Maatyömiehestä tohtoriksi 7,5 vuodessa. (Etelä-Saimaa 17.2.1958)

Aimo Murtonen papin tehtävissä
1950-luvulla.

Selaillessani jälleen kerran vanhoja sanomalehtiä huomasin alla olevan artikkelin. Se kertoo miehestä, josta kuulin aikoinaan lukemattomia tarinoita. Nousu maatyömiehestä kielineroksi sekä hänen uskomaton muistikapasiteettinsa synnyttivät yhä uusia ja uusia tarinoita.

Kuulemani tarinan mukaan muistinero Aimo Edvard Murtonen (1924 - 1996) oppi venäjän junamatkalla Moskovaan. Kerrotaan, että Murtonen muisti kaikkien vastaantulevien autojen rekisterinumerot. Ja jos hän luki sivun hepreaa, hän muisti sen heti ulkoa.

Tässä muutamia lisää hänen opiskeluajaltaan:

Murtonen oli saanut täydet pisteet saksan kirjallisesta esittämisestä, mutta suullisessa tentissä hän meni sanattomaksi. Tätä ihmeteltäessä asiaa Murtonen totesi: "Olen lukenut tätä kieltä vasta viikon. Tarvitsen vielä toisen suullisen ilmaisun hallitsemiseksi." Lupa tähän myönnettiin. Murtonen tuli ja nappasi täydet pisteet myös suullisesta kokeesta.

Murtonen nähtiin Helsingin yliopiston kirjastossa nenä kiinni kirjassa. Ohikulkija kysyi, että ”mitäpäs luet”. Murtonen kertoi lukevansa nuolenpääkirjoitusta.” Mutta siinähän on kymmeniä tuhansia merkkejä”, tiedustelija kauhistui. ”Entä sitten”, vastasi Murtonen.

Alla Etelä-Saimaassa 17.2.1958 ollut artikkeli Murtosen väitöstilaisuudesta:

-----

Maatyömiehestä tohtoriksi 7,5 vuodessa

Ruusuissa on aina piikkejä, sanoi assyrologian professori Armas Salonen vastaväittäjänä loppulausunnossaan Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa, jossa lauantaina tarkastettiin fil.tri Aimo Murtosen väitöskirja ”Materiaalia esimasoreettisen heprean kielioppia varten I. Ns. palestiinalaisella punktaatiolla varustettuja liturgisia tekstejä ja psalminkatkelmia.” Vastaväittäjä kohdisti nimittäin paikka paikoin ankaraakin kritiikkiä tätä suurelta osalta kielitieteellistä tutkielmaa vastaan, joka oli Raamattua sivuavan aiheensa johdosta jätetty teologiselle tiedekunnalle. Prof. Salosella oli paljon huomauttamisen aihetta väitöskirja syntaktisista hataruuksista. niitä seulottiin lähes kolme tuntia, kunnes vastaväittäjä lopuksi totesi, että tri Murtonen on alan uranuurtaja Suomessa. Tekstien kääntäminen on ollut urotyö ja väitöskirjan arvoa kohottaa lisäksi useiden ennen julkaisemattomien käsikirjoitusten mukanaolo. Hyväksytty julkaisu merkitsee tärkeätä askelta esimasoreettisen heprean koko kieliopin tutkimiseen.

Maatyömiehestä tohtoriksi 7 ½ vuodessa itsensä lukeneen tri Murtosen väitöstilaisuus oli houkutellut uteliasta yleisöä, joka ei kuitenkaan jaksanut kuunnella filologista väittelyä loppuun saakka. Väkeä oli luentosali 12:ssa aluksi niin paljon, että tilaisuus jouduttiin siirtämään yliopiston pieneen juhlasaliin
-----

Vuoden 1954 Kuka kukin on kertoo mm. seuraavat tiedot Aimo Edvard Murtosesta
Murtonen, Aimo Edvard,  pastori, fil. lisensiaatti, Hki. – s. 3.6.1924, vanhemmat maatyömies Juho Edvard Murtonen ja Hilja Pauliina Viitanen. Murtonen oli avioitunut vuonna 1948 ja hänellä oli neljä lasta. Hän oli kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1947, suorittanut fil. kand. tutkinnon 1950, teol. kand. tutkinnon 1951 ja fil lis. tutkinnon 1952. Hän oli lisäksi Hankasalmen seurakunnan armovuoden saarnaajana 1951 – 1951 ja Joroisten seurakunnan kappalaisen apulainen vuodesta 1951. Lisäksi Murtonen oli toiminut urheiluseura Mouhijärven mallin puheenjohtajana vuosina 1946 – 1947 sekä julkaisseen teoksen A Philological and Literary Treatise on the Old Testament Divine  Names ’El, ’Æloah, ’Ælohim, and Yhwh .
----
Yritin koota tietoja Aimo Murtosen myöhemmistä elämänvaiheista, ja löysin seuraavat tiedot:
- Vihitty papiksi 1951
- Teologian lisensiaatin tutkinto 1954
- Helsingin ja sen ympäristön Rauhayhdistyksen työntekijä 1955 – 1956
- Rovaniemen Meltauksen vt. kappalainen 1956 – 1957
- Alatornion kappalainen 1957 – 1960

- Melbournen yliopiston vanhempi lehtori 1960 - 1961
. Melbourne yliopiston luennoitsija 1961 - 1965
- Melbournen yliopiston vanhempi luennoitsija 1965 – 1971
- Melbournen yliopiston henkilökohtainen ylimääräinen professori vuodesta 1972

Aimo Murtonen ensimmäinen avioliitto päättyi eroon vuonna 1968. Ensimmäisestä avioliitosta Murtosella oli kymmenen lasta. Vuonna 1968 solmitusta toisesta avioliitosta hänellä on yksi lapsi. Lisäksi Aimo Murtosella on lapsi suhteesta tunnetun australialaisen naisaktivistin ja kirjailijan Beatrice Faustin kanssa.
-----
Tässä listaa Murtosen julkaisuista:
Early Semitic. A diachronical inquiry into the relationship of Ethiopic to the other so-called South-East Semitic languages by A Murtonen( Book )
Hebrew in its West Semitic setting : a comparative survey of non-Masoretic Hebrew dialects and traditions by A Murtonen( Book )
Broken plurals; origin and development of the system by A Murtonen( Book )
A philological and literary treatise on the Old Testament divine names 'El, AElôah, AElohîm, and Yhwh by A Murtonen( Book )
Materials for a non-Masoretic Hebrew grammar by A Murtonen( Book )
The living soul; a study of the meaning of the word nœfœš in the Old Testament Hebrew language by A Murtonen( Book )
The appearance of the name YHWH outside Israel by A Murtonen( Book )
Materials for a Non-Masoretic Hebrew Grammar by A Murtonen( Book )
Materials for a non-Masoretic Hebrew grammar III : a grammar of the Samaritan dialect of Hebrew by A Murtonen( Book )
Hebrew in its West Semitic setting : a comparative survey of non-Masoretic Hebrew dialects and traditions by A Murtonen( Book )

Tuntemattoman sotilaan "Antti Rokka" eli Reino Tolvanen (Päivitetty 14.4.2017)

Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan eli Reino Tolvasen, hänen
vanhempiensa ja veljensä hautakivi Lepolan hautausmaalla Lappeenrannassa

Tänään, itsenäisyyspäivänä anno domini 2015, oli Iltasanomissa artikkeli Edvin Laineen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan "Antti Rokasta". Juttu sai minut penkomaan arkistojani. Sieltä löytyi runsaasti lehtileikkeitä sekä Tuntemattoman sotilaan filmauksesta että myös elokuvan näyttelijöistä. Antti Rokan roolia näytelleen agronomi Reino Tolvasen viimeinen leposija on vain muutaman sadan metrin päästä kodistani, joten haudan ohi olen kävellyt lukemattomia kertoja. Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta olen myöhemmin kirjoittanut tässä blogimerkinnässä. Kirjan filmaamisen kohtaamista vaikeuksista kirjoitin täällä ja elokuvan saamista ensimmäisistä arvioista tässä kirjoituksessani sekä lisäksi vielä elokuvan joutumisesta Cannesin elokuvajuhlilla sensuurin ja painostuksen kohteeksi.

Reino Tolvanen oli syntynyt 31. heinäkuuta 1920 Viipurissa. Hän menehtyi aivoverenvuotoon 21. marraskuuta 1974 Pretoriassa, Etelä-Afrikassa. Tolvanen oli amatöörinäyttelijä, joka ohitti monia aikakauden kuuluisia näyttelijöitä, kuten Spede Pasasen, Uljas Kandolinin ja Heimo Lepistön. Tolvasen etuna oli viipurilaisena Karjalan kannaksen murteen hallinta. Elokuvan valmistuttua voitiinkin todeta Tolvasen sopineen loistavasti hänelle uskottuun Väinön Linnan luomaan Antti Rokan hahmoon myös luonteensa puolesta.  Sodassa  Tolvanen oli toiminut ilmavoimissa Bristol Blenheim -pommikoneissa tähystäjäupseerina. Sotilasarvoltaan hän oli vänrikki.

Löysin arkistostani Etelä-Saimaa-lehdessä 27.9.1975 olleen artikkelin, jossa kerrottiin Reino Tolvasen siunaustilaisuudesta.  Tässä otteita artikkelista:


Lappeen seurakunnan Lepolan siunauskappelissa oli hiljattain harrastunnelmainen muistotilaisuus. Etelä-Afrikassa, Pretoriassa 21.11.1974 kuolleen agronomi Reino Toivasen (Tuntemattoman sotilaan Antti Rokka) uurna kätkettiin tällöin haudan lepoon.

Kappeli oli kauniisti koristettu sinivalkoisin kukkalaittein. Katafalkilla oli sinivalkoisten nauhojen muodostaman ristin päällä uurna. Kaikki puhui herkällä tavalla siitä isänmaasta, jota Reino Tolvanen oli rakastanut niin paljon ja jonka vapautta hän oli lähtenyt puolustamaan koulun penkiltä.
...
Muistopuheen piti rovasti Mauri Valtamo. Hän totesi mm:
Reino Tolvasen 54 vuoden pituiseen elämäntaipaleeseen sisältyi partiopojan eräretkiä tämän rakkaan isänmaan metsissä ja vainioilla Karjalan kannaksella. Siihen sisältyi sotien ankarat vuodet, joiden kokemusten tulkitsijana Tuntemattoman sotilaan Rokkana hän on jäänyt lähtemättömästi mieliimme. Siihen sisältyi tutkijan työ Australiassa ja Etelä-Afrikassa.
....
Veisatun virren jälkeen kantoi vainajan vanhin poika Tapio nuorempien veljien Sepon ja Jorman sekä lähiomaisten saattamana sukuhautaan.
.....
Hospitzissa pidetyssä muistelutilaisuudessa puhui Tolvasen osakuntatoveri lääketieteen lisensiaatti Tapio Putkonen. Puheessaan hän toi laajasti esille sen, mitä hyvä ja rehti toveri voi merkitä yhteisten harrastusten keskeisenä henkilönä. Näyttämötaiden ja musiikki olivat ne keskeiset harrastukset, joiden parissa Reino Tolvanen vietti aikaansa.
....