Purettujen kaupunkikoulujen kierros, osa 1. Tyysterniemi

Luokkahuonekuva

Olen aikaisemmissa kirjoituksissani esitellyt runsaasti lakkautettuja kyläkouluja. Tällä kertaa alkaa kokonaan uusi kirjoitussarja; purettujen kaupunkikoulujen kierros. Ensimmäisenä vuorossa on nyt Tyysterniemen koulu, mutta lähivuosina on monen muunkin kaupunkikoulumme kohtalo sama.  Kävin kuvaamassa koulua sekä ulkoa että sisältä noin kuukausi sitten. Toissapäivänä Etelä-Saimaassa ollut artikkeli koulun purkamisesta kirvoitti lopullisesti sormeni näppäimistölle. Koulun tontille aiotaan rakentaa kaksi vuokrakerrostaloa sekä muutamia omistusasuntoja sisältäviä kerrostaloja
.

Portaikkoa

Tyysterniemen koulun toiminta lakkautettiin vuonna 2009. Lehtiuutisen mukaan syynä ei ollut kuitenkaan koulun huono kunto, vaan alueen kaikkien oppilaiden mahtuminen Voisalmen kouluun. Muistelen kuitenkin joskus kuulleeni huhuja koulun huonosta kunnosta ja sisäilmaongelmista ennen sen lakkauttamista. Vuoden 2009 alussa Tyysterniemen koulua tarjottiin Steiner-koululle, joka ei ollut kiinnostunut sen hankkimisesta. Koulun alueesta järjestettiin vuonna 2010 tontinluovutuskilpailu, jonka voitti Lemminkäinen Talo Oy Kaakkois-Suomi. Yhtiön tarjous oli 4,1 miljoonaa euroa. Lemminkäinen vetäytyi kuitenkin hankkeesta keväällä 2014. Koulu on ollut jatkuvan ilkivallan ja hävitys- ja tuhoamisvimman kohteena heti käytöstä poistamisen jälkeen. Vandalismi on kukoistanut. Kiinteistössä on ollut muutamia tulipaloja ja onpa siellä pidetty kaupunkisodankäynnin harjoituksiakin. Oheiset kuvat kertovat koulun surullisen kunnon ennen kiinteistön lopullista tuhoamista. Käsittämätöntä touhua. Tulee mieleeni kaupunki nimeltä Detroit, jonka rappeutuneita kortteleita olen kierrellyt muutaman kerran. 

Etelä-Saimaa 17.4.1966

Kansakoulun rakentaminen alueelle oli ensimmäisen kerran esillä Lappeenrannan kansakoulujen johtokunnassa elokuussa 1952, jolloin todettiin: Asemakaavaan olisi huomioitava lähivuosien rakennusohjelmaan Voisalmen - Tyysterniemen koulutalojen tarve. Tyysterniemelle ja Voisalmeen nousi nopeasti 1950- ja 1960-luvuilla isohko asutusalue. Lappeenrannan kansakoulujen johtokunta laati lopulta elokuussa 1964 rakennussuunnitelman uudelle koululle, ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen 11.1.1965. Tämän pohjalta Tyysterniemelle rakennettiin 350 oppilaalle suunniteltu koulu. Rakennuksen kustannusarvio oli 1,2 miljoonaa markkaa ja kouluun tuli yhdeksän tavallista luokkaa, erityisluokkatiloja, voimistelusali ja kouluruokala. Koulutyö voitiin aloittaa uudessa rakennuksessa 1.9.1966 ja lopulliseen kuntoon kiinteistö saatiin syyskuun aikana. Valmista, moderniksi kehuttua koulurakennusta juhlittiin 16.4.1967. Ensimmäisen kouluvuonna koulussa oli 330 oppilasta.
 
