Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 21: Kotalahden kansakoulu, Lemi (Päivitetty 20.3.2016)

Kotalahden entinen kansakoulu Kivijärven rannalla on loistavassa kunnossa

Savitaipaleella ja Lemillä 6.9.2015 tekemälläni pyöräretkellä kävin kuvaamassa myös Lemin Kotalahden entisen kansakoulun. Kun saavuin paikalle, viikonloppuna siellä pidetyistä häistä lähdössä oleva porukka teki vielä viimeisiä siivouksiaan. Hienolla paikalla Kivijärven rannalla, osoitteessa Kotalahdentie 136 A, sijaitseva koulu näytti olevan erittäin hyvässä kunnossa. Kokosin koulun vaiheista alle koosteen.

Koulurakennus valmistui vuonna 1939

Keväällä 1898 valtion antamassa piirijakoasetuksessa määrättiin, että kuntien oli jaettava kolmen vuoden kuluessa alueensa koulupiireihin siten, että koulumatka ei ollut oppilailla viittä kilometriä pitempi. Poikkeuksena tästä olivat harvaan asutut kunnat. Lemillä kunta jaettiin vuoden 1899 lopulla Ruomin, Uiminniemen, Sairalan, Huttulan ja Juvolan koulupiireihin. Viimeisenä ensimmäisen koulupiirijaon mukaisista kouluista perustettiin helmikuussa 1911 Uimin piirin kansakoulu. Sen paikasta kiisteltiin kuitenkin pitkää. Lopulta koulu aloitti toimintansa vuokratiloissa syksyllä 1919 ja omaan koulutaloonsa se pääsi neljä vuotta myöhemmin.

Uusi Lemin kunnan koulupiirijako ja oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelma vahvistettiin vuonna 1926. Tällöin Uimistä erotettiin Kotalahden piiri. Koulupiirissä aloitti syksyllä 1927 vuokratiloissa alakansakoulu ja vuonna 1934 vuokratiloissa yläkansakoulu. Oma koulurakennus Kotalahteen valmistui vuonna 1939. Koulun rakensivat Elias Vilhu,, Antti Hiiva, Gabriel Buuri, Aatu Peuhkuri, Aatu Kouvo ja Antti Haiko. Poikkeuksellisten olojen vuoksi koulun vihkiäisiä vietettiin vasta 18.5.1941. Juhlapuheen piti kansakouluntarkastaja Taavi G. Murto. Esitelmän Lemin kouluoloista esitti maanviljelijä Taavetti Kiiski. Ensimmäisinä opettajina alakansakoulussa olivat toimineet Vendla Saikko, Anna Siintola ja Hilma Tuuliainen. Yläkoulun ensimmäisinä opettajina olivat olleet Eino Koli, Aimo Huhtanen ja Artturi Pyykkönen. Oppilaita koulussa kävi kolmen kunnan eli Lemin, Luumäen ja Savitaipaleen alueelta. Talvisodan aikana kansakoulujen toiminta keskeytyi ja koulutiloja käytettiin sotilaiden majoitukseen. Välirauhan aikana vuonna 1940 Kotalahden koulun tilat olivat 1. Divisioonan 3. Prikaatin majoitus- ja harjoituspaikkana.  Jatkosodassa yksikkö tunnettiin Jalkaväkirykmentti 1:nä (JR 1) .

Kotalahden koulun on vuokrannut Lemin kunnalta Uimin seudun kyläyhdistys ry.
Koulun tiloja voi vuokrata juhlia, leirejä ym. tilaisuuksia varten.

Kun oppilasmäärät alkoivat maaseudun kyläkouluissa 1960-luvulla vähentyä, myös Lemillä jouduttiin kouluja sulkemaan. Vuonna 1965 lakkautettiin Uimin, Vetjan ja Ruomin koulut. Opetus Pöllölän koulussa lakkasi vuonna 1968, Huttulassa ja Kotalahdessa vuonna 1972.

Koulun lakkauttamisen jälkeen sen tiloja käyttivät Uimin alueen yhdistykset. Nämä myös huolehtivat tilojen lämmityksestä yhteisvoimin talven aikaan. 1980-luvulla kunta alkoi kehittämään Kotalahden toimintaa leirikeskuksena. Rantaan rakennettiin uusi tilava hirsisauna ja tiloja vuokrattiin pääasiassa leirikäyttöön.
2000-luvun lopulla kunta tarjosi toiminnan pyörittämistä ulkopuoliselle tahoille ja niinpä parin vuoden ajan yksityinen pitopalveluyritys toimi Kotalahdessa. Vuoden 2010 alussa vetovastuun Kotalahdesta otti Uimin seudun kyläyhdistys ry ja vuokrasi Kotalahden Lemin kunnalta viideksi vuodeksi.

