Sisällissodan viimeinen? taistelu 1.5.1918, Luumäki, Kiurula

Sisällissodan viimeisen taistelun muistomerkki Luumäen Kiurulassa

Maaliskuun alkupuolella ajelin Kuutostietä pitkin Helsinkiä kohti. Matkan varrella, aivan Kuutostien vieressä seisoo muistomerkki, joka on kiinnittänyt huomioni lukemattomia kertoja. Tällä kertaa päätin pysähtyä ja ottaa selvää, mistä tuossa muistomerkissä on kysymys. Muistomerkin ulkonäöstä olin päätellyt sen liittyvän joko ruotsinvallan aikaisiin tapahtumiin tai Suomen sisällissotaan. Jälkimmäinen vaihtoehto osoittautui oikeaksi. Kyseessä on sisällisotamme viimeisen taistelun muistomerkki:

Muistomerkki sijaitsee Kuutostien penkalla. Ihmettelin pienessä mielessäni, miten on mahdollista, että vilkkaasti liikennöity väylä on rakennettu miltei kiinni muistomerkkiin.

Sisällissodan päättänyt taistelu käytiin Luumäellä, ns. Kiurulan suoralla 1.5.1918. Tosin myöhäisempiäkin sodan taisteluiden päättymisajankohtia on tarjolla, tässä yksi esimerkki. Kiurulan yhteenottopaikalle pystytettiin muistomerkki taisteluiden päättymisen 20-vuotisjuhlallisuuksissa tasan 20 vuotta myöhemmin 1.5.1938. Paikalla oli myös Luumäen suurmies eli presidentti Pehr Eivind Svinhufvud. Hän otti vastaan jääkärikapteeni Taavi Tainan (1888 – 1965) johtaman paraatin. Paljastustilaisuudessa juhlapuheen piti luutnantti Parmanen ja hänen jälkeensä Viipurin Suojeluskunnan soittokunta esitti torvisoittoa ja taiteilija Eino Hyyrynen lausui runoja. Muistomerkin suunnitteli paraatin vastaan ottanut luumäkeläissyntyinen jääkärikapteeni Taavi Taina.

Muistomerkin on suunnitellut luumäkeläissyntyinen jääkärikapteeni Taavi Taina

Tapahtumien taustaa
Valkoiset olivat yrittäneet huhtikuun 29. päivänä 1918 hyökätä Lappeenrannasta Luumäen asemalle, mutta hyökkäys epäonnistui. Kun punaiset olivat kuitenkin menettäneet Lappeella Pulsan aseman, se merkitsi rautatieyhteyden katkeamista Viipurin suuntaan. Tämä sai monet punaiset pakomatkalle ja asemanseutu tyhjeni punaisista joukoista. Kaikki eivät kuitenkaan lähteneet ja taistelut jatkuivat Luumäellä.

Tällöin henkilö nimeltä Hilma Puranen päätti toimia. Hän lähti vapunpäivänä 1.5.1918 vaeltamaan tulvaveden varassa olevien Kiurulan korpien kautta kohti valkoisten tykkipatteria. Perille päästyään hän paljasti punaisten tykkiasemien paikat ja valkoisten tykistö ampui onnistuneesti näihin. Vapunpäivän iltaan mennessä punaisten tilanne oli muuttunut kestämättömäksi ja he alkoivat vetäytyä kohti Taavettia jättäen aseistuksensa jälkeensä. Lisää yksityiskohtia voit lukea Willimiehen blogista

Muistomerkin alapuolella kulkee vilkas liikennevirta Kuutostietä pitkin

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 5: Keskisaaren kansakoulu (Päivitetty 11.4.2016)

Keskisaaren kansakoulun vuonna 1938 laaditut julkisivupiirustukset.
Lähde: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Etsiessäni tietoja vanhoista kouluista blogiani varten törmäsin kouluun, josta en ollut koskaan aikaisemmin kuullutkaan. Kyseessä on vuonna 1938  (vai 1933, kuten Lappeen Historia II väittää) toimintansa aloittanut Keskisaaren koulu. Keskisaaren koulupiiri oli perustettu jo vuonna 1929. Silloin koulupiirin alueella asui 34 yläkoulu- ja 11 alakouluikäistä lasta. Kaupunginarkistosta kaivamissani Keskisaaren koulun piirrustuksissa vuodelta 1938 kerrotaan koulurakennuksen olevan itse asiassa vanha Haapajärven koulu. 

