 |
| Haukkavuoren laelta avautuvat komeat maisemat |
Kesäloman alkamisen
kunniaksi 30.5.2015 tekemäni, Rautjärvelle ja
Simpeleelle suuntautunut kotiseutumatka, alkoi Haukkavuorelle
kiipeämisellä. Päivä ei ollut erityisen lämmin, mutta aika ajoin aurinko palkitsi
säteineen vuorelle kavunneen kulkijan. Jyrkkiä rinteitä noustessa pukkasi
ajoittain hikeä pintaan, mutta vuorelta avautuvat upeat maisemat, käen kukunta ja
lukuisten lintujen iloinen sirkutus metsässä kertoivat, että kiipeäminen
kannatti. Satakielen laulua jäin kyllä kaipaamaan.
 |
| Informaatiotaulu Haukkavuoresta |
Haukkavuoren luontopolku on 4,4 kilometriä
pitkä. Reitin alussa on laavu, taukokatos ja infotaulu reitistä. Luontopolku on
suhteellisen hyvin viitoitettu ja merkitty puihin oransseilla ja sinisillä
merkinnöillä. Noin kahden kilometrin jälkeen on polulla epäselvä risteys. Syynä
on ilmeisesti paikalla tehty metsänhakkuu, joka on poistanut osan merkinnöistä.
Risteyksessä valitaan kahdesta polusta taaempi. Polku soveltuu hyväkuntoisille
ja haastavaa reittiä hakeville. Kapea polku mutkittelee metsässä, sateella
liukkaiden kallioiden päällä ja polulle kaatuneiden puiden välissä. Reitin
varrella on jyrkkiä nousuja ja runsaasti korkeusvaihteluja. Monissa jyrkissä
paikoissa on aikoinaan tehdyt portaat. Nyt niistä merkittävä osa on jo heikossa
kunnossa ja paikoin ne ovat myös luhistuneet. Polku vaatii kulkijalta sekä
kuntoa että ketteryyttä.
 |
| Polun lähtöpisteessä on informaatiotaulun lisäksi vessat ja kota |
Polku kulkee Haukkavuoren
ympäristössä hyvin vaihtelevassa ja ajoittain lehtomaisessa metsässä. Reitin
alkupisteeltä noustaan vajaat 80
metriä Sarajärven pinnasta kohoavalle Haukkavuorelle. Sen
laelta avautuvat huikaisevat näkymät kauas horisonttiin. Jylhät maisemat,
syvänsinisenä siintävät järvet, vihreät metsät ja käkkäräiset männyt kalliolla
kruunaavat supisuomalaisen maiseman.
Haukkavuori on Etelä-Karjalan maakunnan
korkein piste. Sieltä on äkkijyrkkää pudotusta alhaalla kimmeltävälle
Sarajärvelle lähes 80
metriä. Ympäristössä olevat järvet ja lammet ovat myös
huomattavasti merenpinnan yläpuolella, mm. Sarajärvi 93 metriä ja Saarlampi 105 metriä. Haukkavuoren
laki on kaiken kaikkiaan 172
metriä merenpinnan yläpuolella.
 |
| Tästä se taivallus alkaa |
Sarajärven rannasta jyrkänteisenä
pystyseinänä kohoava Haukkavuori hallitsee järvimaisemaa. Eteläreunan osittain
hioutuneet jyrkänteet ovat sekä morfologisesti että maisemallisesti upeita.
Alueen, jonka pinta-ala on yhteensä 119 hehtaaria,
metsäosa on lehtipuuvaltainen, osittain kosteapohjainen sekametsä. Valtapuina
ovat järeät koivut ja haavat. Suuria mäntyjä ja kuusia esiintyy alueella
harvakseltaan. Lahopuita on alueella paikoitellen hyvinkin runsaasti. Lisäksi
aluekokonaisuuteen kuuluu muutamia pieniä soistumia, purolaakso ja lähde.
Haukkavuori on luokiteltu Etelä-Karjalan arvokkaimpiin kallioalueisiin. Alueen
metsät ovat vaihtelevasti käsiteltyjä. Vuoren jyrkänteen alla on vaahteralehto.
Maa-aineslain nojalla on alueesta suojeltu noin 85 %. Siitä on 26 hehtaaria (22 % alueesta) on hankittu valtiolle
luonnonsuojelualueeksi.
Haukkavuori
on ollut myös historiallinen rajapyykki.
Valtakunnan raja on kautta vuosisatojen kulkenut näiden seutujen halki,
ainakin neljä kertaa. Vanhan Ruotsin ja Novgorodin ensimmäinen virallinen raja
määriteltiin Pähkinäsaaressa vuonna 1323 ja sen linja noudatti kaakosta alkaen
maastoa Pajarin Pitkäjärvi - Ylimmäinen - Laikkolammet - Torsansalon tienvarren
rajamerkki - Pallaitniemi - Torsanvuori - Haukkavuori. Samaa linjaa ovat
Rautjärven kohdalla noudattaneet myös Täyssinän (1595) ja Uudenkaupungin (1721)
rauhan rajat. Torsanvuoressa (jonka tarkastaminen jäi seuraavaan kertaan) ja
Haukkavuoressa nähtävissä olevat vuosiluvut sekä rajan suuntaa osoittavat
merkit ja valtakunnan tunnukset ovat Uudenkaupungin rauhan perua rajankäynti
vuodelta 1722.
 |
| Rajamerkintä vuodelta 1722 |
Haukkavuori on ollut
pitkään myös kuntien rajapyykkinä.
Aikaisemmin siellä yhtyi kolmen kunnan, Ruokolahden, Rautjärven ja Simpeleen
rajat. Nykyisin se on kahden kunnan eli Rautjärven ja Ruokolahden rajana.
Haukkavuoren luoteis-pohjoisosa kuuluu Ruokolahden kuntaan, mutta muilta osin
se kuuluu Rautjärven kuntaan.
 |
| Informaatiota vuoren laella usealla kielellä |
Haukkavuoren ydinalueen
lahjoitti Etelä-Karjalan maakuntaliitolle vuonna 1962 Pohjoismaiden Yhdyspankki
(PYP). Etelä-Karjalan maakuntaliitolta se siirtyi niin ikään lahjoituksena Suomen
Kulttuuriperinnön Säätiölle vuonna 1989.
 |
| Käkkärämänty vuoren päällä |
Ajo-ohje:
Haukkavuorelle on Simpeleeltä matkaa n. 14 km. Simpeleeltä ajetaan Konkalammen ohi
menevää tietä (Pitkäjärventie), jolta käännytään Pitkäjärven kylässä kohti
Innasennurkkaa tielle numero 14916. Ennen Sarajärven kylää on vasemmalle viitta
"Haukkavuori".
Haukkavuoren parkkipaikka löytyy
osoitteesta Haukkavuorentie 235 56800 Rautjärvi
 |
| Jyrkimpiin polun kohtiin on rakennettu portaita |
|
|
 |
| Mutta paikoin portaat ovat jo luhistuneet |
 |
| Upeita näkymiä riittää polun varrella |
 |
| Kyllä tämäkin kansallismaisemasta käy |
 |
| Ja vielä lisää |
 |
| Ja tässä yksi näkökulma |
|
 |
| Viitoitusta |