Lähteet:
Pitäjä ison kiven takana. Lemin historia.
http://www.kotalahti.fi/
Etelä-Savo 22.5.1941

Helsingin Sanomien kuukausiliite: Suuri ja mahtava Suomen Kansantasavalta

Tänä aamuna posti toi Helsingin Sanomien kuukausiliitteen, jossa oli TODELLA mielenkiintoinen Unto Hämäläisen artikkeli Kansallisarkistosta löytyneestä Suomen Kansantasavallan kartasta. Tutkija Ville Vuolle huomasi kartan viime vuonna Sota-arkiston jäämistöstä. Unto Hämäläinen tuo kartan herättämänä vuoden 1939 tapahtumat nykyiseen maailmanpoliittisen tilanteeseen. Venäjän Krimillä ja Itä-Ukrainassa noudattama taktiikka on toisinto sekä Leninin että Stalinin noudattamasta. Se onnistui lähes kaikkialla, poikkeuksen teki Suomi. Artikkeli karttoineen löytyy digitaalisena täältä.

Puna-armeijan sotilaiden muistomerkki Mattilassa 1

Kuten tunnettua, kävivät, pieni mutta sisukas Suomi, ja suuri ja mahtava Neuvostoliitto, kaksi aseellista maaottelua toisen maailmasodan katveessa. Ensimmäistä (1939-1940) kutsutaan talvisodaksi ja jälkimmäistä (1941-1944) jatkosodaksi.

Suomalaiset joukot vangitsivat jatkosodan aikana suuret määrät puna-armeijan sotilaita, yhteensä noin 64 000. Heistä 19 000 - 22 000 menehtyi vankeutensa aikana. Pahimpia vuosia neuvostoliittolaisille sotavangeille olivat vuodet  1941- 1942. Suurin osa heistä kuoli nälkään ja aliravitsemuksesta johtuviin sairauksiin. Neuvostosotilaiden hautoja on noin 70 paikkakunnalla. Sotilaspiirit ovat aikoinaan kunnostaneet haudat. Nykyisen Lappeenrannan alueella näissä haudoissa lepää yli tuhat vainajaa.

Viime vuosinakin on vielä paljastunut uusia neuvostoliittolaisten sotilaiden hautapaikkoja, kuten vuonna 2011 Joutsenossa. Lappeenranta oli jatkosodan päätyttyä keskeinen neuvostosotavankien kokoamis- ja palauttamispaikka. Kaupungissa sijaitseva Linnoitus toimi luovuttamista odottavien punasotilaiden sotavankileirinä. Osa sotavangeista ei olisi missään tapauksessa halunnut palata Neuvostoliittoon. Palauttamista vastustivat varsinkin ne, jotka olivat vaihtaneet sodan aikana puolta ja siirtyneet taistelemaan Suomen armeijan riveissä puna-armeijaa vastaan.

Tämän aamuisen pyöräilyretkeni reitille sattui Mattilassa - kuutostien vieressä - sijaitseva neuvostosotilaiden hautausmaa. Olin vieraillut hautausmaalla aikaisemmin kerran, marraskuun puolivälissä 2013.  Ohessa kuvia hautausmaasta sekä marraskuulta 2013 että tältä aamulta.

Mattilan (Lappeenranta) neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaan muistomerkki kuvattuna marraskuussa 2013

Hautausmaan taustalla näkyy sen vieritse kulkeva kuutostie

Mattilan (Lappeenranta) neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaan muistomerkki kuvattuna marraskuussa 2013

Mattilan (Lappeenranta) neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaan muistomerkki kuvattuna marraskuussa 2013

Mattilan (Lappeenranta) neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaan muistomerkki kuvattuna lokakuussa 2014

Mattilan (Lappeenranta) neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaan muistomerkki kuvattuna lokakuussa 2014. Haudalle tuodun seppeleen olivat sen tekstien mukaan laskeneet "vanhan venäläisen kaupungin" Viipurin edustajat

Muistomerkin teksti kertoo siihen haudatun 400 neuvostosotavankia