Amerikansuomalaisen sanomalehtipioneerin kirje Minnesotasta 10.2.1870

"Hurtin" suomalainen hautausmaa Renvillen piirikunnassa Minnesotassa. "Hurtin" siirtokunta oli yksi ensimmäisitä suomalaisista siirtokunnista osavaltiossa

Amerikan suomalaisen sanomalehdistön pioneeri Aleksander Leinonen lähetti Oulun Wiikko Sanomille  ensimmäisen kirjoituksensa Minnesotasta kevättalvella 1870. Se julkaistiin 2.4.1870.  Tämän jälkeen hän kirjoitteli nimimerkillä -der-nen- kyseiseen lehteen aina vuoteen 1876 saakka. Kirjoitin tämän kirjeen puhtaaksi, joten ollos hyvä:

Sand Creek, Scott County, Minn, helmikuun 10:pnä 1870
Herra kirjailija!

Jumalan sallimuksesta olen tullut onnellisesti Amerikaan ja retkeillyt täällä usiammassa valtiossa, oleskellen työmiehenä rautateillä kaupungeissa ja farmareilla. Asutuimman osan Minnesotan valtiota olen kuljeskellut ristiin rastiin, joten, etenkin työmiesten tilan, joka on täällä luullakseni paras maan päällä, olen tullut hyvinkin tuntemaan. Vuoden alussa tulin tähän maakuntaan ja olen lueskellut engelskaa eräässä koulussa. Tulevaksi kesäksi olen saanut maanmittarin työtä tietoon eräältä rautatieyhtiöltä.

Muistelmia matkoiltani Ruotsissa ja palasen kuvaelmia käynnistäni suomalaisessa siirtokunnassa Mooers Prairiessa, saan tässä lähettää julkaistavaksenne, jos näette ne soveliaiksi ja sen arvoisiksi. Samassa mielessä lähetän myös tässä muutamia tietoja siirtolais-seikoista. Jos olisin siinä puhunut jossakin kohden liian kovaa europalaisille korville, niin pyydän nöyrimmästi teidän karsimaan semmoisia pois, jos muutoin näette kirjoituksen ansaitsevan julkisuutta. – Vasta kun olen enemmän vakiutunut olentoani, toivon voivani lähettää isomman joukon tietoja Amerikasta.

Amerikassa on paljon enemmän suomalaisia, kun mitä luullaan kotomaassamme, mutta ovat hajallansa ympäri Yhdysvaltoja. Mooers Prairiessa[1], Cokatojärven seudussa, on maata kahdellatoista suomalaisella, Homes Cityn tienoossa, toista sataa peninkulmaa länteen Mooers Prairiesta, sanotaan olevan niitä melkein yhtä monta. Kolmannessa, Hort-nimisessä[2] tienoossa Minnesotassa, olen kuullut myös asuvan useampia maanmiehiämme. Harvat ovat tulleet tänne suorastansa Suomesta. Useammat ovat ensin muuttaneet Ruijaan ja sieltä tänne. Myöskin monta ruotsalaista, Wermlannin muinaisesta suomalaisesta siirtokunnasta, jotka vieläkin puhuvat ihmeellisen selvää suomea, ovat asettuneet suomalaisten läheisyyteen. Sama luonne maamiehillämme, jota olemme kuulleet Ruijassakin, että pitävät kiinni äitinkielestänsä, näytäksen täälläkin. Skandinavialaiset pitävät paljon suomalaisista naapureistansa ja yankien seassa ovat maamiehemme erinomaisen hyvässä maineessa.- Ensi kesänä odotetaan tänne paljon suomalaisia Ruijasta, jossa elinkeinot sanotaan huononevan huononemistansa.

