Lappeen Haikalan kansakoulun "lyhyt oppimäärä".

Tanin kansakoulu vuonna 1957. Kuva: LKA

Jotta menneisyyden penkomiseen säilyy intohimo, pitänee välillä vaihtaa taas aihepiiriä. Tällä kertaa palaan Lappeenrannan koululaitoksen 150-vuotiaalle taipaleelle. Tarkastelun kohteena on Lappeen Haikalan kansakoulun seitsenvuotinen historia.

Haikalan kansakoulu

Suomalaisen ja Melkkolan kylän asukkaat Lappeella olivat kauan pyrkineet erottautumaan Simolan piiristä omaksi koulupiirikseen. Myös Lappeen kunnanvaltuusto asettui samalle kannalle tarkistaessaan piirijakoa 1920-luvulla. Tammikuussa 1924 se hyväksyi oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelmassaan, että Suomalaisen kansakoulupiiri perustetaan ja sille rakennetaan yhtä yläkoulunopettajaa varten kansakoulu. Tätä varten oli aikomus perustaa yksi yläkoulun opettajan virka sekä yksi alakoulun opettajan virka. Alakoulun opettaja olisi yhteinen Kauskilan koulupiirin kanssa ja opetusta annettaisiin 18 viikkoa kummassakin alakoulussa.  Koulupiirijako oli esillä uudestaan huhtikuussa 1924 pidetyssä kunnanvaltuuston kokouksessa. Jälleen sai Suomalaisen koulupiiri siunauksen ja tulisivat kuulumaan Melkkolan, Suomalaisen, Haikalan, Toivarilan ja Kanalammen kylät. Koulu oli määrä rakentaa Suomalaisen kankaalle Elias Suomalaisen maalle, Haikalaan vievät tien eteläpuolelle, Tuhka-aho-nimisen pellon laitaan. Piirin alueella asui 40 yläkoulu- ja 13 alakouluikäistä lasta.

Lappeen kansakoulujen piirijako ei kuitenkaan toteutunut sellaisena, kuin sen valtuusto oli hyväksynyt. Kouluhallitus palautti ainakin kolme kertaa kunnan laatiman esityksen takaisin valtuustolle. Yhdessä valtuuston laatimassa esityksessä kunta olisi perustanut koulupiirit sekä Taniin että Haikalaan. Erimielisyyttä oli myös koulun paikasta. Kunnanvaltuusto oli esittänyt Tanin koulupiirin koulun rakentamista Haikalan kylään, mutta Kouluhallituksen mielestä se oli rakennettava Tanin pysäkin läheisyyteen. Koulun toiminta tässä Haikalan koulupiirissä käynnistyi joko vuonna 1924 tai 1926. Lappeen kunnalliskertomuksesta löytyy tieto, että Haikalan kansakoulussa olisi vuonna 1924 ollut 24 oppilasta. Vuonna 1925 kunnalliskertomus ei tunne Haikalan kansakoulua. Sen sijaan vuonna 1926 Haikalan kansakoulu taas mainitaan. Oppilasmäärä oli kyseisenä kouluvuonna 24. Omaa kansakoulurakennusta koulupiirille ei ehditty rakentaa, vaan se toimi yksityisiltä vuokratuissa taloissa. Kansakoulutarkastaja ja Kouluhallitus asettuivat lopullisesti sille kannalle, että koulun tulisi olla Tanissa. Valtioneuvoston helmikuussa 1929 vahvistamassa koulupiirijaossa koulupiiri olikin nimetty Tanin koulupiiriksi, joka aloitti toimintansa vuonna 1930. Tanin kansakoulussa oli 28 oppilasta vuonna 1930, Haikalan kansakoulussa heitä oli 37. Tanin kansakoulurakennus pystytettiinkin varsin ripeästi. Sen hirret saatiin lahjoituksina kylän asukkailta. Rakennuksen pystytti urakoitsija Joonas Taipale yhdessä neljän poikansa kanssa. Koulupiiriin kuuluivat seuraavat kylät: Tani, Vihtonen, Kanalampi, Louhimo ja Haikala. Koulurakennus, jonka hinnaksi tuli 305 000 markkaa, valmistui loppusyksystä 1931 ja sen tarkastus pidettiin 7.12.1931. Vuonna 1932 oli koulussa 41 oppilasta.