Koulun pihamaalle pystytettiin toukokuussa 1969 Tyysterniemen koulun pihalle kuvanveistäjä Antti Louhiston veistos "Keväthyppyjä". Siinä keväällä laitumelle loikkiva nuori hieho  kuvaa hyvin sekä täynnä elämänriemua hihkuvia lapsia koulun pihalla että huolettoman kesän alkamista. Patsas sai nopeasti lempinimekseen "ABC-vasikka". Kun Tyysterniemen koulun toiminta lakkasi keväällä 2009, "ABC-vasikka" siirrettiin Voisalmen koulun pihalle.

Kun katsoo alla olevaa kuvakavalkadia, ei voi kuin päivitellä sitä typeryyden määrää, joka on on purkautunut hävitystä tehdessä!

Ovet on auki

Rautjärven Laikon sotilaskentän muistomerkki

Laikon sotilaskentän muistomerkki

Palatessani 31.5.2015 Rautjärven Haukkavuorelle ja Hiitolanjoen varrelle suuntautuneelta matkaltani, päätin koukata takaisin Lappeenrantaan Rautjärven entisen kuntakeskuksen Miettilän kautta. Runon ja rajan tietä ajaessani hoksasin vasemmalla puolella eräässä tienhaarassa opastuksen lentokentän muistomerkille. Niinpä käännyin Rautjärven Laikon Lentokentäntielle, jonka varrella muistomerkki sijaitsee. Kanta-Rautjärven ja Simpeleen väliin jäävässä Laikossa toimi Kurikkamäenkankaalla talvisodan aikana lentolaivue 14. Kenttä on mainittu joskus myös Ilmeen lentokenttänä. Tämän kentän vaiheita ja laivueen toimintaa on esitelty laajasti Jaakko Vilkon ja työryhmän kokoamassa paikallishistoriassa Rajaristin kylät. (Lappeenranta 1998).

Infotaulu

Laikon lentokenttä valmistui juuri ennen Talvisodan alkua. Lentolaivue 14 siirtyi Suur-Merijoelta Viipurin kupeesta Laikkoon 10.10.1939. Laivueen miehistöön kuului 140 henkilöä ja kymmenen Fokker-konetta. Helmikuussa 1940 Laikkoon saapui Gloster Gladiator hävittäjiä, jotka kykenivät toimimaan hyvin myös päiväsaikaan. Lentolaivue 14 osallistui torjunta- ja suojauslentoihin talvisodan aikana Vuokselan ja Tienhaaran lohkoilla ilman suuria menetyksiä. Vihollinen yritti kiihkeästi löytää kentän. Vaikka propagandaääni Moskovan Tiltu vakuutteli pariinkin otteeseen kentän löytyvän, se ei puna-armeijalta onnistunut. Kentän huoltojoukkojen onnistunut naamiointi ja harhautustoiminta (mm. kenttälakaisut, naamiointi, pimennykset, koneiden valejäljitelmät Hiidenjärven jäällä), alueen maantiede ja laivueen pääsääntöisesti pimeällä tapahtunut lentotoiminta vaikuttivat salaisuuden säilymiseen.

Muistolaatta

Moskovan rauhansopimuksen (13.3.1940) ehdoissa kenttä määrättiin tuhottavaksi. Sodan jälkeen lentokentän aluetta jaettiin laidunmaaksi niille paikallisille, joilta rajanveto oli pirstonut maita. Entisellä kentällä on jäänteitä lentokonekorsuista ja ojista, joilla kenttä tuhottiin kesällä 1940.

Muistomerkkinä olevassa luonnonkivessä on muistolaatta ja potkuripuolikas. Muistomerkin pystyttivät  Rautjärven kunta, Laikon kylätoimikunta, Lappeenrannan lentoasema, Satakunnan lennoston kilta ja Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys. Paljastustilaisuus oli 16.9.2001.

Kollegani Willimies oli jälleen ehtinyt ennen minua paikalle. Hänen blogimerkintänsä samasta aiheesta on täällä.