Mitä Amerikaan tulee, niin Europassa tiedetään paljon oikeata näistä oloista, mutta vielä enemmän väärää. Minä puolestani olen täällä löytänyt paljon enemmän vapautta kun uskalsin toivoakaan ja täkäläiset olot olen nähnyt paljon paremmiksi, kun mitä uskalsin ajatella. – Kuta enemmin olen tullut tuntemaan näitä oloja, sitä enemmän olen vakiutunut siinä luulossa, että Europassa on kyllin kauan oltu olevinansa huomaamatta järjellisen valtiolaitoksen etuja ja vapaan uskonnon vaikutusta kansoille.

Ikää, onnea ja terveyttä!

Kunnioituksella jne.
-der-nen

---

[1] Mooers Prairie oli 1862-1878 postiaseman nimi. Vuonna 1878 postiasema järjestäytyi kaupungiksi joka adoptoi nimekseen Cokaton. Ks. Minnesota Place Names: A Geographical Encyclopedia By Warren Upham, page 639.

[2] Suomalaiset kutsuivat tätä uudisasutusta Hurtiksi. Se sijaitsi Franklinin lähellä Renvillen piirikunnassa.

Taavetin asema (Päivitetty 17.2.2016)

 

Luumäen hiljennyt asemarakennus elokuun alussa vuonna 2015

Luumäen lenkilläni 2.8.2015 oli tarkoituksenani tutkailla ja kuvata Helsinki - Pietari-radan varressa olevien vanhojen asemarakennusten kuntoa. Monet niistä ovat jopa radan rakentamisen ajalta eli 1870-luvun alusta. Niinpä pyöräilin Luumäen aseman ohella ihailemaan myös Taavetin asemarakennusta. Sekin on ollut pian jo yhdeksän vuotta käyttämättömänä. Kokosin aseman vaiheista alle hieman koostetta.

Taavetin asemarakennuksesta poistuivat viimeiset matkustajat 3.9.2006

Taavetin asema

Asemahallista johtavat portaat ratapihalle, joka on aidattu

Kun Pietari - Helsinki radan osuus Lahden - Viipurin rataosalla valmistui syksyllä 1870, liikenne Taavetin ohi käynnistyi 11.9.1870. Samana vuonna valmistui Knut Nylanderin piirtämä Taavetin IV –tyypin asemarakennus. Taavetin asema purettiin kuitenkin jo melko uutena. Knut Nylanderin seuraaja Bruno Granholm suunnitteli vuonna 1905 entisen tilalle jugend-tyylisen aseman, jonka tyypilliset koristeaiheet, esimerkiksi hieno ”kattoratsastaja”, ovat vuosien saatossa osittain hävinneet. Rakennuksen perushahmo on kuitenkin jäljellä. Rakennuksen itäosassa sijainnut asemapäällikön asunto-osa on purettu pois.
Taavetin asema on kokenut paljon olemassaolonsa aikana. Aluksi aseman seinässä komeili ruotsinkielinen Davidstad. Taavetin asemaa suunniteltiin vuoden 1882 valtiopäivillä Savon radan risteysasemaksi, mutta myöhemmin suunnitelmat siirrettiin koskemaan Kaipiaista ja lopulta edelleen Kouvolaa, josta se sitten lopulta rakennettin erkanemaan. Vuonna 1897 aseman kyltti vaihtui nimeksi Taavetti ja sen venäjänkieliseen muotoon. Taavetista tuli kuitenkin Luumäen tärkein keskus ja kunnallishallinto siirtyi sinne kirkonkylältä vuonna 1912. Samana vuonna Taavetin silloinen asemapäällikkö innostui kesällä ryyppäämään ja jäi syksyllä kiinni postirahojen kavalluksista.Vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä asemalla pitivät punaiset päämajaansa ja asevarastoaan. Vuoden 1918 sisällissodan ensimmäisiä taisteluja käytiin Taavetin aseman tienoilla. Valkoiset onnistuivat 19.1.1918 kaappaamaan asemapäällikön avulla punaisten ase- ja ammuslähetyksen. Kun aselastin kaappaus tuli punaisten tietoon, nämä tekivät Lappeenrannasta noin 200 - 250 miehen vahvuisena junalla Taavettiin rangaistusretken 20. - 21.1.1918. Punakaartilaisten junan saavuttua Taavettiin syntyi kaartilaisten ja suojeluskuntalaisten välillä tulitaistelu Taavetin yläkylällä apteekin lähellä. Kahakassa kaatui jääkäri Lauri Pelkonen. Hän oli ensimmäinen vuoden 1918 taisteluissa kaatunut jääkäri.