Haapajärvelle oli valmistunut uusi koulurakennus vuonna 1936. Kyseinen koulu oli perustettu jo vuonna 1901 ja sen koulupiiri vuonna 1898. Vuoden 1920 pitäjäkartta kertoo Haapajärven koulun sijainneen silloin nykyisen Haapajärven kylätalon eli entisen koulun kaakkoispuolella, muutaman kilometrin päässä siitä, suunnilleen niillä tienoilla, missä Keskisaarentie liittyy Vainikkalantiehen.

Lappeen Keskisaaren kansakoulun päädyistä tehdyt julkisivupiirustukset vuodelta 1938.
Lähde: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Siirrettiinkö entinen Haapajärven koulu tuosta uuteen paikkaan? Ja jos, niin minne? Sitäkö varten laadittiin vuonna 1938 nuo muutospiirrustukset? Vai säilyikö se entisellä paikallaan, nimensä muuttaneena ja muutostyöt kokeneena?

Tämän mysteerin selvittämiseksi perehdyin Hilkka Keskisaaren vuonna 1996 julkaisemaan kirjaan Elämää rajakylässä. Lappeen Haapajärvi. Kirja on yksityiskohdiltaan runsas kuvaus Haapajärven kylästä. Tätä se on myös seudun koulujen osalta. Lisäksi kävin läpi kaupunginarkistossa Lappeen kunnan koululautakunnan pöytäkirjoja. Näiden avulla piirtyi selkeä kuva siitä, mitä Keskisaaren koululle aikoinaan tapahtui.

Haapajärven vuonna 1901 rakennettu koulu sijoitettiin silloisen koulupiirin keskelle, Hansaaren kankaalle. Kuten lähes kaikissa koulupiireissä, myös Haapajärvellä syntyi riita koulurakennuksen paikasta, jonka takia sen paikka mitattiin alueen keskelle. Haapajärven koulupiirin jakaminen nousi puheeksi ensimmäisen kerran vuonna 1921, kun kunnanvaltuusto teki kyselyn siitä, mitä mieltä kyläläiset olisivat koulupiirin jakamisesta. Seuraavan kerran asiasta puhuttiin kesällä 1924, jolloin keskusteltiin Keskisaaren koulun avaamisesta jo seuraavana syksynä. Asia ei edennyt. Vuonna 1929 Lappeen kunta jaettiin valtioneuvoston päätöksellä 31 koulupiiriin, jonka seurauksena Keskisaaren koulupiirin syntyminen sinetöitiin.

Koulupiirin jako toteutettiin lopulta vuonna 1933. Keskisaaren koulu aloitti toimintansa vuokratiloissa, Haapajärven koulu sen sijaan jatkoi entisisä tiloissa Hansaaren kankaalla. Tällaisena tilanne jatkui kesään 1936 saakka, jolloin uusi Haapajärven koulurakennus valmistui uudelle paikalle ja entinen koulukiinteistö jäi tyhjäksi.

Keskisaaren koulun paikasta alkoivat keskustelut tammikuussa 1930. Useita vaihtoehtoja käytiin läpi ja kyläläiset olivat kokouksessaan "jyrkästi Kinnarin maan kannalla". Tuo alue oli 1,5 hehtaarin suuruinen sijaiten Neulsillan pohjoispuolella. Koska koulurakennusta ei ollut, koulua varten vuokrattiin Juho Keskisaarelt ynnä muilta ns. Elun torppa. Vuosivuokra oli 3000 markkaa. Vuosina 1933 - 1935 Keskisaaren kansakoulun oppilaat joutuivat opiskelemaan öljylampun valossa, sillä vuokratalossa ei ollut sähköjä. Vuodeksi 1936 ne jo saatiin, kun taloon vedettiin sähkölinja ja kunta suostui maksamaan sähkölaskut.

Rakennettavan koulun paikka muuttui lopulta, kun Lappeen kunta osti heinäkuussa 1937 Emil ja Tyyne Mikkolalta "Lehtimies"-nimisen tilan. Koulu rakennettiin tälle kunnan omistamalle tontille. Haapajärven koulu siirrettiin Hansaaren kankaalta uuteen paikkaan kesällä 1938. Keskisaaren koulun piirustukset ja rakennussuunnitelmat hyväksyttiin 11.5.1938. Urakkasopimus Hansaaren koulun purkamisesta ja uudelleen rakentamisesta tehtiin 28.5.1938 Juho ja Väinö Haimin kanssa. Urakkasumma kohosi 199 000 markkaan. Valmistuneen koulun ottivat kunnan edustajat vastaan 27.12.1938.

Sotavuosina koulun toiminta oli pysähdyksissä pitkiä aikoja. Talvisodan alettua koulua ei pidetty 2.12.1939 jälkeen pommitusten takia. Välirauhan alettua eivät koululaiset päässeet palaamaan koululle, koska uusi raja sijaitsi vain 300 metrin päässä koulusta. joten he kävivät Haapajärven koulua. Seuraavat tiedot Keskisaaren koulun toiminnasta ovat vuodelta 1941, jolloin koulussa oli 44 oppilasta.. Vuonna 1944 tuli jälleen katko Keskisaaren koulun toimintaan. Koko syyslukukauden ajan keskisaarelaiset kävivät koulua Haapajärvellä, koska jälleen raja oli tullut niin lähelle koulua.

Keskisaaren koulun tuhoksi muodostui Puralan koulun tavoin sen palaminen. Koulu paloi vuonna 1956 heinäkuun 31. päivän ja elokuun 1. päivän välisenä yönä salaman sytyttämänä. Tulipalon jälkeen kunta vuokrasi hätäratkaisuna Pekka Meurosen tuvan kouluksi. Siihen sijoitettiin kolme ensimmäistä luokkaa. Neljännen, viidennen ja kuudennen luokan oppilaat siirrettiin Haapajärven kouluun opiskelemaan. Uutta koulua ei ruvettu enää suunnittelemaan, koska kunta katsoi, että koulupiirissä oli liian vähän oppilaita. Kuitenkin niitä oli enemmän kuin esimerkiksi Haapajärvellä. Lukuvuonna 1962 - 1963 Haapajärven koulupiirin alueella oli 31 oppilasta ja Keskisaaren piirin alueella 35.  Keskisaaren koulupiirin asukkaiden toiveet uudesta koulurakennuksesta kaikuivat kuuroille korville ja lopulta Lappeen kunta teki kesällä 1964 päätöksen koulun lakkauttamisesta.

Lopuksi yhteenveto Keskisaaren kansakoulun oppilasmääristä. Tiedot on poimittu Lappeen kunnalliskertomuksista vuosilta 1935 - 1963.

Keskisaaren kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1935 – 1963

vuosi	1935	1936	1937	1938	1939	1940	1941
oppilasmäärä	24	42	28	36	18	19	17
vuosi	1942	1943	1944	1945	1946	1947	1948
oppilasmäärä	16	17	21	27	33	36	35
vuosi	1949	1950	1951	1952	1953	1954	1955
oppilasmäärä	33	34	33	28	25	25	25
vuosi	1956	1957	1958	1959	1960	1961	1962	1963
oppilasmäärä	24	16	9	11	16	16	16	16

Keskisaaren kansakoulun muutospiirustukset laati J.A.R.Rantanen vuonna 1938