Kirjoituksia eteläkarjalaisen historian hämärästä.
Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.
Tämän nuorukaisen vaatetusta, hiusmuotia ja lanteiden pyöritystä halusi moni lappeenrantalainenkin koululainen matkia
Lappeenrannan kouluissa alkoivat 1950-luvun lopulla
näkyä aikaisempaa enemmän viimeisimmät muotivirtaukset. Nämä heijastuivat
musiikkimaun muuttumisen lisäksi käyttäytymisessä, pukeutumisessa ja hiusmuodissa.Pojilla suorat housut vaihtuivat farkkuihin, tukat pitenivät ja saivat öljyisen käsittelyn. Huolestuminen nuorisosta keskustelutti myös
kaupungin kansakoulujen johtokuntaa. Johtokunta piti tärkeänä kokoontua yhteiseen eri
koulumuotojen neuvotteluun, johon ”kutsuttaisiin vielä mahdollisesti kotien
edustajatkin”. Tällöin voitaisiin sopia yhdenmukaisista menettelytavoista
varhaisnuorten ohjaamiseksi "terveempiin tapoihin”. Suurimmaksi huoleksi
nousivat Linnoituksen kansalaiskoulun oppilaiden hiukset. Koulun johtaja
esitti, että koulu maksaisi oppilaiden hiusten ”siistimistyön”. Johtokunta
katsoi asian kuitenkin kuuluvan vanhemmille. Lopulta käännyttiin
Kähertäjäliiton paikallisosaston puoleen ja pyydettiin heidän edustajiaan
antamaan ”ohjausta hiusten hoidossa”.Rouvat Anna-Liisa Pesonen (tytöille) ja Tyyne Kaikkonen (pojille)
kävivätkin antamassa tunnin hiustenhoito-ohjausta. .
Syksyllä 1922
valmistuneen Lappeen Armilan kansakoulun
rakennuskustannukset olivat runsaat 600 000 markkaa. Koulurakennuksessa on toiminut myös kauppaoppilaitos, kansalaiskoulu ja lasten päiväkoti. Jossakin vaihessa koulu nimettiin Tykin kouluksi
Syksyllä 1919 oli Lappeen kunnanvaltuusto päättänyt rakentaa edellisen
vuonna palaneet Juvakan kansakoulun opettaja-asunnot, mutta otti asian
uudelleen tarkastettavaksi, kun tarkastaja kehotti neuvottelemaan uuden
esikaupunkipiirin muodostamisesta. Uusi koulupiiri muodostettiin vuoden
1920 lopulla, ja se säilyi myös vuoden 1922 piirijakoesityksessä. Piirin koulu
päätettiin ensin rakentaa kaupungin omistamalle Nikurin tilalle Kaukaan pistoradan
alapuolelle. Tontin luovutushinnasta ei päästy yksimielisyyteen, joten kunta
osti koulua varten lopulta niin sanotun Hannulan tilan. Kunnanvaltuusto myönsi
jo maaliskuussa 1921 koulun rakentamista varten 150 000 markkaa. Koulun
rakentaminen käynnistyi kuitenkin vasta keväällä 1922 ja rakennuksen vihkiäisiä
vietettiin lokakuun alussa samana vuonna. Koulurakennuksen kustannusarvio oli
alkuaan 385 000 markkaa, mutta rakennuskustannukset nousivat lopulta
618 000 markkaan. Tästä summasta kunta sai valtionapua 123 600
markkaa ja halpakorkoista kuoletuslainaa Valtiokonttorista 247 200
markkaa. Armilan koulu toimi ennen uuden rakennuksen valmistumista lukuvuoden
1921—1922 väliaikaisesti rukoushuoneella. Oppilaita oli koulussa jo valtava
määrä, yhteensä 331. Koulun pitkäaikaisina opettajina aloittivat August (1879 –
1944) ja Aino Jaska.[1]