Lännestä päin saapuvan junamatkustajan silmäkulmassa
saattaa vilahtaa tämä näkymä

Talvisodan ja jatkosodan vuosina asema eli vilkkaan liikenteen aikaa. Taavetin rautatieasema tuli tutuksi jatkosodan aikana kymmenille tuhansille suomalaisille, virolaisille ja saksalaisille sotilaille. Alueella koottiin joukkoja ja asemalta lähdettiin rintamaa kohti. Läheisen Salpalinjan rakentaminen toi myös paljon liikennettä. Tutuksi asema tuli myös kymmenilletuhansille evakoille näiden matkatessa turvaan Sisä-Suomeen. Sotien aikana rataa ja asemaa pommitettiin usein. Rata ja monet lähitaloista saivat osumia, mutta itse asemarakennus säästyi pommituksien tuhoilta.

Taavetin aseman tavaralastaussilta

Rautatieasemat olivat ennen maaseudulla keskeisiä ihmisten kokoontumispaikkoja. Arkipäivisin käytiin katsomassa vain iltajunat, mutta pyhäisin oltiin junalla, kuin junalla ”päästämässä” junia. Aseman ympärille muodostui silloinen Taavetin keskusta. Alueella oli asuinrakennusten lisäksi  kauppoja ja pankkeja. Taavetin rautatieaseman seudun hiljentyminen alkoi 1960-luvun jälkeen, kun reilun kilometrin verran asemalta koilliseen Linnalantien varteen alkoi muotoutua Luumäen kunnan uusi keskuspaikka. Toistaiseksi viimeinen matkustajajuna pysähtyi illalla 3.9.2006. 

Rautateiden henkilöliikenteen merkitys oli pienentynyt autokannan ja tieverkon uudistuessa. Taavetin aseman  miehitys lopetettiin vuonna 1990. Henkilöliikenteen pysähdykset Taavetissa lopetettiin syyskuussa 2006 Kerava – Lahti-oikoradan avaamisen ja alhaisen käyttäjämäärän takia. Taavetista oli päivittäin ollut kaksi InterCity-junayhteyttä Lappeenrannan ja toiset kaksi Kouvolan suuntaan. Sunnuntaisin asemalla oli pysähtynyt myös lähijuna Kouvolasta Imatralle ja Imatralta Kouvolaan ja Helsinkiin. Päivittäin Taavetin asemaa oli käyttänyt noin 28 matkustajaa. Asemalaiturit purettiin myöhemmin rataosan perusparannuksen yhteydessä.
Taavetin asemarakennus on ollut myynnissä verkkohuutokaupassa. Korkein tarjous 15.2.2016 päättyneessä huutokaupassa nousi vain 16 500 euroon. Yksi syy kauniin rakennuksen halpaan hintaan lienee vain 700 neliömetrin tontti, johon sisältyy rasitteena tieoikeus Liikennevirastolle.  Eli käytännössä osa tontista on katualuetta. Lisäksi rata-alue ulottuu todellakin lähes kiinni asemarakennukseen, joka toisi lisähaasteen rakennuksen remontoinnille ja myös sen purkamiselle.

Lähteet:
”Rakas on meille tämä pitäjä. Kuvia ja tarinoita Luumäeltä”.
Toimittaneet:
Pentti Pien-Inkeroinen, Eero Kangas, Pekka Siiropää ja Hilkka Suoanttila-Tuuva.

Lappeenranta-lehti 7.12.1912
Etelä-Saimaa 28.8.2006
Etelä-Saimaa 17.2.2016