Haikalan kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1924 – 1930

1924	1925	1926	1927	1928	1929	1930
24	?	24	25	24	28	37

Lappeenrannan kaupunginarkosta löytyi materiaalia Haikalan kansakoulusta todella niukasti. Olisiko kellään tämän blogikirjoituksen lukijalla valokuvia Haikalan kansakoulun luokista, oppilaista tai opettajista? Allekirjoittaneella ei ole tietoa siitä, keiden omistamissa rakennuksissa koulu toimi. Toivottavasti joku lukija osaisi sen minulle kertoa. 

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Supistettu kansakoulu ja alakansakoulujen perustaminen

Rikkilän kansakoulu toimi supistettuna kansakouluna
 perustamisestaan (1910) lähtien aina 1940-luvulle.
Kuva vuodelta 1957. LKA.

Koska täydellistä kansakoulua ei harvaan asutussa maassamme voitu perustaa kaikki syrjäkyliin, mutta haluttiin kansakoulujen leviävän syrjäisimpiinkin kolkkiin, luotiin vaatimattomampi koulumuoto eli ns. supistettu kansakoulu. Eduskunnan vuonna 1920 hyväksymässä oppivelvollisuuslaissa supistettu kansakoulu mainittiin olosuhteiden aiheuttamana lievennyksenä yleisestä oppivelvollisuudesta. Vaikuttavia tekijöitä olivat koulupiirin laajuus ja asukastiheys. Kansakoulu muuttui supistetuksi kansakouluksi, mikäli sen oppilasmäärä laski alle 30:n. Taloudellisesti vaikeina pulavuosina ehdotti Kouluylihallitus kuntia muuttamaan vähäoppilaiset koulut supistetuiksi kouluiksi. Lappeella oppilasmäärän vähäisyyden takia näin kävi 1930-luvulla Vilkjärven ja Kauskilan kansakouluille. Rikkilän koulu toimi supistettuna kansakouluna aina vuoteen 1940 saakka. Supistettu kansakoulu toimi yhden yläkansakouluopettajan opetuksessa niin, että 12 viikkoa opetusajasta opetettiin ensimmäistä ja toista vuosiluokkaa ja 28 viikkoa kolmatta ja neljättä luokkaa. Näin ollen supistetussa kansakoulussa myös yläkansakoululuokkien opetus kärsi. Olihan lukuvuoden pituus kahdeksan viikkoa lyhyempi kuin tavallisessa kansakoulussa. Alaluokkien opetus ajoittui yleensä syyslukukauden alkuun ja kevätlukukauden loppuun. Supistettuja kansakouluja perustettiin etenkin maamme pohjois- ja itäosiin. Esimerkiksi lukuvuonna 1937 – 1938 supistettujen kansakoulujen osuus koko yläkansakoulujen määrästä oli vajaat 29 %. Vasta sotavuosina supistettujen kansakoulujen lukumäärä alkoi voimakkaasti laskea. Alakansakoululuokkien perustaminen Lappeella ajoittuu pääosin 1920-luvulle. Ensimmäiseksi ne perustettiin Lauritsalaan vuonna 1917 ja Taikinamäelle kaksi vuotta myöhemmin. Vuonna 1920 aloittivat alakansakoululuokat Juvakan ja Korkea-ahon kansakouluissa. 1920-lopulla alakansakoululuokat aloittivat useissa kouluissa, vuonna 1928 Mustolassa, Simolassa ja Vainikkalassa sekä vuonna 1929 Kauskilassa, Pulsassa, Puralassa ja Vilkjärvellä. Vasta alakansakoululuokkien perustamisen jälkeen kaikki koulupiirin lapset pääsivät kattavasti kansakouluopetuksen piiriin. Tosin joinakin vuosina tämänkin jälkeen ei alakansakoulua perustettu eräissä kansakouluissa. Kyseisen piirin alakansakouluikäiset oppilaat kulkivat oppimassa aakkosia ilmeisesti naapuripiirien kouluissa. Esimerkiksi kouluvuonna 1938 – 1939 alakansakoulua ei ollut Kasukkalan, Keskisaaren, Puralan ja Tanin kansakouluissa.