Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ruokolahden Laamalan kansakoulun alkuvaiheet

Laamalan vuonna 1930 valmistunut entinen kansakoulu on korjattu viime vuosina erinomaiseen kuntoon

Lakkautettujen kyläkoulujen "metsästysretkellä " pysähdyin sunnuntaina 13.8. ensimmäiseksi Ruokolahden kunnan keskiosassa sijaitsevalle Tellanmäelle. Tämän korkean mäen päällä seisoo entinen Laamalan koulu, jonka perustamisvaiheet ajoittuvat vuosiin 1923 - 1925. Toukokuun 6. päivä 1923 Laamalan kylässä pidettiin kansakoulun perustamista käsittelevä kokous. Kokous päätti esittää kunnanvaltuustolle, että Laamalaan perustettaisiin jo syksyllä 1924 aloittava kansakoulu. Koulun toiminta oli tarkoitus käynnistää vuokratiloissa. Myöhemmin rakennettavaksi tulevan koulun paikasta keskusteltiin. Koulun paikaksi ehdotettiin joko Lapjärven seutua tai ns. Laamalan kangasta. Kouluhanketta edistämään valittiin Tuomas Tella Laamalasta ja Antti Kostiainen Sikiölästä. He toimittivat kunnavaltuuston puheenjohtajalle  anomuksen jo saman kuun aikana. Anomuksessa vedottiin pitkään matkaan Virmutjoen koululle sekä siihen, että seudulta löytyy 37 kouluikäistä lasta. Anomukseen ei kuitenkaan suostuttu, vaan valtuusto vastusti koulun perustamista.

Kunnanvaltuuston hylkäys ei kuitenkaan lannistanut laamalalaisia. Kylässä pidettiin uusi kokous 24.6.1924, jossa yksimielisesti päätettiin "kyläläisten kesken laittaa koulu Laamalaan". Tälle yksityiselle koululle valittiin johtokunta, Juho Tella lupasi koululle luokkahuoneen ja Tuomas Tella opettajalle asunnon. Perustamiskokouksessa mukana olleet Ilmajärven kylän asukkaat lupasivat myös lähettää lapsensa tähän kouluun. Koulun perustaminen ei tälläkään kertaa johtanut tulokseen. Kunnanvaltuusto käsitteli Laamalan kouluasiaa kokouksessaan syyskuussa, mutta siirsi päätöksen siksi, kunnes Korkein hallinto-oikeus antaa päätöksen kunnan kansakoulujen piirijaosta. Piirijako vahvistettiin 20.12.1924 kunnanvaltuuston kokouksessa. Laamala sai nyt oman koulupiirinsä, ja piirin yläkoulu päätettiin aloittaa vuokrahuoneustossa 1.8.1925. Alakoulun toiminnan käynnistäminen yksiopettajaisena ja 18-viikkoisena siirrettiin vuoden 1931 elokuun alkuun. Alakoulun opettaja olisi päätöksen mukaan yhteinen Vaittilan piirin kanssa. Tällöin astuisi oppivelvollisuus voimaan Laamalan koulupiirissä.

Lukuvuonna 1925 - 1926 opetus tapahtui Tuomas Tellan tuvassa lukuunottamatta käsitöiden opetusta, joka annettiin Juho Tellan tuvassa. Koulun opettajaksi valittiin kylän oma kasvatti. Linda Katri Tella. Hänestä tulikin koulun pitkäaikaisin opettaja. Poikien käsityönopettajana aloitti mylläri Lauri Poutanen.

Sanomalehti Ylävuoksi kertoi 20.4.1929 Ruokolahden
kunnanvaltuuston ratkaisseen Laamalan kansakoulun sijaintipaikan

Lokakuussa 1926 johtokunta esitti kunnalle Tuomas tella Tilan ostamista Laamalan koulun käyttöön. Esitys ei kuitenkaan johtanut mihinkään. Kaksi vuotta myöhemmin koulurakennuksen paikka oli esillä koulupiirin kokouksessa. Ehdolla olivat n.s Luukkosen kangas ja Pitkäjärven pää Kinnin maalla. Kokous valitsi koulun paikaksi Luukkosen kankaan. Maan omistanut Juho Luukkonen lupautui myymään tarvittavam maa-alan 1000 markan hehtaarihintaan. Esitetty paikka ei kuitenkaan tyydyttänyt kaikkia. Kunnanvaltuusto määräsi kunnankirjuri Simo Keltasen pitämään uuden kokouksen Laamalan koulurakennuksen paikasta. Nimttäin ilmajärveläiset ilmoittivat, että mikäli koulu rakennetaan aijotulle paikalle, he haluavat oman koulupiirin. Huhtikuun kokouksessa johtokunta oli kutsunut keskustelmaan koulun paikasta Aleksander Tellan, Ilmajärveltä, Antti Kostiaisen, Iivari Kostiaisen, Juho Kostiaisen ja Johannes Pellisen Sikiölästä, sekä Antti Sikiön, Eenokki Lääperin ja Tuomas Tellan Laamalasta. Johtokunta kävi yhdessä kutsuttujen kylien edustajien kanssa katsomassa koulun paikaksi Tuomas Tellan omistamaa Tellanmäkeä. Tämä paikan sekä johtokunta että kylien edustajat lopulta hyväksyivät. Tuomas Tella lupasi myydä maa-alueen koulua varten samalla 1000 markan hehtaarihinnalla, jonka Juho Luukkonen oli pyytänyt omasta tontistaan. Heinäkuussa 1929 johtokunta esitti koulupaikaksi Tellanmäkeä ja töiden aloittamista samana syksynä. Kunnanvaltuusto teki myönteisen rakentamispäätöksen syyskuussa ja rakennustyöt tulisi aloittaa heti. Päärakennus piti tehdä Kansakoulujen piirustustoimiston valintavihkon mallin mukaan. Sauna- ja talousrakennuksissa käytettiin Sutelan kansakoulun piirustuksia. Koulun tontti erotettiin lokakuussa kantatilasta omaksi Koulumäki-nimiseksi tilakseen. Urakoitsijat valittiin ja ensimmäisenä rakennustoimenpiteenä koulutontille rakennettiin tie.

Etelä-Saimaa 4.1.1930

Ylävuoksi 13.8.1930

Rakentaminen pääsi vauhtiin, kun Kouluhallitus vahvisti vuoden 1929 viimeisenä päivänä rakennuksen piirustukset. Hirsien vetäminen rakennuspaikalle tuotti ongelmia, sillä tammikuussa lumet sulivat pois. Länkiä katkeili, kun hevoset rehkivät sulassa maassa rakennushirsiä korkealle Tellanmäelle. Kellaritiloja louhiessa sattui ylimääräistä työtä aiheuttanut vahinko. Rakennuspiirustuksia luettiin väärin päin ja aluksi kellaritiloja louhittiin väärään paikkaan. Huolimatta edellä kerrotuista vastoinkäymisistä koulurakennus valmistui niin, että uusi lukuvuosi voitiin aloittaa syksyllä 1930 upouudessa koulussa. Komean ja korkean koulurakennuksen hinnaksi tuli valtuuston hyväksymän kustannuslaskelman mukaan 229 740 markkaa.

Laamalan koulun tarina jatkuu täällä

Lappeen Haikalan kansakoulun "lyhyt oppimäärä".

Tanin kansakoulu vuonna 1957. Kuva: LKA

Jotta menneisyyden penkomiseen säilyy intohimo, pitänee välillä vaihtaa taas aihepiiriä. Tällä kertaa palaan Lappeenrannan koululaitoksen 150-vuotiaalle taipaleelle. Tarkastelun kohteena on Lappeen Haikalan kansakoulun seitsenvuotinen historia.

Haikalan kansakoulu

Suomalaisen ja Melkkolan kylän asukkaat Lappeella olivat kauan pyrkineet erottautumaan Simolan piiristä omaksi koulupiirikseen. Myös Lappeen kunnanvaltuusto asettui samalle kannalle tarkistaessaan piirijakoa 1920-luvulla. Tammikuussa 1924 se hyväksyi oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelmassaan, että Suomalaisen kansakoulupiiri perustetaan ja sille rakennetaan yhtä yläkoulunopettajaa varten kansakoulu. Tätä varten oli aikomus perustaa yksi yläkoulun opettajan virka sekä yksi alakoulun opettajan virka. Alakoulun opettaja olisi yhteinen Kauskilan koulupiirin kanssa ja opetusta annettaisiin 18 viikkoa kummassakin alakoulussa.  Koulupiirijako oli esillä uudestaan huhtikuussa 1924 pidetyssä kunnanvaltuuston kokouksessa. Jälleen sai Suomalaisen koulupiiri siunauksen ja tulisivat kuulumaan Melkkolan, Suomalaisen, Haikalan, Toivarilan ja Kanalammen kylät. Koulu oli määrä rakentaa Suomalaisen kankaalle Elias Suomalaisen maalle, Haikalaan vievät tien eteläpuolelle, Tuhka-aho-nimisen pellon laitaan. Piirin alueella asui 40 yläkoulu- ja 13 alakouluikäistä lasta.

Lappeen kansakoulujen piirijako ei kuitenkaan toteutunut sellaisena, kuin sen valtuusto oli hyväksynyt. Kouluhallitus palautti ainakin kolme kertaa kunnan laatiman esityksen takaisin valtuustolle. Yhdessä valtuuston laatimassa esityksessä kunta olisi perustanut koulupiirit sekä Taniin että Haikalaan. Erimielisyyttä oli myös koulun paikasta. Kunnanvaltuusto oli esittänyt Tanin koulupiirin koulun rakentamista Haikalan kylään, mutta Kouluhallituksen mielestä se oli rakennettava Tanin pysäkin läheisyyteen. Koulun toiminta tässä Haikalan koulupiirissä käynnistyi joko vuonna 1924 tai 1926. Lappeen kunnalliskertomuksesta löytyy tieto, että Haikalan kansakoulussa olisi vuonna 1924 ollut 24 oppilasta. Vuonna 1925 kunnalliskertomus ei tunne Haikalan kansakoulua. Sen sijaan vuonna 1926 Haikalan kansakoulu taas mainitaan. Oppilasmäärä oli kyseisenä kouluvuonna 24. Omaa kansakoulurakennusta koulupiirille ei ehditty rakentaa, vaan se toimi yksityisiltä vuokratuissa taloissa. Kansakoulutarkastaja ja Kouluhallitus asettuivat lopullisesti sille kannalle, että koulun tulisi olla Tanissa. Valtioneuvoston helmikuussa 1929 vahvistamassa koulupiirijaossa koulupiiri olikin nimetty Tanin koulupiiriksi, joka aloitti toimintansa vuonna 1930. Tanin kansakoulussa oli 28 oppilasta vuonna 1930, Haikalan kansakoulussa heitä oli 37. Tanin kansakoulurakennus pystytettiinkin varsin ripeästi. Sen hirret saatiin lahjoituksina kylän asukkailta. Rakennuksen pystytti urakoitsija Joonas Taipale yhdessä neljän poikansa kanssa. Koulupiiriin kuuluivat seuraavat kylät: Tani, Vihtonen, Kanalampi, Louhimo ja Haikala. Koulurakennus, jonka hinnaksi tuli 305 000 markkaa, valmistui loppusyksystä 1931 ja sen tarkastus pidettiin 7.12.1931. Vuonna 1932 oli koulussa 41 oppilasta.

Haikalan kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1924 – 1930

1924	1925	1926	1927	1928	1929	1930
24	?	24	25	24	28	37

Lappeenrannan kaupunginarkosta löytyi materiaalia Haikalan kansakoulusta todella niukasti. Olisiko kellään tämän blogikirjoituksen lukijalla valokuvia Haikalan kansakoulun luokista, oppilaista tai opettajista? Allekirjoittaneella ei ole tietoa siitä, keiden omistamissa rakennuksissa koulu toimi. Toivottavasti joku lukija osaisi sen minulle kertoa. 

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Vetjan kansakoulu Lemillä

Vetjan entinen kansakoulu heinäkuun lopulla 2016

Heinäkuun puolivälissä tein polkupyörälläni retken Lappeenrannasta Lemille ja Savitaipaleelle. Lemillä kiertelin Ruomintietä Vetjan, Punkan, Suonialan ja Ruomin kautta Narttuun ja edelleen Lemin kirkonkylän taajamaan.  Pysähdyin Vetjan entisen koulun pihalle haastelemaan rakennuksen nykyisten omistajien kanssa. He olivat muuttaneet pääkaupunkiseudulta joitakin vuosia aikaisemmin ”maaseudun rauhaan”. Koulu oli ollut jo aikaisemmin yksityisillä omistajilla vuosikausia. Kokosin tämänkin lakkautetun kyläkoulun päävaiheet oheiseen kirjoitukseen. Lähteenä oli Lemin historiakirja Pitäjä ison kiven takana.

Vetjan entisen kansakoulun vuonna 1948 pystytetyt rakennukset ovat
  edelleen hyvässä hoidossa.

Kun Lemin kunnan kansakoulujen piirijako ja oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelma vahvistettiin vuonna 1926, muodostettiin aikaisemmin Ruomin piiriin kuuluneesta Vetjasta oma koulupiiri. Tavoitteena oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelmassa oli se, että kullakin koulupiirillä olisi oma koulutalo, jossa toimisi myös alakansakoulu vuoteen 1940 mennessä. Vetjan koulun rakentaminen kuitenkin viipyi ja viipyi. Vetjassa aloitettiin kuitenkin alakansakoulu vuoden 1938 alusta. Alakansakoulun opettaja oli yhteinen Pöllölän kansakoulun kanssa. Hän opetti lukuvuodessa 18 viikkoa molemmissa kouluissa. 1930-luvun lopulla suunniteltiin Vetjan koulupiirin lakkauttamista ja jakamista Kirkonkylän ja Ruomin koulupiirien kesken.

Vetjan koulu avattiin syksyllä 1940. Koulu toimi vuokratiloissa ja se muutettiin vuonna 1941 supistetuksi kansakouluksi, jossa sama opettaja opetti 12 viikkoa lukuvuodessa alaluokkia (1 – 2. luokka) ja 28 viikkoa yläluokkia (3. – 6. luokka). Vuonna 1945 kaikki kansakoulut muutettiin lain edelyttämiksi 36-viikkoisiksi kouluiksi. Oma koulutalo Vetjaan valmistui lopulta vuonna 1948. Koulu jatkoi toimintaansa kevääseen 1965 saakka. Silloin sen kohtalona oli lakkauttaminen, joka johtui oppilasmäärän vähenemisestä. Kansakoulun toiminnan lakattua Vetjassa siirtyi koulurakennukseen  Lemin Naiskotiteollisuuskoulu, joka oli aikaisemmin toiminut mm. entisessä Suojeluskunnan talossa. Koulun, jossa oli 10 – 20 oppilasta, toiminta päättyi lakkauttamiseen vuonna 1973.  Koulutoiminnan päätyttyä on rakennus ollut yksityishenkilöiden omistuksessa.

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Uusia kansakouluja Lappeen maaseutukyliin 1910-luvulla

Puralan kansakoulu vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Lappeen kunnan kansakoulujen piirijako oli voimassa sellaisenaan toistakymmentä vuotta. Vuoden 1911 loppuun mennessä kansakouluja oli perustettu yhteensä 17. Näin ollen niitä oli kolme enemmän kuin vuoden 1898 piirijakopäätöksessä oli sovittu. Uusien koulujen perustamistarve kasvoi koko ajan, sillä Lappeen kunnan asukasmäärä oli voimakkaassa kasvussa. Vuonna 1910 esitti valtuuston puheenjohtaja, kauppias A. J. Enckell uuden piirijaon suorittamista. Valtuusto hylkäsi ehdotuksen äänestyksessä todeten, ettei mitään ennakkopäätöksiä kansakoulujen piirijaossa tehtäisi, vaan jo missä piirissä tästä asiasta tehdään vaatimus, niin silloin aina valtuusto ratkaisee asian. Tästä päätöksestä huolimatta asetti valtuusto 24.2.1912 toimikunnan tarkastamaan kansakoulujen piirijaon. Tällä kertaa tyydyttiin kuitenkin vain koulupiirirajojen tarkistamiseen ja esimerkiksi koulupiirien silloinen lukumäärä (19) jäi ennalleen. Lisäksi toimikunta yritti saada myös ratkaisun Kauskilan piirin koulupaikasta. Siitä alkoi kuitenkin pitkä valituskierre, joka viivytti koulun alkamista vielä lähes vuosikymmenen. Vuonna 1919 perustettiin uusi piirijakotoimikunta. Sen päätehtävänä oli Nuijamaan kuntaan siirtyneen Kansolan koulupiirin järjestely niiden kylien osalta, jotka jäivät Lappeen kuntaan.  Lisäksi tehtävänä oli Juvakan, Mustolan ja Taikinamäen koulupiirien uudelleenjärjestely. Toimikunta ehdotti Armilan, Hanhijärven, Lempiälän, Muukkolan, Partalan, Parkkarilan ja Tirilän koulupiirien muodostamista. Ehdotus hyväksyttiin syyskuun 11 päivänä 1920.

Lavolan kansakoulun julkisivupiirustus laajennusta varten

Oman kansakoulun perustamiseen Lavolaan herättiin vuonna 1910, kun keskustelunaiheeksi nousi Taikinamäen kansakoulun laajentaminen. Taikinamäen kansakoulussa oli jatkuvasti suuri tilanahtaus. Edes puolet piirin kouluikäisistä lapsista, joita oli 802, ei sinne sopinut. Lisäksi Lavolasta oli Taikinamäelle pitkähkö matka, neljä – kuusi kilometriä. Kesällä 1910 pidettiin kyläkuntakokouksia, joissa hahmoteltiin uuden koulupiirin rajoja, koulun sijaintipaikkaa sekä johtokunnan ja rakennustoimikunnan jäseniä. Alueen asukkaat päättivät kokouksessaan 30.10.1910 anoa valtuustolta oman koulupiirin muodostamista ja ehdottivat koulutalon rakentamista viipymättä Juhana Kivistön maalle. Marraskuun 26 päivänä 1910 valtuusto muodostikin Lavolan kansakoulupiirin ja määräsi siihen rakennettavaksi koulun syksyyn 1911 mennessä. Koulupiiriin tulivat kuulumaan Montolan, Tapavainolan, Kourulan, Sinnarilan kylät sekä osia Ihalaisen, Rutolan ja Lavolan kylistä. Koulun rakentaminen alkoi vuoden 1911 alussa Juhana Kivistöltä ostetulla 1,5 hehtaarin tontilla. Koulu valmistui ajoissa ja sen vihkiäisiä vietettiin 27.8.1911. Ensimmäisen vuonna koulutyön aloitti opettaja Ville Peltolan johdolla 38 oppilasta.

Uutinen Lappeen kunnavaltuuston päätöksestä Puralan
koulupiirin jakamisesta. Lappeenranta 95/25.8.1908

Puralan koulupiiri oli muodostettu alkuaan liian laajaksi, mutta vielä laajemmaksi se tuli sen jälkeen, kun siihen siirrettiin Tukialan ja Vihtolan kylät. Piirin pituudeksi tuli 16 - 17 kilometriä. Koulupaikan valinta osoittautui vaikeaksi, kun koulumatkat olivat monesta kylästä liian pitkiä.
 Asian järjestämistä helpotti se, että joukko koulupiirin asukkaita anoi vuonna 1908 piirin jakamista. Kesäkuun l päivänä 1908 pidetyssä kokouksessa valtuusto myönsi piirin liian laajaksi, ja asetti komitean suunnittelemaan sen jakamista. 22.8.1908 pidetyssä kokouksessa valtuusto erotti Puralan piiristä Annikkalan, Kauskilan, Tukialan ja Vihtolan kylät uudeksi Kauskilan piiriksi. Koulupiiriin jäivät Puralan lisäksi Lipiälä, Kemppilä, Tujula, Hyypiälä ja osa Kiialasta. Samaisessa kokouksessa päätettiin nostaa kunnan kansakoulun rakentamiseen annettava avustus 9000 markkaan. Tämän jälkeen koulupiirissä ryhdyttiin varsinaisiin toimenpiteisiin oman koulun saamiseksi vuonna 1911. Osa halusi koulun sijaitsevan koulupiirin keskellä, osa taas korosti tulevan koulun maisemallista ympäristöä. Edellinen kanta voitti ja niinpä päätettiin piirikokouksessa 13.8.1911 rakentaa koulu ns. Vaitsillanmäelle silloisen maantien varteen Puralan kylässä. Täällä oli saatavissa Antti Tukialta 1,3 hehtaarin suuruinen tonttimaa. Tavoitteena oli aloittaa koulutyö omassa koulutalossa jo elokuussa 1912. Koulu perustettiin miesopettajan kouluksi. Tulevalle opettajalle ehdotettiin vuosipalkaksi luontaisetujen lisäksi 400 markkaa. Piirikokous valtuutti maanviljelijä Juho Kangasmuukon esittelemään kunnalle tehtyjä päätöksiä ja esittämään anomus koulun perustamisesta. Johtokuntaan valittiin maanviljelijät Elias Laiho, Antti Lasonen, Juho Suokiianen, Elias Lipiäinen, Pekka Kangasmuukko ja Elias Tukia (tuleva kansanedustaja ja kunnallisneuvos). Viimeksi mainittu oli alkuvuosina kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana. Koulun päärakennuksen urakoi kauppias A.J. Enckell Vainikkalasta. Koulupiirin asukkaat toivat rakennushirret, katonkannattimet, kaivoivat perustukset, toivat muuta rakennusmateriaalia ja rakensivat koulun ympärille aidan sekä muokkasivat peltomaata koulun ja opettajan käyttöön. Koulu täytyi aloittaa kuitenkin vuokrahuoneistossa rakennustöiden viivästymisen takia. Lopulta 3.11.1912 vietettiin koulun vihkiäisiä. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin 10.5.1912 Kaarlo P. Anttonen.

Ilmoitus Kansolan kansakoulun
urakkahuutokaupasta.
Itä-Suomen Sanomat 7/19.1.1905

Saimaan kanavan lähelle Kansolan kylään oli vuonna 1904 perustettu kansakoulu.  Vuonna 1907 Nuijamaan kunnan muodostuessa siihen liittyivät Lappeesta Kansolan, Kokkilan, Kouvolan, Metsä-Kansolan, Rapattilan ja Ruokolan kylät sekä osia Antamoisten, Kasukkalan ja Laihalan kylistä. Näin myös Kansolan kansakoulu jäi Nuijamaan kunnan alueelle. Tämän jälkeen Kansolan kansakoulu oli vielä runsaan vuosikymmenen Lappeen ja Nuijamaan rajakylien yhteisenä kansakouluna, kunnes Nuijamaan kunta siirsi koulun kauemmaksi kuntarajasta Ruokolan kylään. Silloin alkoivat Lappeen Kähärilän ja Lyytikkälän asukkaat puuhata omaa kansakoulua. Vuoden 1919 alkupuolella oli asia useita kertoja Lappeen kunnanvaltuustossa käsiteltävänä, ja toukokuun 31 päivänä päätettiin vihdoin muodostaa uusi Lempiälän koulupiiri. Siihen liitettiin Karhusjärven, Kähärilän, Lempiälän ja Lyytikkälän kylät. Koulun avaaminen lykkäytyi koulupaikasta tehdyn valituksen vuoksi niin, että avaamispäätös tehtiin vasta 22.5.1920. Koulu aloitti toimintansa opettaja Lempi Suomisen johdolla 30.8.1920 vuokrahuoneissa Juhana Oikkosen talossa Lempiälän kylässä. Kouluhuoneiston ahtauden takia oli Kouluhallitus myöntänyt avustusta ainoastaan elokuun 1 p:vään 1922 sillä ehdolla, että oppilaita otetaan vastaan vain 32. Seuraavaan syksyyn oli kuitenkin kouluun pyrkijöitten luku lisääntynyt 63:een. Ison oppilasmäärän vuoksi tarvittiin toinen vuokrahuoneisto. Se saatiin Juhana Tyrisevän talosta Lyytikkälän kylästä. Opettajaksi Lyytikkälässä toimivaan kouluun valittiin 28 p:nä elokuuta 1921 Kalle Vihtori Sievänen. Syksyllä 1921 käynnistyi oman koulutalon rakentamishanke. Rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Räihä ja rakennutti urakoitsija J. Pelli. Rakennustyöt alkoivat keväällä 1922 ja saman vuoden syyskuulla voitiin jo koulutyö uudessa rakennuksessa käynnistää. Vihkiäisjuhla vietettiin lokakuun 22 p:nä 1922.

Lempiälän kansakoulu vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Vuonna 1916 oli Mustolan piirikokouksen aloitteesta Lappeen kunnanvaltuustossa käsiteltävänä Partalan ja Saarnialan kylien erottaminen omaksi koulupiiriksi. Puutteellisen valmistuksen vuoksi ei kunta voinut tehdä asiasta lopullista päätöstä. Vuonna 1919 kyseisten kylien asukkaat itse anoivat koulun perustamista. Valtuusto käsitteli anomusta joulukuussa 1919, mutta päätti jäädä odottamaan samassa kokouksessa asetetun piirijakovaliokunnan työtä. Koska valiokunta puolsi Partalan koulupiirin muodostamista, päätti valtuusto syksyllä 1920 avata Taneli Veikkaselta ja Juhana Partaselta vuokratuissa taloissa kansakoulun. Kouluhuoneistot olivat ahtaita ja epämukavia ja niinpä oman koulurakennuksen pystyttämisessä oltiin ripeitä. Koulurakennusta varten lunastettiin maa-alue Taavetti Viuhkoselta 5000 markan hinnasta. Koulutalon kustannusarvio oli 190 000 markkaa (nykyrahassa 63 160 euroa). Rakennuksen pystyttämisestä järjestettiin urakkahuutokauppa 26.3.1921. Koulupiirin asukkaat tarjosivat rakennustarpeet, urakoitsijan tehtäväksi jäi rakennuksen pystyttäminen. Kaikki koulupiirin asukkaat eivät kuitenkaan suorittaneet heille määrättyä työosuutta ja niinpä koulun johtokunta uhkasi periä ne rahana ulosoton kautta. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Irene Maria Sulka. 

Partalan kansakoulu vuonna 1956.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto