Salpalinja, Juvolan tykkipatteri Lemillä

Juvolan patterin opastaulu itäisimmassä eli 4. asemassa

Salpalinjaan perehtymiseni on tänä talvena jatkunut tutustumisella parikin kertaa Juvolan tykkipattereihin Lemillä. Aikaisemmin syksyllä 2014 kolusin Lemin Kärmeniemen tykkipatterilla, joka kuului myös salpalinjan rakenteisiin.  Kävin ensimmäisen kerran Juvolan pattereilla pakkaspäivänä joulupyhien välissä ja toisen kerran nyt, huhtikuun alussa (11.4.2015). Varsinaisen Salpalinjan takapuolelle sijoitettiin linnoitustykistöä, jolle rakennettiin valmiit suojat ja asemat. Niistä olisi voitu tulittaa lähestyvää vihollista ja tarvittaessa puolustaa Salpalinjaa. Nämä järeät tykkipatterit sijaitsivat noin 5 - 10 kilometriä päässä Salpalinjasta.

Opasviitta patterille Juvolantien varressa

Juvolan tykkipatterit ovat osa tätä Salpalinjaan puolustusketjua. Sen rakentaminen aloitettiin talvisodan jälkeen kesällä 1940. Kun jatkosotaa edeltävä liikekannallepano käynnistyi 10.6.1941, muodostettiin Lemin Juvolaan rakennettuihin asemiin 2. Linnoituspatteristo Se oli neljän tykin kestolinnoitettu tykkipatteri, jonka aseistuksena oli 280 mm:n raskaat venäläiset rannikkomörssärit, jotka olivat vuoden 1877 mallia. Kun suomalaiset joukot siirtyivät jatkosodan alussa nopeasti kauas luovutetulle alueelle, seurasivat muitten linnoituspatteristojen tykit eteneviä joukkoja paitsi Juvolan patterit. Sen tykit olivat liian raskaita siirreltäviksi.

Joulukuinen näkymä 4. asemaan

Betoniset tykkiasemat suojatiloineen sijaitsevat mäen rinteessä, sekametsässä, 100 – 150 metrin etäisyydellä toisistaan, kokonaisvälin olleessa noin 400 metriä. Ne on numeroitu vanhan sotilaskartan perusteella lännestä alkaen numeroilla 1 – 4. Itäisin tykkiasema on kunnostettu nähtävyydeksi ja se on varustettu opaskyltillä ja viitoituksella (harhaanjohtavasti numerolla 1). Juvolan tykkipatteri sijaitsee Remusesta Kuukanniemeen johtavan tien vieressä. Tien varresta löytyy opasteviitta pattereille. Osa pattereista (varsinkin no 3) on melkomoisessa ryteikössä. Patteri numero neljässä on opastaulu.

4. patterin päälle on kaatunut myrskyssä pari isoa kuusta

Tykkipatterit on kaikki rakennettu samalla tavalla. Ne on rakennettu betonista epäsäännöllisen nelikulmion muotoon. Aseman keskellä on tykin perusta ja sen yhteydessä on nelihuoneiset suojatilat miehistölle ja ampumatarvikkeille. 20 hengelle tarkoitettujen miehistösuojien katoissa on ollut puuverhoilut, jotka on purettu.

Juvolan tykkipatterit kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

4. patterin ammusvarastotila

Patteri 3

Patteri 2

Tie patteri 2:lle

Patteri 1

Kärmeniemen tykkipatteri, Lemi

Kärmeniemen patterin opastaulu

Poikkesin 20.10.2014 mökillä käydessäni Salpalinjan rakenteisiin kuuluneen Kärmeniemen tykkipatterilla. Patteri sijaitsee muutamia kilometrejä Lemin taajaman pohjoispuolella. 

Patterin miehistö- ja varastotiloihin johtava aukko

Ajo-ohje:
Lemin kirkonkylän risteyksessä kannattaa kääntyä vasemmalle Uimintielle. Sitä tietä pari kilometriä ja käännyt oikealle Vuolteentielle. Tulet Lemin taajaman länsipuolella aukeavan Lahnajärven  ja siitä länteen sijatsevan Kivijärven Kuuksenenselän erottavalle kapealle, harjuiselle Vuolteenkannakselle, jossa mutkittelee mainittu Vuolteentie. Kannaksen päätyttyä maasto nousee ja Vuolteentien oikealle puolelle erkanee huomaamaton ajouran pätkä- Sieltä löytyy Kärmeniemen tykkipatteri.

Näkymä miehistö- ja ammusvarastotiloista tykkipatterin asemaan

Patterin vaiheita:
Talvisodan jälkeen Neuvostoliitolle luovutettavalta alueelta evakuoitiin kaikki aseistus sekä muu omaisuus. Käkisalmen kaupungista n. 5 km pohjoiseen sijainneesta Vahtiniemen patterista siirrettiin tykit Lemille, minne kevään 1940 aikana aloitettiin Salpalinjan rakentaminen. Tykit ( 2 kpl 152/45-C) sijoitettiin Kärmeniemen linnoitettuihin tykkiasemiin. Näistä tykeistä muodostettiin Linnoitustykistöpatteristo 1:n 3. Patteri (3./LTPSTO 1). Jatkosodan alettua tykit irrotettiin 11.7.1941 Kärmeniemestä ja siirrettiin 16.7. mennessä rajan läheisyyteen Antamoisiin, missä 22.7. ammuttiin koelaukaukset (2/tykki). Elokuun lopulla 26.8. tykit lastattiin Lappeenrannasta junaan ja kuljetettiin entisiin tuliasemiinsa Laatokan rannalle Vahtiniemeen, missä ne olivat ampumavalmiina 9.9.1941. Patterista muodostettiin 32. Raskas Patteri ja se liitettiin Rannikkotykistörykmentti 3:n II Linnakkeistoon (32./II/ RTR3) 

Näkymä tykkipatterin aukkoon

Täälläkin on betonirakenteet hyvässä kunnossa

Jatkosodan päätyttyä Lemin alueelle vetäytyi II/RTR 3. Kärmeniemen linnakkeen otti haltuunsa 32. RASK PTRI, jolla oli vain yksi tykki, sillä toinen oli loppuun ammuttuna lähetetty korjattavaksi. Rannikkojoukkojen oleskelu Lemillä jäi lyhyeksi, sillä joukot kotiutettiin marraskuun loppuun mennessä. Tykit irrotettiin tuliasemista ja lähetettiin huollettaviksi Parolaan.

Tykkipatterin "musta aukko"