4.1.1945
Joutsenon koululaitoksen historia/Toivo Laivo & Pertti Vuori 1984