Lappeen kunnan 23:s kansakoulu vihitty tarkoitukseensa. (Etelä-Saimaa 29.1.1924)

Lakkautettujen kyläkoulujen kierroksillani pyöräilin maaliskuussa Muukonniemen koululle. Tein vierailustani myös merkinnän blogiini. Visiitin jälkeen kaivoin maakuntakirjastossa vanhat Etelä-Saimaat vuodelta 1924 esille, löytääkseni koulun vihkiäisistä kertovan artikkelin. Löytyihän se, päivättynä 29.1.1924. Kirjoitin sen puhtaaksi, joten tässä olkaa hyvä:

Viime sunnuntaina vihittiin Muukonniemessä sijaitseva Lappeen kunnan komein kansakoulu tarkoitukseensa.

Muukonniemen kansakouluhanke sai alkunsa siitä, että Lappeen kunnan saaristoalueiden, johon kuuluvat Lamposaari, Utransaari ja Hirvisaari, koulunpuute teollisuusalueiden laajetessa vuosi vuodelta kävi yhä suuremmaksi. Aikaisemmin kävivät näiden saarien lapset Lauritsalan koulussa. Kun koulumatka lapsilla oli 3 – 4 kilometriä vesimatkaa, kävi kulku varsinkin syksyin ja keväin hankalaksi, jopa vaaralliseksikin.

Koulupulan selvittämiseksi alkoivat piiriläiset suunnitella kahta koulua, joista toinen sijoitettaisiin saaristoon ja toinen mantereelle. Kunnalle koituvien suurten kustannusten vuoksi suostuivat saarelaiset sittemmin yhden suuremman koulun rakentamiseen mantereen puolelle, vaikkakin heille vielä jäi vesimatkaa noin yksi kilometri.

Näitten suunnitelmien pohjalla esitettiin asia sitten Lappeen kunnan valtuustolle, joka vuonna 1921 päätti koulun rakennettavaksi Muukonniemen seutuville ja valitsi toimikunnan, johon tulivat opettaja T. Pantzar, isännöitsija K.J.Lång ja tarkastaja T.G.Murto, ottamaan lähempää selvää koulun paikasta. Toimikunta, asiaa harkittuaan katsoi sopivimmaksi sen paikan Muukonniemekkeellä, jossa koulu nyt sijaitsee.

Valtuusto puolestaan hyväksyi toimikunnan ehdotuksen, mutta osa mantereella asuvista, koulupiiriin kuuluvista talollisista vaati koulun rakentamista lähemmäksi omia asutuksiaan, eli noin kaksi kilometriä koulun nykyisestä paikasta mantereelle päin. Vihdoin piiriläisten erimielisyyksistä selvittyä, päätti Lappeen kunnanvaltuusto 1922 syksyllä ostaa kaksi hehtaaria suuruisen alueen maanviljelijä Antti Penttilältä sekä otti seuraavan vuoden tulo- ja menoarvioon 450 000 markkaa koulun rakentamista varten.

Rakennustyöt alotettiin kevättalvella 1923 arkkitehti Toivo Salervon laatimien piirustusten mukaan, koulun johtokunnan valvonnan alaisena.
 

Muukonniemen kansakoulua kehuttiin Lappeen pitäjän kauneimmaksi sen valmistuttua 1923 - 1924. Koulu on arkkitehti Toivo Salervon suunnittelema.

Syyslukukauden alussa 1923 oli koulu niin valmis, että lukutoimet voitiin vaikeudetta aloittaa. Opettajiksi valitsi johtokunta 48 hakijasta yläkansakouluun Lapuan yhteiskoulun opettajat Lyyli ja Väinö Puurusen sekä alakansakouluun opettajatar Ida Kotirannan Lappeenrannasta. Heti alussa kirjoittautui kouluun 132 oppilasta. Koulu, joka sijaitsee Saimaan vesistön vilkasliikkeisimmän laivareitin varrella, on asemansa, ulkomuotonsa ja rakennustyylinsä puolesta Lappeen kunnan komein, rakennettuna kahta ylä- ja yhtä alakoulun opettajaa varten tarpeellisine opettajarakennuksineen ja koulukeittiöineen.

Rakennuskustannusten kokonaissumma on noussut 640 000 markkaan, johon erään sisältyvät ne huomattavat lahjoitukset, jotka Wahl & CO on rakennustarpeiden muodossa koululle lahjoittanut ja joka Lappeen kuntalaisten ja piiriläisten puolesta kiitollisuudella merkittäköön. Samoin on koulu saanut vastaanottaa lahjoituksen Rautakauppa Oy Ilmariselta kaikissa kouluhuoneissa tarvittavat akkunaverhotelineet sekä eräältä koulupiiriin kuuluvalta rouvalta akkunaverhot.

Kuten edellä mainittiin, alotti koulu varsinaisen toimintansa syksyllä 1923, mutta pidettiin koulun viralliset vihkiäiset vasta viime sunnuntaina. Tilaisuuteen oli kutsuttu Lappeen kunnanvaltuusto, Etelä-Saimaan opettajayhdistys, piiriläiset ja koulun ystävät.

Ohjelman suorituksen alottivat täsmälleen klo kaksi nelikätisellä pianonsoitolla rouva L.Puurunen ja hra Rolf Hypen esittämällä Beethovenin Egmond-alkusoiton. Tämän jälkeen seurasivat opettaja Väinö Puurusen avaus- ja tervehdyssanat. Tilaisuutta varten harjoitettu sekakuoro lauloi muutamia lauluja rouva L.Puurusen johdolla. Sitten seurasi ohjelmassa Händellin Largon ja myöhemmin Beethovenin toisen sinfonian trio-esitys (rva Puurunen urkuharmooni, hra K.J.Lång viulu ja hra Hypen piano) Nämä musikaalista kykyä vaativat kappaleet suoritettiin taiteellisella valmiudella. Vihkiäispuheen piti sotarovasti Alfons Lönnroth päivän tekstin johdolla. Esitelmän kansakoululaitoksen synnystä ja koulujen vaikutuksesta yhteiskuntaoloihin piti tarkastaja T.G.Murto. 

Muukonniemen koulun länsipääyty siintää puiden välistä Hartikanlahdelle

 Lennokkaassa ja muotokauniissa puheessaan valaisi arkkitehti Toivo Salervo kodin ja koulun keskinäistä suhdetta, josta moni, ehkäpä koululle kylmäkiskoinenkin, sai lämpimän ja kohottavan vaikutelman. Puheen jälkeen seurasi tilaisuutta varten harjoitetun mieskuoron laulua. Koulun rakennuskertomuksen selosti johtokunnan puheenjohtaja, isännöitsijä K.J.Lång tehden siinä selkoa koulun rakennushistoriikista. Lappeen kunnanvaltuuston puolesta esiintoi sen puheenjohtaja, opettaja T. Pantzar kiitokset siitä huomaavaisuudesta, jota koulun johtokunta on osoittanut valtuustoa kohtaan toivottaen samalla valtuuston puolesta onnea ja menestystä koulun työlle. Opettaja Lauri Uotila esitti opettajayhdistyksen ja opettaja Lumme Mustolan koulun kiitokset ja onnittelut. Loppurukouksen toimitti kirkkoherra A. Simola ja hartautta uhkuva tilaisuus päättyi virteen 350.
 

Kaikille kutsuvieraille tarjottiin kahvit Lamposaaren sahan isännistön puolesta. Ylevä mieliala vallitsi yleisössä vielä juhlasta lähdettyäkin ja varmaankin saatiin siellä puheiden, laulun ja soiton mukana kylvetyksi siunausta tuottavia siemeniä läsnäolleiden mieliin.

Radion käytön säännöstely

Edellisessä postauksessani kerroin radiokuumeen leviämisestä Lappeenrannassa vuoden 1924 alussa. Etelä-Saimassa oli noin viikkoa myöhemmin (22.1.1924) uusi artikkeli radiotoiminnasta otsikolla:  

RADION KÄYTÖN SÄÄNNÖSTELY. 

Siinä kerrottiin, että radion kuunteluun tarvittiin lupa, jonka myönsi  

KULKULAITOSTEN JA YLEISTEN TÖIDEN MINISTERIÖ.  

Radion kuuntelulle asetettiin ehdot, joita luvan saaneen tuli noudattaa. Radiota käytti tuossa vaiheessa jo maamme armeija jossakin määrin. Viranomaiset epäilivät, että uutta laitetta käytettäisiin sekä salakuunteluun että vakoiluun.  Niinpä virkamiehet halusivat ohjeistaa ja valvoa uuden kojeen käyttöä. Jopa radiovastaanottimen sijainnin muutoksesta oli ilmoitettava kahden viikon kuluessa. Kyseessä ei ole vuosina 1927 - 1976 käytössä ollut radiolupa(maksu), joka oikeutti radion kuunteluun. Muuten, mikäli jollakulla on vielä tallessa oheinen lupalappu, toivoisin saavani siitä valokuvan. Itse en ole sellaista - vielä - mistään löytänyt.

Poimin artikkelista nuo säännöt:

Nämä oikeudet on myönnetty seuraavilla ehdoilla:
 
1. Muunlaisia radioasemien sekä radiosähkösanomia että radiomerkkejä, joita laitteella voi mahdollisesti kuulla, ei saa, hätämerkkejä lukuunottamatta, merkitä muistiin ja saattaa julkisuuteen, eikä käyttää hyväkseen.

2. Laitteella ei saa häiritä muiden radiosähkölaitteiden toimintaa

3. Hakija, jos valtion puolelta määrätään, järjestää vastaanottolaitteensa sellaiseksi, että kuunteleminen erillä aaltopituuksilla ei käy päinsä.

4. Laitetta ei käytetä lähettämiseen.

5. Laite voidaan ottaa valtion käytettäväksi

6. Hakija noudattaa kaikkia niitä määräyksiä, joita asianomaiset viranomaiset antavat.

7. Laite ja sen toiminta on valtion tarkastuksen ja valvonnan alainen ja hoitavat tätä tarkastusta ja valvontaa toistaiseksi radiojoukot ja lennätinhallitus.

8. Jos laite siirretään toiseen paikkaan, on asianomaiselle poliisiviranomaiselle ilmoitettva, mihin laitos on siirretty ja on ilmoitus on tehtävä kahden viikon kuluessa siirron päättymisestä sekä jos laite on siirretty toiselle paikkakunnalle, tehtävä viimemeinitun paikkakunnan viranomaisille.

9. Lupaa ei saa siirtää toiselle.

10. Hakija pitää huolen siitä, ettei laitetta käytetä ilman hänen suostumustaan, ja jos toinen hakijan suostumuksella käyttää laitetta, hakija valvoo tätä käyttämistä.

11. Lupa kestää helmikuun loppuun v. 1925, mutta voidaan se sitä ennenkin keskeyttää tai peruuttaa tai sen ehtoja muuttaa.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 1: Hanhijärven koulu (Päivitetty 6.4.2016)

Entinen Hanhijärven kyläkoulu

Koulumaailmassa on vuosia ollut trendinä pienten kyläkoulujen lakkauttaminen. Suurin osa vanhoista kyläkouluista on rakennettu 1800-luvun lopulla, 1900-luvun alussa sekä 1920-luvulla. Niiden ulkoasu on ainakin minun arkkitehtoonista silmää hivelevä. Niinpä sydämeni ei iloitse yhdenkään kyläkoulun lakkauttamisesta ja vanhan koulukiinteistön purkamisesta. Kyläkoulut ovat usein olleet merkittävästi maaseutukylien maisemaa hallitsevia ja luovia. Ei sovi unohtaa, mikä tärkeä merkitys näillä kouluilla on ja on ollut kylien sosiaaliselle ja kulttuuriselle elämälle. Kun kylästä häviää koulu, sieltä saattaa hävitä muukin yhdessä tekemisen palo.

Aikomukseni on kuvata pyörä- ja kävelyretkilläni KAIKKI Lappeenrannan seudun lakkautetut ja vielä pystyssä olevat kyläkoulut ja laatia niiden historiasta lyhyt katsaus.Toissa viikolla kuvasin jo Rutolan koulua.

Kansakoululaitoksen luominen aloitettiin maahamme 1860-luvulla ja vähitellen jokaisessa isossa suomalaisessa maalaiskylässä oli oma koulu. Kouluverkosto alkoi supistua 1960-luvulla maaltamuuton kiihdyttyä ennennäkemättömiin mittoihin. Toinen koulutarvetta vähentävä tekijä oli syntyvyyden lasku.Tätä kehityskulkua ei ole onnistuttu kääntämään. Uudella vuosituhannella koulujen lakkauttamisen taustalla on ollut paitsi edellä mainitut syyt, myös säästäminen sekä käsitys että suuri on kaunista, opetuksessakin.


 

Hanhijärven kansakoulu vuonna 1957. Silloin kaksiopettajaisessa koulussa oli 41 oppilasta.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Hanhijärven koulu

Koulun perustaminen Hanhijärvelle nousi keskusteluun vuonna 1899. Koulupiiri perustettiin kyseisenä vuonna, varoja kerättiin arpajaisilla, tonttikin katsottiin ja koulun rakentamiseen pyydettiin urakkatarjouksia paikallisissa lehdissä. Perustaminen siirtyi lopulta kuitenkin 1920-luvulle koulun paikasta syntyneiden erimielisyyksien takia. Lisäksi koulupiiriin alkuaan kaavaillut Vihtolan, Tukialan ja Karkkolan kylät vetäytyivät siitä. Kouluhankkeen alkuvaiheista löytyy blogikirjoitus täältä.

Vuonna 1919 uudelleen järjestelty Hanhijärven koulupiiri käsitti Hanhijärven, Hanhikempin, Ihalaisen ja Rantalan kylät. Seutu on tunnettu 1880-luvulta lähtien viipurinrinkeleiden valmistuksesta ja myynnistä. Ennen kylän  koulun rakentamista toimi väliaikainen kouluhuoneisto A. Kempin talossa Hanhikempissä. Siellä toiminta alkoi syksyllä 1921. Varsinainen koulutalo rakennettiin 1924. Piirrustukset laati  Viipurin maanviljelysseuran rakennusmestari Hagberg. Satulakattoisessa hirsisessä koulurakennuksessa on näkyvissä 1920-luvun  klassismin piirteitä, mm. muotojen yksinkertaisuus ja sisäänkäyntien päätykolmiot. Koulun ulko- ja saunarakennukset rakennettiin kouluhallituksen mallipiirustusten mukaan. Koulun rakentamista varten otti Lappeen kunta 160 000 markan lainan, kuten alla olevasta Etelä-Saimaan uutisesta ilmenee:

160 000 markan laina Hanhirjärven koulun rakentamiseen.  Etelä-Saimaa 28.2.1925

Hanhijärven kansakoulun oppilasmäärä vaihteli vuosikymmenien kuluessa varsin paljon. Alimmillaan (16 oppilasta) se oli vuosina 1950 ja 1952, jolloin koulussa ei ollut lainkaan kansakoulun alaluokkia. Enimmillään oppilasmäärä oli vuosina 1963 (heistä 21 alaluokilla ja 32 yläluokilla) ja 1964, jolloin koulussa opiskeli 53 lasta. 1970-luvun alussa oppilasmäärä tippui runsaaseen 20:en. Viimeisenä kansakouluvuonna oppilaita oli vain 20. Ohessa kokoamani taulukko Hanhijärven kansakoulun oppilasmäärästä vuonsia 1922 - 1974:

Vuosi	1922	1923	1924	1925	1926	1927	1928	1929
Oppilasmäärä	31	26	28	30	28	46	29	45
Vuosi	1930	1931	1934	1935	1936	1937	1938	1939
Oppilasmäärä	36	55	42	48	34	42	28	52
Vuosi	1940	1941	1942	1943	1944	1945	1946	1947
Oppilasmäärä	51	51	48	36	38	41	39	30
Vuosi	1948	1949	1950	1951	1952	1953	1954	1955
Oppilasmäärä	28	25	16	27	16	19	26	35
Vuosi	1956	1957	1958	1959	1960	1961	1962	1963
Oppilasmäärä	43	41	44	37	44	45	48	53
Vuosi	1964	1965	1966	1967	1968	1969	1970	1971
Oppilasmäärä	53	49	45	42	32	35	31	33
Vuosi	1972	1973	1974	x	x	x	x	x
Oppilasmäärä	24	23	20	x	x	x	x	x

Koulun elämä jatkui kuiten vielä pitkään  peruskoulun ala-asteena. Kaivamieni vanhojen lehtiuutisten mukaan Hanhijärven koulusta todettiin vuonna 1999  seuraavasti Hanhijärven koulu elää ja voi erinomaisesti. Tämä ei kuitenkaan estänyt sitä, että seitsemän vuotta myöhemmin koulu lakkautettin. Koulun viimeisille oppilaille jaettiin todistukset keväällä 2006.

Tässä kaksi kuva lisää Hanhijärven koulusta: