 |
Aimo Murtonen papin tehtävissä
1950-luvulla. |
Selaillessani jälleen kerran vanhoja sanomalehtiä huomasin alla
olevan artikkelin. Se kertoo miehestä, josta kuulin aikoinaan lukemattomia
tarinoita. Nousu maatyömiehestä kielineroksi sekä hänen uskomaton
muistikapasiteettinsa synnyttivät yhä uusia ja uusia tarinoita.
Kuulemani tarinan mukaan muistinero Aimo Edvard Murtonen (1924 - 1996) oppi venäjän junamatkalla Moskovaan. Kerrotaan,
että Murtonen muisti kaikkien vastaantulevien autojen rekisterinumerot. Ja jos
hän luki sivun hepreaa, hän muisti sen heti ulkoa.
Tässä muutamia lisää hänen opiskeluajaltaan:
Murtonen oli saanut täydet pisteet saksan kirjallisesta esittämisestä, mutta
suullisessa tentissä hän meni sanattomaksi. Tätä ihmeteltäessä asiaa Murtonen
totesi: "Olen lukenut tätä kieltä vasta viikon. Tarvitsen vielä toisen
suullisen ilmaisun hallitsemiseksi." Lupa tähän myönnettiin. Murtonen tuli
ja nappasi täydet pisteet myös suullisesta kokeesta.
Murtonen nähtiin Helsingin yliopiston kirjastossa nenä kiinni kirjassa.
Ohikulkija kysyi, että ”mitäpäs luet”. Murtonen kertoi lukevansa
nuolenpääkirjoitusta.” Mutta siinähän on kymmeniä tuhansia merkkejä”,
tiedustelija kauhistui. ”Entä sitten”, vastasi Murtonen.
Alla Etelä-Saimaassa 17.2.1958 ollut artikkeli Murtosen
väitöstilaisuudesta:
-----
Maatyömiehestä tohtoriksi 7,5 vuodessa

Ruusuissa on aina piikkejä, sanoi assyrologian professori Armas Salonen
vastaväittäjänä loppulausunnossaan Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa,
jossa lauantaina tarkastettiin fil.tri Aimo Murtosen väitöskirja ”Materiaalia
esimasoreettisen heprean kielioppia varten I. Ns. palestiinalaisella
punktaatiolla varustettuja liturgisia tekstejä ja psalminkatkelmia.” Vastaväittäjä
kohdisti nimittäin paikka paikoin ankaraakin kritiikkiä tätä suurelta osalta
kielitieteellistä tutkielmaa vastaan, joka oli Raamattua sivuavan aiheensa
johdosta jätetty teologiselle tiedekunnalle. Prof. Salosella oli paljon
huomauttamisen aihetta väitöskirja syntaktisista hataruuksista. niitä
seulottiin lähes kolme tuntia, kunnes vastaväittäjä lopuksi totesi, että tri
Murtonen on alan uranuurtaja Suomessa. Tekstien kääntäminen on ollut urotyö ja
väitöskirjan arvoa kohottaa lisäksi useiden ennen julkaisemattomien
käsikirjoitusten mukanaolo. Hyväksytty julkaisu merkitsee tärkeätä askelta
esimasoreettisen heprean koko kieliopin tutkimiseen.
Maatyömiehestä tohtoriksi 7 ½ vuodessa itsensä lukeneen tri Murtosen
väitöstilaisuus oli houkutellut uteliasta yleisöä, joka ei kuitenkaan jaksanut
kuunnella filologista väittelyä loppuun saakka. Väkeä oli luentosali 12:ssa
aluksi niin paljon, että tilaisuus jouduttiin siirtämään yliopiston pieneen
juhlasaliin
-----
Vuoden 1954 Kuka kukin on
kertoo mm. seuraavat tiedot Aimo Edvard Murtosesta
Murtonen, Aimo Edvard, pastori, fil.
lisensiaatti, Hki. – s. 3.6.1924, vanhemmat maatyömies Juho Edvard Murtonen ja
Hilja Pauliina Viitanen. Murtonen oli avioitunut vuonna 1948 ja hänellä oli
neljä lasta. Hän oli kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1947, suorittanut fil.
kand. tutkinnon 1950, teol. kand. tutkinnon 1951 ja fil lis. tutkinnon 1952. Hän
oli lisäksi Hankasalmen seurakunnan armovuoden saarnaajana 1951 – 1951 ja
Joroisten seurakunnan kappalaisen apulainen vuodesta 1951. Lisäksi Murtonen oli
toiminut urheiluseura Mouhijärven mallin puheenjohtajana vuosina 1946 – 1947 sekä
julkaisseen teoksen A Philological and Literary Treatise on the Old Testament
Divine Names ’El, ’Æloah, ’Ælohim, and Yhwh
.
----
Yritin koota tietoja Aimo Murtosen myöhemmistä elämänvaiheista, ja löysin seuraavat
tiedot:
- Vihitty papiksi 1951
- Teologian lisensiaatin tutkinto 1954
- Helsingin ja sen ympäristön Rauhayhdistyksen työntekijä 1955 – 1956
- Rovaniemen Meltauksen vt. kappalainen 1956 – 1957
- Alatornion kappalainen 1957 – 1960