Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rapakivi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rapakivi. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Lemin Urolan uhrikivi


Lemin Urolan uhrikivi kylätien vieressä
Uhrikiven päällä on selkeästi näkyvissä
siihen kaiverrettuja kuppeja

Lemin lenkin ehdottomiin kuvauskohteisiin kuului jälleen uusi kivi. Nimittäin kunnasta löytyy myös muinaisia uhrikiviä.  Lemin Urolassa, Urolantien varrella, Keskitalon maalla on tien vieressä komea kivi, jonka yläpinnalla on yhteensä 15 uhrikuoppaa. Rapakivi on kooltaan  1,5 x 4,3 x 2 metriä. Uhrikivi tuli tutkijoiden tietoon vasta vuonna 1977, kun paikallislehti Yhteissanomat julkaisi siitä kirjoituksen. Kivi on uhrikiville luonteenomaisesti keskellä viljelysmaisemaa.

Uhrikiviä on kautta aikainen selitetty yhdistämällä ne primitiiviseen kaskiviljelyyn ja istutuskepin käyttöön. Kuopat kuvaisivat kaivinkepillä tehtyjä kuoppia, joihin kylväminen tapahtui. Kuoppien tekemiseen uskottiin avaavan tien maan hedelmälliseen kohtuun ja jyvien, rasvan tms. sijoittaminen kuoppaan symbolisoi viljan kylvämistä maahan. Kuopat ovat siis hedelmällisyyden merkkejä. Mikäli ne ovat siis jo primitiivisen kaskiviljelyn ajalta, ne ovat peltoviljelyä ja kyläasutusta edeltävältä ajalta eli rautakaudelta.
 

Suomessa kuppikiviä on löytynyt varsinkin maan länsi- ja eteläosista. Suomesta tunnetaan yhteensä yli 350 kuppikiveä. Niiden käyttö on jatkunut historialliseen aikaan, syrjäisillä paikoilla jopa 1900-luvulle saakka. Tällöin niiden käyttö on liittynyt esimerkiksi sairauksien parantamiseen. Suomesta löytyneitä kuppikiviä pidetään pääasiassa rautakautisina, mutta osin myös keskiaikaisina.
Lähikuva Urolan kuppikiven yhdestä kupista

Kivien kuoppien merkityksestä on monenlaisia oletuksia ja suomalaisia kansanperinteitä. Usein kivet ovat olleet uhripaikkoja. Uhreja, kuten viljaa, jätettiin kiven koloihin suvun vainajille, haltijoille tai maahisille sato- ja pyyntionnen toivossa. Jotkut uskoivat, että kuoppiin jääneellä sadevedellä on parantava vaikutus. Loitsuissa karkotettiin kipuja ja vaivoja kivien reikiin.

Vainajien uskottiin vaikuttavan ihmisten jokapäiväiseen elämään, viljan kasvuun ja karjan menestykseen. Kylillä ja suvuilla oli omia pyhiä paikkoja, joissa vainajille uhrattiin menestyksen saavuttamiseksi.  Uhripaikkoja ovat olleet haudat sekä kuppikivet ja -kalliot, jotka sijaitsivat usein rautakautisissa kalmistoissa ja vanhojen viljelysmaiden reunoilla.  Hedelmällisyysriitissä kuppikiviin on uhrattiin mm. viljaa.

Urolasta, Vanhan Keskitalon pihapiiristä, löytyi myös toinen kuppikivi vuonna 2008. Sen kuvaaminen sai tällä kertaa jäädä odottamaan parempaa tilaisuutta.

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Lemin "isokivi"

Lemin "isokivi" elokuussa 2015
Lemin "isokivi" on 7,2 metriä korkea rapakivestä koostuva siirtolohkare

Kuten jo Lemin kiikkuvasta kivestä kertoessani totesin, ei Lemillä ole pulaa siirtolohkareista. Niistä suurin on
Sairalan kylän pellolla, osoitteessa Sairalantie 635. Kävin Lemin kotiseutumatkalla 16.8.2015 senkin tarkastamassa. Lusikkalahdentien ja Sairalantien risteyksessä on opasviitta, joka johtaa muutaman kymmenen metrin päähän kivelle. Peltomaiseman keskellä seistä nakottaa tuo 7,2 metriä korkea siirtolohkare.

Kivi on helposti murenevaa rapakiveä, joten sen päälle kiipeäminen vaati varovaisuutta. Kiipesin kuin kiipesinkin kiven päälle. Koska kylä sijaitsee pitäjän pohjoislaidalla vaikuttaa se olevan, ainakin Lappeenrannasta katsottuna, etäällä.  Tästä johtunee  sanonta: "Lemi etäelt iso kive takoa". Paikallinen Lions Club on ottanut "isonkiven" nimikkokivekseen, jonka kunniaksi kiven kylkeen on isketty vuonna 2007 laatta.

Lions Clubin laatta vuodelta 2007